Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Vihapuhetta

Perjantai 12.2.2016 klo 12:49 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ilmapiiri Suomessa on muuttunut viimeisen vuoden aikana radikaalisti. Suuri syy tähän on meneillään oleva turvapaikanhakijakriisi. Vastakkainasettelu on saavuttanut epäterveet piirteet. Kärjistetysti voisi todeta, että vastakkain ovat äärivasemmisto ja äärioikeisto. Keskusteluun osallistuvat lisäksi vasemmiston ja oikeiston kansalaisvaikuttajat. Kysymyksessä ovat erilaiset arvomaailmat ja kärjistettynä sanottuna arvoliberaalit ja arvokonservatiivit.

Olen yksi henkilöistä, joka on keskusteluun osallistunut kansalaisvaikuttajana ja poliitikkona. Olen yksi niistä, jotka ovat laittaneet oman itsensä likoon yhteisen hyvän puolesta. Palkaksi olen saanut kohdata vihapuhetta ja rasismia. Tästä lisää myöhemmin tässä blogissa.

Mediapersoona Aleksi Valavuori jakoi maanantaina 25. tammikuuta Twitterissä viestin, jossa hän kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Jääkiekon suomalainen supertähti Teemu Selänne jakoi Valavuoren twiitin seuraavana päivänä. Asia nousi julkisuuteen ja Valavuorta sekä Selännettä syytettiin rasisteiksi.

Selänne kirjoitti seuraavana päivänä blogikirjoituksen oikaistakseen vääriä käsityksiä ja taustoittaakseen mielipidettään. Jos keskusteluilmapiiri Suomessa olisi terveellä pohjalla, ei Selänteen olisi tarvinnut blogia kirjoittaa puolustaakseen kantaansa.

Jyri Petroskoi kirjoitti 28.1.2016 paljon julkisuutta saaneen kolumnin ”Tolkun ihmiset” Iisalmen Sanomiin. Suuren julkisuuden kirjoitus sai, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti kolumnin Facebook -sivuillaan esiin kommentoiden: ”Kuulkaa, nyt tuli vastaan juttu, joka ehdottomasti pitää lukea. Se on Jyri Paretskoin kirjoitus 'Tolkun ihmiset' Iisalmen Sanomista. Kun lehti ei varmaan ihan kaikille vielä tule, niin liitän jutun tähän. Ja vastataan Jyrille, että me myönnämme, olemme tolkun ihmisiä! SN

Valavuori ja Selänne ovat mielestäni tolkun ihmisiä, mutta heidät leimattiin rasisteiksi. Tämä kertoo keskusteluilmapiirin tulehtuneisuudesta ja siitä, että ihmisiä aletaan kiusata heidän sanoessaan oman mielipiteensä asiaan.

Presidentti piti mielestäni erinomaisen puheen valtiopäivien avajaisissa 7.2.2016. Siinä hän totesi mm. ”Alkuvuonna olemme käyneet keskenämme mieleenpainuvaa julkista keskustelua. Osa toki tarpeellista varoittelua, kun ihmisiä on rikollisesti sanoin tai teoin loukattu. Mutta sen lisäksi olemme oppineet perusteellisesti haukkumaan toinen toisemme. On haukuttu miehet, on haukuttu naiset, on haukuttu suvaitsevaiset ja suvaitsemattomat, ja sitten hyväksi lopuksi poliisitkin; olemme perin itsemme haukkuneet.

Olen leimautunut rasistiksi, koska olen Perussuomalainen. En ole aikaisemmin lähtenyt Selänteen tavoin oikaisemaan kaikkia mahdollisia vääriä käsityksiä, koska mielestäni terveeseen keskusteluun kuuluu antaa ihmisten itse muodostaa mielipiteet asioiden osalta, ei sen osalta että olen Perussuomalainen. Olen ottanut kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja näin ollen rasistin leima on ollut nykyisessä keskusteluilmapiirissä selviö. Kaikki ihmiset, jotka tuntevat minut, tietävät etten ole rasisti.

