Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Rikosilmoitus vaalimainosvandalismistä

Maanantai 20.3.2017 klo 0.57 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulussa harjoitettiin vaalimainosvandalismia lauantaiyönä. Valtatielle 22 eli Kainuuntielle tukiryhmäni asettama vaalimainokseni oli rikottu. Tekijästä oli jäänyt jäljelle renkaanjäljet sekä osittain syöty omena. Terveelliset ruokailutottumukset omaava rikollinen siis.

Toisen omaisuuden tahallinen vahingoittaminen on ilkivaltaa eli vandalismia. Suomen rikoslaissa toisen omaisuuden vauriottamisesta käytetään nimitystä vahingonteko. Tuomio vahingonteosta on joko sakkoja tai vankeutta. Törkeästä vahingonteosta voi rapsahtaa jopa neljän vuoden tuomio ja lievästä selviää sakoilla.

Vaalimainosvandalismi katsotaan lieväksi vahingonteoksi ja siitä on siis luvassa sakkoja. Vahingontekijää harvemmin kuitenkaan saadaan kiinni vastaamaan teostaan.

Harkitsen tekeväni vahingonteosta rikosilmoituksen. Rikollista tuskin saadaan kiinni, mutta mielestäni kaikista rikoksista olisi tärkeä tehdä rikosilmoitus. Vain ilmoitetut rikokset tilastoidaan. Tilastot auttavat tekemään parempia päätöksiä poliisien resursseista.

Mikäli tilastot osoittavat vähäistä rikollisuutta, on vaarana poliisien resurssien leikkaus. Kynnystä rikosilmoitukseen suurentaa kuitenkin tietoisuus siitä, että vähäisiä rikoksia ei ehditä tutkimaan. Näin ollen vähäiset rikokset harvemmin selviävät ja rikoksen uhri jää nuolemaan näppejään.

Kuntavaaliehdokkaat sijoittavan suhteellisen paljon rahaa vaalikampanjointiin. Nämä rahat voidaan katsoa harrastuksen kuluiksi, sillä vain harva kuntapoliitikko tienaa kuntapolitiikassa. Oulussa on muutamia täysi- tai puolipäiväisiä kuntapoliitikkoja, jotka saavat tuntuvan korvauksen menetetystä vapaa-ajasta.

Vaalimainosvandalismia voi verrata parkkeeratun auton tahalliseen vahingoittamiseen, kuten naarmuttamiseen. Vaalimainokset ovat vaalikampanjan ajan parkissa teiden varsilla, mutta mainoksia on harvemmin vakuutettu vahingonteon varalta.

Olen vaihtanut vaurioituneen tienvarsimainoksen tilalle uuden, mutta toivon vandalismin loppuvan kaikkien vaalimainosten osalta tähän. Kunnioitetaan sekä toisten, että yhteistä omaisuuttamme.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu
teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit 2017, rikosilmoitus, vaalimainos, vandalismi

YLE teki temput kuntavaaliehdokkaille

Sunnuntai 5.3.2017 klo 23.44 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kuntavaaliehdokkaille rakennettu YLEn ehdokaskone jumiutui viikonloppuna. Kuntavaaliehdokkaiden oli tarkoitus syöttää ehdokaskoneeseen vastauksia poliittisiin kysymyksiin. Äänestäjä pystyisi myöhemmin avautuvasta YLEn vaalikoneesta vastausten perusteella löytämään samaa mieltä olevan ehdokkaan ja helpottamaan äänestyspäätöstä.

Ehdokaskoneen jumiutuminen ei ole kansallisesti iso ongelma. Ongelma se on lähinnä itsensä YLEn kannalta. Kiusallinen tietojärjestelmäongelma kohdistui YLEn rahoituksesta päättäviä poliitikkoja kohtaan. Monelle poliitikolle tuli harmaita hiuksia, kun deadline lähestyi ja homma ei toiminut.

Tietojärjestelmäongelma johtuu huonosta projektinhallinnasta. Tietojärjestelmän osalta ei ole osattu laatia riittävää riskianalyysia? Pahin virhe oli ehdokkaille annettu määräaika vastata ehdokaskoneen kysymyksiin viikonloppuna. Tietojärjestelmäasiantuntijat työskentelevät yleensä arkisin normaaliin virka-aikaan, joten ongelma kyetään ratkaisemaan aikaisintaan silloin.

