Vuosi 2015 on ollut erityisen haastava ja työntäyteinen Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksen puheenjohtajalle.

Kevät 2015 meni täysin eduskuntavaalien parissa. Minua pyydettiin kesällä 2014 Pohjois-Pohjanmaan piirin vaalipäälliköksi kyseisiin vaaleihin ja otin tuon tehtävän innostuneena vastaan. Sitoutuminen vaaleihin oli 100% ja vaalitulos oli erinomainen. Kaikki gallupit ennustivat Perussuomalaisille Oulun vaalipiiristä vain kahta paikkaa, mutta saimme kuin saimmekin kaikkien yllätykseksi kolme paikkaa. Vastus Oulun vaalipiirissä oli kovin mahdollinen: Juha Sipilä ja Keskusta omalla vahvimmalla maaperällään. Nykyinen pääministeri Juha Sipilä sai enemmän ääniä (30758) kuin eräs Urho Kekkonen (22 489) aikoinaan samassa vaalipiirissä.

Eduskuntavaalien alle sattui ensimmäinen kansallinen Perussuomalainen kohu Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Eräs puolueemme eduskuntavaaliehdokkaista kirjoitti kohukirjan oman puolueen toiminnasta ja jäsenistä. Kohun käsitteleminen keskellä kiihkeintä eduskuntavaalikampanjaa vei paljon energiaa vaalipäälliköltä, mutta strategia asian suhteen tuotti odotetun lopputuloksen: kohuehdokas luopui ehdokkuudesta. Samalla meni henkilön luottamus.

Vaalitiimimme oli pieni, mutta tehokas. Saimme järjetettyä reilusti yli 300 vaalitilaisuutta ja vaali-ilmoituksia oli lehdissä noin 100 kappaletta. Lisäksi teimme tv-mainoksen, jolla tavoiteltiin nukkuvia äänestäjiä. Kampanja oli tehokas ja aktivoi erinomaisesti myös suurimman osan ehdokkaistamme. Samalla meni piirin rahat.

Kesän piti olla levon aikaa poliittisen järjestötoiminnan suhteen, mutta toisin kävi. Perussuomalainen kansanedustaja Pohjois-Pohjanmaalta sai aikaan mediakohun kirjoittamalla Facebookkiin monitulkintaisen kommentin. Piirin puheenjohtajana puolustin tietenkin omaa kansanedustajaamme, sillä hän ei ollut mitään rikollista tehnyt. Hän vain valitsi sanansa siten, että punavihreä koneisto pystyi sanat niin halutessaan tulkitsemaan vihamielisiksi ja kohu oli valmis. Tämäkin asia on käsitelty ja kansanedustaja on toiminut asian suhteen esimerkillisesti. Kansallisen kohun ansiosta kyseinen kansanedustaja lunasti todennäköisesti lippunsa Eduskuntaan myös seuraavissa vaaleissa.

Elokuussa oli odotettu puoluekokous. Rivijäsen Pohjois-Pohjanmaalta ilmoittautui haastamaan puolueen puheenjohtaja Timo Soinin. Jälleen saatiin kohu aikaan. Todellisuudessa oli kysymys siitä, että vastaehdokas ilmoittautui Lada-Niva merkkisellä autolla F1 -kisaan. Lada-Niva on erinomainen auto maasto-olosuhteissa, mutta ei sillä pärjää formulakisoissa. Pohjois-Pohjanmaan piiri asettui tukemaan nuorta Sebastian Tynkkystä puolueen 3. varapuheenjohtajaksi ja samalla julkaistiin piirin tuki Timo Soinille puheenjohtajavaaliin. Haastaja ymmärsi vetäytyä kisasta, mutta sai hyvän startin kuntavaalikampanjalleen kohun ansiosta.

Sebastian valittiin elokuun puoluekokouksessa laajalla tuella puolueen 3. varapuheenjohtajaksi. Tämä aukaisi Pohjois-Pohjanmaan piirin portit myös puoluehallitukseen, kahdeksi vuodeksi. Sebastin on lahjakas nuori poliitikko. Hän osaa käsitellä nykyaikaisia työkaluja, kuten sosiaalista mediaa suvereenisti. Sebastian osaa myös hakeutua sinne, missä saa parhaan palstatilan tai tv-julkisuuden. Julkisuus on hänen erinomaisesti hallitsema työkalu. Julkisuus tuo tunnettavuuden ja sitä myöten myös kannatuksen vaaleissa kuin vaaleissa. Tämä on fakta. Ei meillä muuten olis Eduskunnassa jääkiekkomaalivahteja, olympiapurjehtijoita ja Mikko Alataloja. Sebastian ehti käyttää julkisuusarvonsa hyvin kesän 2015 aikana. Tässä auttoi hänen valintansa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaksi vuodelle 2015. Keväällä hän oli median julkisuusboikotissa, niin kuin lähes kaikki eduskuntavaaliehdokkaat, mutta vaalien jälkeen hän oli joka paikassa esillä.