Perustaessani Katuhaukat – Street Hawks katupartion Ouluun 10.1.2016, oli kovin monen ajatuksena Soldiers of Odin tyylinen äärioikeistolainen katupartio, koska uuden katupartion perustaja oli Perussuomalainen. Minun on vaikea ymmärtää miten katupartio, jonka ”tarkoituksena on havainnoida tapahtumia ja toimia osaltaan ennalta estävänä rauhoittajana” ja jonka ”toimintaan toivotaan mukaan tavallisia perheenisiä ja äitejä”, voidaan leimata äärioikeistolaiseksi? Asia on näin, koska nykyinen keskusteluilmapiiri on tulehtunut ja vastakkainasettelu on vallalla.

Ylivoimainen enemmistö saamastani palautteesta liittyen katupartioon on ollut kuitenkin positiivista, joka kertoo ”Tolkun ihmisten” olemassaolosta. Katupartiossa on tällä hetkellä noin 50 vapaaehtoista ja partioitu on viikonloppuisin Oulun keskustassa. Kaikki toimittajat, jotka ovat haastatelleet minua liittyen katupartioon, ovat muuttaneet mielipidettään asian osalta. He ovat jopa myöntäneet, että heillä oli tietynlainen ennakkoasenne asian suhteen.

Seuraavan kerran minut leimattiin rasistiksi, kun otin kantaa MV-lehteen. Koska en kiihkoisasti vastustanut lehteä, olin joidenkin mielestä sen kannattaja ja rasisti. Olen todennut ”lehden saavuttaneen suuren suosion ja haukanneen ison osan mainosrahoja valtamedialta”. Olen myöskin todennut, että ”MV-lehden olemassaolon mahdollistaa internet ja EU sekä puutteellinen lainsäädäntö”. Olen todennut ”MV-lehden perustajan olevan innovatiivinen henkilö”. Olen myöskin todennut, että ”MV-lehti on paikkansa ansainnut”. Vaikka edellä sanomani asiat ovat faktoja, ei se keskustelussa auta, jos vastapuoli on jyrkästi eri mieltä ja taustalla on aatteellinen filosofia.

MV-lehden perustajan on minulle todettu olevan rikollinen, joka pyörittää lehden toimintaa Espanjasta käsin, samalla pakoillen Suomen viranomaisia. Mikäli tuo on totta, niin silloinhan lehden perustaja on osannut käyttää lakien porsaanreikiä hyväksi. Tähän perustan väitteeni henkilön innovativiisuudesta. Ei MV-lehden perustaminen ja nostaminen suosioon olisi keneltä tahansa onnistunut.

Internet mahdollistaa lehden toimittamisen mistä tahansa sijainnista, jolloin toimituksen sijainnilla suhteessa lukijakuntaan ei ole merkitystä. Tämän asian MV-lehden perustaja on tajunnut. Suomen laki ei ulotu Espanjaan. EU on myöskin epäonnistunut siinä suhteessa, että henkilöä ei saada palautettua Suomeen, mikäli oletetun rikoksen taso on liian alhainen. Mikäli EU muuttaisi lainsäädäntöä tämän suhteen, siirtyisi henkilö ja lehti todennäköisesti EU:n ulkopuoliseen maahan. Tämä osoittaa taas internetin tarjoaman mahdollisuuden ja toisaalta sen heikkouden. Internettiin voi sijoittaa materiaalia, joka on jonkun maan lakien mukaan rikollista.

MV-lehden suosio osoittaa, että lehti on paikkansa ansainnut. Täytyy muistaa, että lukijat valitsevat mitä haluavat lukea, on sisältö sitten mitä hyvänsä. Käsitykseni mukaan valtamedia on epäonnistunut tässä suhteessa. MV-lehteä luetaan, koska se uutisoi niistä asioista, mitä valtamedia jättää uutisoimatta. MV-lehteä pidetään ikäänkuin totuuden sanansaattajana.

