Viimeiset vuodet olemme eläneet velaksi. Valtio elää velaksi ja suuri osa kunnista myös. Suomen hallitus toteuttaa parhaillaan suurimpia rakenteellisia uudistuksia miesmuistiin. Tähän hallitus on pakotettu, koska edelliset hallitukset ovat olleet aikaansaamattomia ja pelänneet kannattajiensa reaktioita.

Kysymyksessä on puolueiden kuukausipolitiikka, jossa seurataan galluppeja tarkemmin kuin koskaan. Tämä on verrannollinen pörssiyritysten kvartaalitalouteen. Politiikan suunnan liian monen puolueen osalta määräävät gallupit, eivät puolueen ohjelmat tai arvot. Suomen Keskusta on tässä suhteessa poikkeus ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on kehottanutkin unohtamaan gallupit ja keskittymään Suomen tilanteen parantamiseen.

Liikaa ei pidä miettiä sitä, mitä äänestäjät ovat mieltä päätöksistä. Pitää miettiä mikä on kansakunnan parhaaksi. Pitää varmistaa tulevien sukupolvien mahdollisuus elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Tämä vaatii kovia päätöksiä ja rakenteellisia muutoksia. Suomen kilpailukyky pitää saada kohilleen, jotta vientivetoisia työpaikkoja saadaan luotua kaikille kynnelle kykeneville. Menot täytyy saada vastaamaan tuloja ja velalla elämisen kierre katkaistua. Sijoitukset täytyy suunnata siten, että ne luovat kasvua tai ehkäisevät menojen kasvua.

Vuosi 2017 on tärkeä kuntien kannalta. Edessä on kuntavaalit ja veronmaksajat pääsevät valitsemaan haluamansa kokoonpanon valtuustoihin. Maakuntauudistus tulee viemään kuntien päätäntävallasta noin puolet ja samoten kuntien budjeteista noin puolet. Maakunnat vastaavat vuoden 2019 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä.

Kunnille jää vastattavaksi opetus- ja kulttuuripalvelut, maankäyttö ja rakentaminen, tekniset palvelut sekä mm. energiahuolto. Lisäksi kunnat vastaavat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, paikallisen demokratian vahvistamisesta ja elinvoiman kehittämisestä.

Jos tarkastellaan kuntien rahankäyttöä, niin sen perusteella valtuustoihin tulisi valita erityisesti opetus-, rakennus- sekä elinkeinoalan ammattilaisia. Valtuutetulta vaaditaan erityistä näkemystä siitä, mitkä ovat ne alueelliset vahvuudet, joilla kuntaan saadaan luotua uutta elinkeinoa tai vahvistettua olemassa olevia.

Lisäksi valtuutetun pitäisi ymmärtää, että mihin kannattaa sijoittaa, jotta kuntalaisten hyvinvointi ja terveys saadaan hyvälle tasolle. Tällä sijoituksella voidaan ennaltaehkäistä kallista jälkihoitoa. Tilannetta voidaan verrata omakotitaloon, jossa ei ole palohälyttimiä ja jossa on. Toisessa tulipalon ennaltaehkäisyyn on panostettu ja toisessa ei. Muutaman euron oikein kohdistetulla sijoituksella voidaan säästää tuhansia euroja.

Elinkeinoelämän vahvistaminen on monin paikoin jopa tärkeimmässä asemassa. Visionääri pystyy näkemään maailman erilaisessa valossa kuin vastarannan kiiski. Suomalaisen osaamisen ja luonnon ympärille voidaan rakentaa elinkeinoja, jotka houkuttelevat yrityksiä ja matkailijoita ympäri maailmaa. Nämä taas luovat työpaikkoja, jotka ovat elintärkeitä kunnille. Jokainen meistä maksaa kunnallisveroa, mutta vain parhaiten ansaitsevat valtionveroa. Kunta siis hyötyy jokaisesta kuntalaisen veroeurosta ja yritysten maksamista yhteisöveroista.

Pitkäaikaistyöttömät ovat kalliita kunnille kelasakkojen myötä ja nuorisotyöttömät menettävät uskonsa koko yhteiskuntaan. Kunta ei heitä pysty palkkaamaan, mutta kunta voi luoda edellä mainittuja mahdollisuuksia elinkeinoelämälle, joka on ongelman ratkaisun keskiössä.

Opetustoimi ja varhaiskasvatus noudattavat Suomen lakia, mutta sieltä löytyy paljon mahdollisuuksia myös kuntien päättäjille. Opetuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan integroiminen lasten harrastusten kanssa on mahdollisuus, jota harvassa kunnassa on osattu hyödyntää.

Miltä kuulostaisi, jos lapsesi olisi käynyt ohjatuissa harkoissa heti koulupäivän päätteeksi, eikä vanhempien tarvitse heti työpäivän päätteeksi lähteä kuskaamaan harkkoihin? Perhe voisi syödä päivällisen yhdessä ja viettää yhteistä aikaa. Koulujen liikuntasalit sekä urheiluhallit ovat nykyisellään tyhjillään iltapäivän tunteina ennen primetime ruuhkaa. Myös kulttuuriharrastukset saisivat uutta pontta vahvemman yhteistyön ansiosta.

Opetus tulee digitalisoitumaan lähivuosina ja luo uusia mahdollisuuksia. Tässä on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla. Yhä useampi lapsi voi saada parasta mahdollista opetusta ja alueellinen eriarvoistuminen vähenee.

Kaupungeissa maankäyttö ja rakentaminen on usein hoidettu lyhytnäköisesti. Ensin kaavoitetaan ja sitten rakennetaan. Lopuksi ihmetellään, että tänne on mahdoton luoda kattavaa ja kustannustehokasta joukkoliikennettä. Kaupunkien valtuutettujen tuleekin nähdä alueellinen kehitys pitkällä aikajänteellä. Mikäli on kysymys kasvukeskuksesta tulisi koko yhdyskuntarakenne suunnitella joukkoliikenne edellä.

Hyvää uutta vuotta 2017!

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.)

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847