Julkisuus ja hyvät tv-esiintymiset kuorrutettuna puoluekokouksen kenttäväen kaipaamilla agendoilla toivat erinomaisen kannatuksen ja selvän voiton varapuheenjohtajavaalissa. Sebastian törmäsi kuitenkin pian puoluekokouksen jälkeen seinään nimeltä puoluehallitus, ajaessaan agendaansa puoluehallituksessa. Tämän jälkeen hän kaivoi sen kuuluisan väärän työkalupakin esiin ja alkoi viemään agendaansa julkisuudessa eteenpäin. Asialle löytyi kannatusta ja 500 jäsentä ehtikin allekirjoittaa vaatimuksen yhteiskokouksen järjestämisestä. Yhteiskokous tarkoittaa puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteistä kokousta. Puoluehallituksella on mandaatti kyseinen kokous halutessaan kutsua koolle, mutta tarvetta kokoukselle ei puoluehallituksessa nähty. Kokouksessa olisi ollut tarkoitus päättää jatkosta Suomen hallituksessa. Jos kokous olisi kutsuttu koolle, olisi se varmasti päättänyt, että hallituksessa jatketaan.

Media ja kenttäväki tulkitsi Sebastianin vaatimuksen yhteiskokouksen järjestämisestä väärin: ”Perussuomalaisten pitää lähteä hallituksesta”. Todellisuudessa kysymys ei ollut tästä, vaan tarkoitus oli vain kutsua kokous koolle ja käydä puhdistava keskustelu sekä päättää mandaatista jatkaa hallituksessa. Mikä lehti olisi julkaissut uutisen: ”Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja haluaa puolueen jatkavan hallituksessa?” Ei se olisi ollut uutinen, eikä kukaan olisi sellaista julkaissut. Kohu olisi jäänyt syntymättä. Ei julkisuuden hallinta toimi näin, vaan kohu pitää saada aikaiseksi. Koska Sebastian myös kritisoi Perussuomalaisten aikaisempia toimia hallituksessa oli median edellä mainittu johtopäätös helppo tehdä. Lopputuloksena Sebastian kuitenkin menetti luottamuksen. Tuli potkut puolueen jäsenyydestä ja porttikielto eduskuntaryhmän kokouksiin.

Perussuomalaiset nuoret valitsivat Sebastianin kuitenkin vielä kohun ja potkujen jälkeen jatkamaan nuorisojärjestön puheenjohtajana. Toivon, että Sebastian ei enää koskaan ota käyttöönsä tuota väärää työkalupakkia, vaan ansaitsee luottamuksen ajan kanssa takaisin. Mikään ei estä häntä hakemasta puolueen jäsenyyttä sopivassa vaiheessa takaisin. Mikään ei myöskään estä puoluehallitusta myöntämästä jäsenyyttä. Nyt kaikki on nähdäkseni kiinni Sebastianista itsestään ja miten hän hoitaa homman jatkossa.

Meillä Pohjois-Pohjanmaalla on ollut erittäin paljon hyviä hetkiä, vaikka kohut ovat saaneet paljon palstatilaa. Olen kiertänyt maakuntaa vaalienkin jälkeen ahkerasti ja käynyt monessä paikassa ensimmäistä kertaa. Pyhäjärven Kihupäivät, Tyrnävän Perunamarkkinat ja Kuivaniemen Pitäjämarkkinat mm. olivat tapahtumia, joissa en ollut aikaisemmin vieraillut. Perussuomalaisilla on takuuvarmasti teltta jokaisen pitäjän päätapahtumassa ja teltalla on aina ilo vierailla. Teltalla kuulee kylän kuulumiset parhailta asiantuntijoilta: kyläläisiltä.

Syksy tuo paikallisyhdistysten syyskokoukset ja olen pyrkinyt myös niissä kiertämään ahkerasti. Syyskokoukset ovat paras mahdollisuus (kylätapahtumien lisäksi) tutustua omiin joukkoihin. Olen saanut kunnian vierailla mm. Liminka-Lumijoen, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Siikajoen paikallisyhdistysten syyskokouksissa. Suuri osa kokouksista on vielä pitämättä, joten mahdollisuuksia tavata uusia ihmisiä tarjoutuu vielä monta tälle syksyä.

Meillä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla tänä vuonna myös onnekas asema isännöidä monia puolueemme johtohenkilöitä. Vieraanamme on käynyt parikin kertaa sekä puolueen puheenjohtaja, puoluesihteeri ja eduskunnan puhemies. Loppuvuodelle on vielä luvassa ministerivierailu sekä eduskunnan puhemiehen vierailu.

