Kirjoituksessa esitettävät luvut ovat arvoita, jotka perustuvat virkamiesten esittämiin laskelmiin ja arvioihin.

Oulun kaupungin ja ympäryskuntien yhteinen toimielin Joukkoliikennejaos päätyi esittämään nykyisen kaltaista palvelutasoa Oulun kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Äänestyksessä hävisi parannettu palvelutason vaihtoehto (Oulun ympäryskuntien äänillä). Äänestykseen en otaa enää tässä kirjoituksessa kantaa, vaan siitä voi lukea tarkemmin tästä linkistä.

Vaihtoehtona olis siis nykyisen kaltainen palvelutaso ja parannettu palvelutaso. Mitä näillä on sitten eroa?

Nettokustannus tarkoitaa sitä rahasummaa joka jää Oulun kaupungin veronmaksajalle maksettavaksi. Nettokustannus ei sisällä liikennehankinnan päälle tulevaa 1,1 milj. euroa palveluliikenteen, informaation ja suunnittelun, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä maksu- ja rahastusjärjestelmän kustannuksia. Bruttokustannus tarkoittaa palvelun kokonaishankintahintaa, jossa ei ole otettu huomioon palvelusta saatavia tuloja, kuten lipputulot ja valtionapu. Tarjonnan määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka usein se bussi saapuu pysäkille.

*Nykyisen kaltaiseen palvelutasoesitykseen sisältyy "perälauta", jonka avulla voidaan palvelutasoa nostaa 20-30%. Tämä tarkoittaa nettokustannusten nousua noin 4,7 miljoonaan euroon, jolloin kyseisten mallien välinen hintaero kaventuu huomattavasti.

Päätöksessä olisi myös hyvä ottaa huomioon se tosiasia, että valtionapua on mahdollista saada vain palvelutason parantamiseen, ei nykytason ylläpitämiseen.Toivon että Oulun kaupunginvaltuusto päättäisi Oulun sisäisen julkisenliikenteen palvelutasoksi parannetun mallin, poiketen Joukkoliikennejaoston ehdotuksesta. Mikäli valitaan nykyisenkaltainen malli, on vaarana että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähenee entisestään. Tällä on myös imagollinen sekä ympäristöllinen vaikutus. Rahasumma (nettokustannus) on naurettavan pieni, jos sitä verrataan esimerkiksi sotepuolen kustannuksiin