Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Kiusaamisen kulttuuriSunnuntai 16.10.2016 klo 1.19 - Jari-Pekka Teurajärvi Kiusaamisen kulttuuri vahvistuu Suomessa kovaa vauhtia. Kiusaamista on monenlaista ja monen tasoista. Kiusaamiselle pitäisi tehdä loppu. Kouluissa kiusaamista on yritetty saada kuriin mm. KiVa koulu toimenpideohjelmalla. Todellisuudessa liian usein käy kuitenkin niin, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua ja kiusaaja(t) saa jäädä. Työpaikkakiusaaminen on Suomessa kaksi kertaa yleisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla. Työpaikkakiusaaminen on työturvallisuuslain 18§ ja 28§ tarkoittamaa häirintää, joka kohteen on todistettava. Todisteiden kerääminen on kuitenkin usein kohteelle ylivoimaista. Viimepäivinä sosiaalisessa mediassa on pyörinyt video, jossa naisopettaja menettää hermonsa totaalisesti oppitunnilla. Kysymyksessä on selkeästi tilanne, jossa oppilaat ovat syyllistyneet opettajan kiusaamiseen. Onko kysymyksessä sitten työpaikkakiusaaminen vai ei? Politiikassa myös tapahtuu kiusaamista. Yhdysvaltain presidentivaalit ovat yhdenlainen kiusaamisen ääriesimerkki. Suomessa kiusaaminen on poliittisella rintamalla maltillisempaa, mutta saa jatkuvasti ikävämpiä vivahteita. Poliitikon täytyy kestää julkista arvostelua, mutta liian usein kritiikki tai dialogi täyttää kiusaamisen tunnusmerkistön. Politiikassa kiusaamista tapahtuu puolueen sisällä, joka on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen. Lisäksi tapahtuu julkista kiusaamista, joka liittyy puolueiden väliseen taisteluun. Media on kiusaamisessa osapuolena. Vaihtoehtomediat ovat kiusaamisen mestareita ja joissakin lähteissä näitä kutsutaankin vastamedioiksi tai valemedioiksi. Erään vastamedian pääkiusaaja on määrätty vangittavaksi heti tavattaessa. Sosiaalisen median aikakaudella on kieleemme juurtunut jopa uutta kiusaamista kuvaavaa terminologiaa, kuten sana vihapuhe. Sosiaalinen media, blogit, vlogit ja keskustelupalstat ovatkin oiva alusta kiusaamiselle. Kiusattua ei tarvitse kohdata lainkaan virtuaalisessa maailmassa. Kiusaaja ei ole välttämättä koskaan edes tavannut kohdettaan. Kiusaamiselle tulisi asettaa nollatoleranssi. Kiusaamista pitäisi ehkäistä tehokkaammin. Kiusatuille tulisi tarjota laadukas jälkihoito. Jälkihoidon tarjoajalla pitäisi olla todellinen ammatillinen osaaminen ja näyttöjä osaamisestaan. Kiusaamisen tehokkaaseen kitkemiseen pitäisi luoda yleispätevä ja toimiva malli. Kiusaaminen pitäisi määritellä monipuolisemmin lakiin. Nykyään kunnianloukkaus on tyypillisin kiusaamisrikos. Kunnianloukkauksia on perinteisesti pidetty vähäpätöisinä rikoksina, joista rangaistus vaihtelee sakon ja enintään kahden vuoden vankeuden välillä. Vain 11% kunnianloukkauksista tehdyistä rikosilmoituksista päätyi syytteeseen vuonna 2013. Syyttäjille tuli vuonna 2006 mahdollisuus rajoittaa esitutkintaa, jos rikoksen selvittäminen kävisi liian kalliiksi suhteessa seuraamuksiin. Tätä oikeutta on käytetty kunnianloukkausjutuissa, mikä rajoittaa niiden etenemistä syytteeseen. Systeemi sallii kiusaamisen. Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus. Oikean tiedon esittäminen voi kuitenkin olla kiusaamista. Norjalainen naishiihtäjä jäi kiinni dopingista ja aineen epäillään joutuneen elimistöön huulirasvan kautta. Olen havainnut Suomessa valtavan kiusaamiskampanjan kyseistä hiihtäjää kohtaan. Kiusaaminen on tässäkin tapauksessa yleisesti sallittua, vaikka tapausta ei ole vielä edes kunnolla selvitetty tai mitään tuomiota annettu. Työpaikkakiusaamista tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa: ”Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.” Meidän suomalaisten pitäisi kollektiivisesti tuomita kiusaaminen ja puuttua siihen herkästi. Kiusaamisen kulttuuri pitäisi saada muutettua kannustamisen kulttuuriksi. Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu 0408073847 / teurajarvi@hotmail.com LÄHTEET https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6paikkakiusaaminen https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia |
Avainsanat: kiusaaminen |