Piirin puheenjohtajana on ollut ilo toimia, koska meillä on paras mahdollinen piirisihteeri. Yhteistyömme on ollut erinomaista ja luottamus on kohillaan. Kummallakin meistä on kova halu kehittää piirin toimintaa ja visio on selvä. Kaikenlaisten kohujen ja tulipalojen summutusten vuoksi toiminnan kehittämiseen ei ole kuitenkaan kaikkea energiaa saatu kohdistettua. Suunnitelmat ovat hyvät ja niiden toteuttaminen vie aikaa. Hartiat ovat vielä liian kapeat, vaikka olemme Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin puolue. Piirihallituksessa on monta hyvää aktiivista toimijaa, joiden avulla olemme saaneet pidettyä pakan kasassa. Teemme tämän kaiken talkootöinä ja harrastuksena. Ilman aktiivisia toimijoita ja yhteen hiileen puhaltamista tämä olisi mahdotonta.

Valitettavasti mukaan mahtuu myös selkään puukottajia. Olen tehnyt viime viikolla erään perussuomalaisen toimista rikosilmoituksen, koska koen hänen syyllistyneen törkeään kunnianloukkaukseen ja sen johdosta olen mielestäni joutunut halveksunnan kohteeksi. En hyväksy kiusaamista, enkä omien kampittamista. Asemani aiheuttaa kateutta, perisuomalainen synti.

Puheenjohtajan tehtävä on johtaa esimerkillään. Puheenjohtaja on piirin ulkoinen tiedottaja ja kommentoi piirin asioita medialle ja sidosryhmille. Tämä asema tuo mahdollisuuden saada näkyvyyttä kansan syvissä riveissä ja samalla se valitettavati aiheuttaa kateutta. Valtaan kuuluu kuitenkin myös vastuu. Puheenjohtajan täytyy olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen.

Perussuomalaiset ovat kasvaneet isoksi puolueeksi, eikä puolue-elimissä voida toimia enää kuten ennenvanhaa. Kasvukivut näkyvät siinä, että pieni osa pitkäaikaisista toimijoista ei ole sopeutunut kasvuun. Pienessä puoluessa asiat tehtiin ja päätettiin pienessä porukassa. Nyt asiat päätetään isommalla porukalla, mutta tätä kaikki eivät tunnu hyväksyvän. Pienen porukan toimesta uudempia perussuomalaisia vähätellään, eikä heille aina suoda henkilökohtaisen osaamisen mukaisia tehtäviä tai vastuuta. Oma linjani on se, että pitkäaikaisia toimijoita pitää kunnioittaa ja heidän mielipidettä tulee kuunnella. Tämän tulee toimia kuitenkin toiseenkin suuntaan. Jos jollakin on osaamista, mistä puolue ja äänestäjät hyötyvät, pitää se osaaminen valjastaa käyttöön.

Vaaleilla valitaan luottamustehtävät ja vaalitulosta tulee kunniottaa. Tämän pitäisi päteä myös organisaation sisäisissä vaaleissa. Olen kokenut menneen vuoden aikana, etteivät kaikki piirin sisällä hyväksyneet valintaani piirin puheenjohtajaksi, vaikka vaalit voitinkin ja enemmistö oli takanani heti alusta alkaen. Osa porukasta on kuitenkin koko vuoden yrittänyt kampittaa monin keinoin. Tuo porukka on pienentynyt kuukausi kuukaudelta, mutta siemen on edelleen siellä. Suuri osa niistä, jotka eivät äänestäneet minua puheenjohtajaksi, ovat muuttaneet mielensä. Tiedän tämän, koska olen kohdannut nämä henkilöt. Olin vielä vuosi sitten varsin tuntematon myös Pohjois-Pohjanmaan perussuomalaisen jäsenistön parissa. Puheenjohtajavaalikampanjan aikana tehtiin myös lokakampanjaa, joka tehosi osaan porukasta. Ainekset mahdolliselle uudelle lokakampanjalle ovat nyt heikot ja aseena minua vastaan ei voi käyttää kuin muunneltua totuutta.

Olen saanut puheenjohtajan tehtävältä paljon. Olen oppinut myös jotain uutta. Olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Olen saanut vastuuta ja olen sitä myös käyttänyt. Puheeni puoluekokouksessa ja puoluevaltuustossa on noteerattu. En halua jättää työtä kesken ja olen päättänyt olla käytettävissä Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry hallituksen puheenjohtajaksi myös kaudelle 2016. Mikäli tulen uudelleen valituksi piirin puheenjohtajaksi, tulen pyytämään piirisihteeri Henna Kupsalaa jatkamaan tehtävässään, jonka hän on asiokkaasti hoitanut.