Toimittajan perussääntöihin kuuluu, että uutiset julkaistaan faktoina ilman toimittajan omaa mielipidettä. MV-lehti ei noudata medialle asetettuja sääntöjä ja mm. sekoittaa faktoja ja mielipiteitä. Valitettavasti myös valtamedia on osittain näyttänyt unohtaneen tuon perussäännön ja yhä useammin uutisissa korostuu toimittajien oma mielipide. Tämä näkyy erityisesti kotimaisessa tv-tuotannossa ns. asiaohjelmien sisällössä.

Yleisradion (YLE) merkitystä on alettu haastaa ei ainoastaan kansan, vaan myös vallanpitäjien toimesta. Onkin odotettavissa, että tällä hallituskaudella YLE tulee kokemaan muutoksia rahoituksessaan ja toiminnassaan. Poliitikkojen ei tule puuttua ohjelmiston sisältöön, mutta rahoitukseen kylläkin.

Eettisesti ajateltuna MV-lehti ei ole hyväksyttävä asia. Lehden sivustolla julkaistaan mm. rikoksesta tuomittujen henkilötunnuksia. Lehden keskustelupalstaa ei moderoida ja se sisältää rasistisia kommentteja sekä erittäin karkeaa kielenkäyttöä. MV-lehden julkaisua on vaikea ehkäistä edes teknisin keinoin, koska internetistä löytyy aina kiertotiet.

MV-lehtiasian osalta sain kohdakseni vihapuhetta. Eräs tuttavani oli ottanut kuvakaappauksen Facebookissa käymästäni keskustelusta. Hän oli tietenkin irrottanut yhden kommenttini asiayhteydestä ja lisännyt siihen toisen kuvakaappauksen, jossa oli tiedusteltu nuorten medialukutaitoa. Varsinaisessa keskustelussa olin tuonut esiin, että aina lukiessa täytyy käyttää kriittistä medialukutaitoa. Erityisesti, jos lukee MV-lehteä. Vihapuheessa sanottiin: ”Mietin, et mitä ero on persuilla ja 13-15 vuotiaalla? 13-15 vuotiaalla on medialukutaitoa.” Kyseisen vihapuheen oli omilla Facebook sivuillaan jakanut eräs kahvilayrittäjä Lapista, lapsuuden tuttuni kotikunnastani. Hän oli lisännyt omaa vihapuhettaan Facebook päivitykseen: ”Vau nouseva politikko oulusta luottaa Mv- lehden uutisointiin”.

Mikähän vaikutus hänen kahvilayrityksen imagolle olisi, jos olisin julkaissut tiedot yrittäjästä ja kahvilasta? Olisiko kahvilan imago jatkossa ”vihapuhekahvila”? Sosiaalisessa mediassa ihmiset eivät aina välttämättä ajattele seurauksia ennen Enter-napin painallusta. Vihapuheella on tapana pahentua keskustelun edetessä. Näin myös kestomassani omakohtaisessa esimerkissä:

  • Tuo tyyppi häpäisee sukunimensä”,
  • levittänyt valheita muiden valopäiden mukana”,
  • Henkilö, joka yllä olevan mukaisia valheita levittää, täytyisi joutua vastuuseen”,
  • Mie en kyllä ole koskaan roskan kirjoittajia kadehtinut”,
  • aatheen kannattajasta jolle ihmisyys inhimillisyys ja ihmisoikeudett on vieraita käsitteitä. Ja joka varta vasten nyt tässäkin tapauksessa tukee valheellisia tietoja levittävää propaganda lehteä jonka tarkoituksena on tehhä tästä meän kohtuullisen demokraattisesta oukeusvaltiosta rasistinen valkoisen vallanmaa”,
  • Valehtelu ei ole samalla viivalla totuuden puhumisen kanssa”,
  • mun kuvakaappauksessa ei ole mitään tekaistua tai keksittyä”,
  • En vain jaksa arvostaa henkilöä joka tuommoista ****** kirjoittaa. Ja kuten ***** hyvin kirjoitti, että tässä tapauksessa korjauksella ei ole paljon merkitystä, koska kirjoittaja lähtökohtaisesti uskoo mv-lehden juttuja ja levittää niitä”.

