Ihan ensimmäiseksi on hyvä selvittää muutama käsite. Lappilaiset, lappalaiset ja saamelaiset sekoitetaan usein toisiinsa. Henkilö voi kuulua kaikkiin kolmeen ryhmään tai sitten johonkin niistä tai olla kuulumatta mihinkään.
Lappilainen on henkilö, joka asuu Lapin maakunnassa eli vanhassa Lapin läänissä.
Lappalainen oli henkilö, joka kuului keskiajalla sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuoliseen väestöön ja harjoitti liikkuvaa pyyntikulttuuria. Jos kutsut jotakuta nykypäivänä lappalaiseksi, voidaan sanoa että "failed" tai sitten hän on jo kauan aikaa sitten kuollut henkilö.
Saamelainen on henkilö, joka virallisesti Suomessa määritellään siten, että joka itse pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että
- hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
- hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
- ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on vähemmistönä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisia ei pidä kutsua lappalaisiksi, koska he kokevat sen loukkaavana.
Suomalainen on henkilö, joka on Suomen kansalainen.
Sitten asiaan. Kun Tanja Poutiainen lopetti loistokkaan urheilu-uransa sunnuntaina 16.3. Sveitsin Lenzerheidessa, puki hän päälleen asun joka näytti tavallisen kadun tallaajan mielestä saamenpuvulta ja jota kutsuttiin mediassa lapinpuvuksi. Tästä nousi kohu saamelaisten piirissä, vaikka puku ei ollut aito saamenpuku vaan tekele.
Saamelaiskäräjien lausunnossa vähemmistövaltuutetulle korostetaan, että oikeus saamenpuvun käyttöön on sidoksissa saamelaiseen alkuperään. Saamelainen käsityöntekijä Lea Magga on ihmetellyt, miksi muut kuin saamelaiset haluavat käyttää saamenpukua. "Miksi ne haluaa panna puvun päälle, jos eivät ole saamelaisia, kysyy Lea Magga."
Saamelaiskäräjät toivoo, että saamelaisorganisaatiot laatisivat matkailuyrittäjille ohjeistuksen saamenpuvun käytöstä, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Lea Magga on eri mieltä ohjeistuksista. Maggan mielestä ohjeita ei tarvita ulkopuolisille, sillä saamenpuku kuuluu vain saamelaisille.
Saamelaispuku on tärkeä asia saamelaisille. Niin tärkeä, ettei tavallinen kaduntallaaja aina ymmärrä sen tärkeyttä. "Oleellista on kuitenkin aina oman saamelaisryhmän, alueen tai jopa suvun mallin säilyttäminen. Ei siis ole samantekevää, minkälaista pukua, lakkia tai vyötä käytetään. Mallit, värit ja koristenauhojen sommittelu kertovat kantajansa saamelaisryhmän, usein suvunkin."
Suvaitsevaisuus on nykysuomessa itsestään selvyys. Mutta onko asia niin, että valtaväestön täytyy olla suvaitsevaisia vähemmistöjä kohtaan, mutta toisinpäin asian ei tarvitse olla? Eihän Tanja Poutiainen varsinaisesti edes rikkonut saamelaiskäräjien lausumaa oikeudesta puvunkäyttöön, koska ei hän edes pukenut oikeaa saamelaispukua päälleensä?
Saamelaispukua on aikoinaan käytetty myös arkiasuna, mutta nykyään yhä enemmän se profiloituu juhlapukuna. Kittilän lukiolaisilla on ollut tapana penkkareissa pukea päällensä saamelaispuku tai sen kaltainen asu, enkä usko että kyseinen traditio on tehnyt hallaa saamelaispuvun kunnialle?
Lea Maggalle ja muille saamelaisille sanoisin, että ohjeistus sekä matkailuyrittäjille ja muille kannattaisi ehdottomasti tehdä saamelaispuvun käytön osalta, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja etikettivirheiltä. Lisäksi mielestäni olisi järkevää luoda vapaasti kaupasta saatavilla oleva matkailun ja muiden käyttöön soveltuva ja saamelaisten hyväksymä saamelaispuvun kaltainen puku, joka voisi olla nimeltään se usein käytetty "Lapinpuku". Puvun matkassa toimitettaisiin sekä käyttö- että etikettiohjeet, jotta pukua osattaisiin käyttää yhtä arvokkaasti kuin alkuperäistä saamelaispukua.
LÄHTEET:
