Maanantai 26.8.2013 klo 22.11 - Jari-Pekka Teurajärvi
Antti Ervasti kirjoitti Kalevassa 24.8.2013 otsikolla "Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa". Kirjoitus oli mielestäni huonoin koskaan lukemani mielipide Perämerenlohen eli Itämerenlohen merikalastuksen puolesta. Tämä johtuu siitä että kirjoitus pohjautui toimittajan "mutuun" eli musta tuntuu fiktioon. Ainoastaan siinä olen Ervastin kanssa samaa mieltä, että Itämerenlohi on herkkua.
Ensimmäisen virheen Ervasti tekee arviossaan lohen myrkyllisyydestä. Hän ei muista mainita että dioksiini kertyy ihmisen elimistöön samalla tavoin kuin eläimeenkin ja katoaa elimistöstä varsin hitaasti. Ratkaisevaa on siis pitkä altistus, ei se että syö Itämerenlohta kerran kesässä. Ihminen on ravintoketjun huipulla ja saa sen dioksiinin minkä ravintoketjun alemmilla kerroksilla olevat eläimet ovat elimistöönsä hankkineet. Itämeren lohi sisältää dioksiinia niin paljon, ettei sitä saa myydä muualla EU:ssa kuin Suomessa ja Ruotsissa, erityisluvalla. Muut EU maat ovat siis Ervastinkin mielestä väärässä lohen liian korkean dioksiinipitoisuuden suhteen? Miksei kauppahallin kalatiskillä kerrota millään tavalla Itämerenlohen dioksiinipitoisuudesta? Huomio valistuksessa pitäisi kiinnittää lapsiin ja aikuisiin, jotka aikovat vielä hankkia omia lapsia. Heille dioksiini voi aiheuttaa ongelmia, kuten hedelmättömyyttä tai vaurioita sikiössä. Varttuneempi väestö voi syödä lohta huolettomammin. Suomessa ei muusta ravinnosta kuin Itämerenlohesta juurikaan dioksiinia saa ja kalaruoan ystävänkin kannattaisi satsata sisävesien puhtaisiin herkkuihin.
Toisen virheen Ervasti tekee väittäessään että järjellä asiaan suhtautuvat vain ammattimaisen lohen merikalastuksen puolesta puhuvat. Ervasti väittää siis, että kukaan tutkija tai vapaa-ajankalastaja ei osaa suhtautua asiaan kuin ylitunteellisesti.
Kolmannen virheen Ervasti tekee väittäessään että pari isoa kauppaketjua olisi kieltänyt Itämerenlohen myynnin. S-ryhmä ei ole kieltänyt Itämerenlohen myyntiä, ainoastaan Kesko on näin toiminut. S-ryhmässä päätökset tehdään Itämerenlohen myynnistä itsenäisesti per osuuskauppa.
Neljännen virheen Ervasti tekee mainitessaan: "Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin". Tässä hän viimeistään paljastaa, ettei ole perehtynyt lohiasiaan lainkaan. Voin teitä kaikkia lukijoita asiassa valistaa, että tärkein Itämerenlohen lisääntymispaikka on Tornion- ja Muonionjoki. Lohi käy lisääntymässä joessa, josta sen jälkeläiset lähtevät parin vuoden ikäisenä merivaellukselle palatakseen kutujokeensa muutaman vuoden kuluttua taas lisääntymään. Jos muiden jokien lohikannat ovat uhanalaisia, miten ihmeessä merikalastaja voi erotella elinvoimaisen Tornionjoenlohen ja uhanalaisen lohikannan esimerkiksi Itämeren pääaltaalla toisistaan? Helpointa erottelu on tehdä juurikin jokisuissa?
Viidennen virheen Ervasti tekee kritisoidessaan, että Norjan lohi kasvatetaan likaisissa altaissa . Ervasti ei selvästikkään ole perehtynyt siihen tosiasiaan, että suomalaiset voimalaistokset velvoiteistuttavat joka vuosi 7 miljoonan euron arvosta lohta jokiimme ja niiden suistoille. Ovatko nämä suomalaiset kasvatusaltaat jotenkin puhtaampia kuin norjalaiset? Mielestäni velvoiteistutuksissa ei ole paljoakaan järkeä, kun otetaan huomiion, että Itämerenlohen merikalastuksen arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa ja istutuskustannus on 7 miljoonaa euroa? Olisiko pidemmällä aikavälillä tuottavampaa käyttää kyseinen raha esimerkiksi vesivoimalaistoksien lohiportaisiin?
Kuudennen virheen Ervasti tekee väittäessään, että Norjan lohi on paljon huonomman makuista. Tämä on makuasia, eikä pohjaudu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen.
Seitsemännen virheen Ervasti tekee kertoessaan Itämerenlohenmerikalastuksen kiintiöistä. Hän unohtaa mainita, että kiintiöt perustuvat Maa- ja Metsätalousministeriön arvioihin eikä tutkimusten tuottamaan arvioon. Ministeriön arvio on puolet isompi kuin tutkijoiden. Hän ei myöskään mainitse, että viime vuoden ennätys nousulohen määrässä Tornion- ja Muonionjoessa yltää vain siihen minimiin, joka riittää elinvoimaiseen lohikantaan kyseisessä joessa. Entä muiden jokien kannat?
Kahdeksannen virheen Ervasti tekee arvioidessaan vapaa-ajan kalastuksen ympärille muodostuvan elinkeinon kasvua, mikäli lohen saantivarmuus joessa kasvaisi. Ervasti väittää, että lohen kalastus säilyisi saman porukan harrastuksena, joka jo nyt joessa kalastaa. Tietääkseni innokkaimmat kalastajat matkustavat maailman parhaille apajoille mihin päin maailmaa tahansa, oman maksukykynsä mukaan.
Yhdeksännen virheen Ervasti tekee väittäessään vapaa-ajan kalastajia ylitunteellisen ominaisuuden lisäksi myös äärimmäisen kateelliseksi porukaksi. Lähestulkoon rasistiset piirteet saava syyttely on mielestäni täysin yliampuvaa. Kateellisuus tuskin on enempää vapaa-ajan kalastajan ominaisuus kuin kenen tahansa ihmisen ominaisuus?
Loppujen lopuksi en ole täysin varma oliko Ervastin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta vai vapaa-ajan kalastajia sen ympärille muodostunutta elinkeinoa vastaan?
LÄHTEET:
KALEVA: http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/mahtava-lohikesa-ja-melkoisen-kiivas-soppa/639730/