Edellä mainitussa esimerkissä MV-lehden vastustajat eivät huomaa käyttävänsä keskustelussa täysin samoja keinoja kuin itse MV-lehti. He käyttävät vihapuhetta ja muuntavat totuutta. He siis tekevät täysin sitä samaa, mitä he vihaavat. Tässä tulee selville koko nykyisen tulehtuneen keskusteluilmapiirin perusongelma.

Vihapuhetta levittävät myös vallanpitäjät. Viimeisimpänä esimerkkinä europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Hän kirjoitti Facebookissa seuraavaa: ”Katselin A-studiota, jossa asiallisen oloinen nuori mies kertoi alustavia tietoja turvapaikanhakijoiden koulutustasosta. Ihan hyviä faktoja, mutta huomiotani kiinnitti kuinka vaivoin haastateltava pystyi peittämään negatiivisen ja tarvapaikanhakijoita vähättelevän asenteen. Se vain paistoi muuten hyvän esiintymisen läpi. No, sitten huomasin, että mies oli työministerin erityisavustaja eli persu”.

Turvapaikanhakijakriisin puhjettua Facebookissa vastaani tuli SPR boikottiin -sivusto. Halusin seurata, mitä sivustolla kirjoitetaan, joten painoin tykkää -nappia. Tykkää nappia painamalla saa Facebook sivustojen julkaisut esiin omaan uutisvirtaan. Ei mennyt kovinkaan kauaa, kun eräässä asiaan kuulumattomassa keskustelussa toinen osapuoli otti asian esille: ”Boikotoit SPR:ä?”. Vastasin, että en halua toistaiseksi lahjoittaa rahaa SPR:lle. Toinen osapuoli jatkoi, inttämistään: ”Mutta boikotoit kuitenkin SPR:ää”. Jankkaaminen jatkui ja jatkui ja lopuksi taivuin toteamaan, että boikotoin. Myös tämän asian osalta olen saanut vihapuhetta niskaani, vaikka oikeasti en edes boikotoi SPR:ä, en vain halua toistaiseksi lahjoittaa heille rahaa. Totean tässä nyt: En boikotoi SPR:ä. Piste.

Henri Heikkinen kirjoitti erinomaisen vastineen Jyri Petroskoin kolumnille, josta kerroin tämän blogin alussa. Heikkisen vastineen otsikko on ”Tolkun ihminen, ole hiljaa”. Heikkinen kirjoittaa: ”Tolkun ihminen tietää, että kertomalla mielipiteitään hänet leimataan, eikä siitä leimasta ole mitään muuta kuin harmia. Vaikka tolkun ihminen kirjoittaisi mitä tahansa ja miten perustellusti, tulee aina joku läski vinkumaan. Parhaimmillaan tolkun ihminen pääsee superpositioon, jossa on yhtä aikaa suvakki ja rasisti tai kommari ja kapitalisti.” Heikkinen jatkaa ”Ennen pitkää tolkun ihmisen on vaikea päästä töihin, koska hänestä on mielipiteidensä vuoksi tullut 'kiistanalainen'. Harva sanoo sitä suoraan, mutta tolkun ihminen huomaa sen kuitenkin. Ennen niin pidettyyn ihmiseen suhtaudutaan yhtäkkiä kovin varauksellisesti. Vaikka ihminen tulisi takaisin 'tolkkuihinsa', hän saa huomata, että kerran hankittu leima ei lähde kulumallakaan. Entisestä tolkun ihmisestä puhutaan selän takana vielä pitkään.

Olen huomannut Henri Heikkisen kirjoituksen osuneen omalla kohdallani täysin nappiin.

 

Lähteet:

Aleksi Valavuoren Twiitti

Teemu Selänteen blogi

Jyri Petroskoin kolumni

Presidentin puhe

Henri Heikkisen blogi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vihapuhe