Ehdokkailla pitää kiirettä eri ehdokaskoneiden parissa sekä kampanjan suunnittelussa ja valmistelussa. Tekemiset on aikataulutettu tarkkaan ja suuri osa ehdokkaista on jättänyt YLEn ehdokaskoneeseen vastaamisen viimeisille mahdollisille päiville kyseiseen viikonloppuun. Tätä ei ole osattu ottaa huomioon projektin toteutuksessa.

Tietojärjestelmän vaatimusmäärittelystä puuttuu skaalautuvuus? Nykyaikaisen tietojärjestelmän tulee skaalautua käyttäjämäärien mukaan. Jos tietojärjestelmää käyttää yhdellä ajanhetkellä ennakoitua suurempi käyttäjämäärä, tulee järjestelmän pystyä varaamaan ennakoitua suuremmat resurssit hallitakseen kyseinen käyttäjämäärä.

Käyttäjämäärä on tässä tapauksessa verraten pieni, muutama tuhat käyttäjää. Tämä tekee ongelmasta entistäkin nolomman ja osoittaa kuinka huonosti järjestelmä on speksattu. Maksimi käyttäjämäärä on ollut tiedossa melko tarkkaan ja sen on voinut päätellä vuoden 2012 kunnallisvaaleista, jossa asetettiin 37 125 ehdokasta. Vuoden 2017 kuntavaaleihin ehdokkaita on puolueiden ilmoitusten mukaan asetettu edellistä pienempi määrä.

Käyttäjälle eli kuntavaaliehdokkaalle tietojärjestelmästä on paljastunut muitakin ihmeellisyyksiä. Ehdokaskuvaa ei voi ladata järjestelmään tiedostona, vaan ainoa vaihtoehto on ottaa kuva tietokoneella tai kännykällä. Tämä on todella erikoinen ratkaisu, koska jokaisella kuntavaaliehdokkaalla on vaaleja varten kuvaamossa tai vastaavassa otettu laadukas ehdokaskuva!Itse päädyin monen muun ehdokkaan tavoin ottamaan kuvan tulostamastani vaalikuvastani älypuhelimellani.

Ratkaisu on myös tietojärjestelmän toteutuksen kannalta erikoinen. Eri käyttöjärjestelmissä kuvan ottaminen ja käyttäminen applikaatiossa toimii eri tavalla ja on toteutettu käyttöjärjestelmän rajapintojen avulla. Esimerkiksi älypuhelimessa täytyy useimmiten antaa ohjelmalle eli appsille lupa käyttää kameraa.

Järjestelmän testaaminen on mahdotonta satojen erilaisten laitteiden kirjossa, varsinkin kun otetaan huomioon, että käyttäjiä on odotettavissa vain muutama tuhat. Mikäli kuvatiedoston olisi pystynyt perinteisesti lataamaan tietojärjestelmään, olisi ongelmilta vältytty.

Minulla on tiedossa, ettei esimerkiksi iPhone SE älypuhelimella kuvan lataaminen ehdokaskoneeseen onnistunut YLE ehdokaskone appsin avulla. Kuvan pystyi ottamaan, mutta siihen se sitten jumiutui. Tässä vaiheessa ei kysymyksessä ollut kuvan lataaminen palvelimelle vaan kuvan näyttäminen käyttöliittymässä.

iPhone 6S älypuhelimella homma toimi. Kummassakin tapauksessa tuki oli vain YLE ehdokaskone appsin käyttäjille. Selaimet eivät tukeneet kameran käyttöä lainkaan, ainakaan iOS käyttöjärjestelmissä. Selaimet tukevat kuitenkin perinteistä tiedoston laataamista.

Vastasin YLEn ehdokaskoneen kysymyksiin hyvissä ajoin. Jätin kuitenkin viimeiselle viikonlopulle videoiden taltioimisen, joita ehdokaskoneeseen pyydetään kolme kuvaamaan. Videoissa on 30 sekuntia aikaa vastata ennalta annettuihin kysymyksiin. Videot kuvataan jälleen laitteen omalla kameralla, eikä valmiita videoita voi ladata.

Sain videot kuvattua ja ladattua palvelimelle älypuhelimellani ilman kovin suuria ongelmia. Ainoastaan keskimmäisen videon osalta en tiennyt oliko video latautunut palvelimelle. Käyttöliittymän mukaan kyllä, mutta videota ei kuitenkaan käyttöliittymässä näkynyt. Päätin kuvata uudelleen.

Kävin vielä kysymykset kertaalleen läpi ja ”hyväksyin” koko paketin. Kun myöhemmin kirjauduin palveluun, oli kaikki syöttämäni vastaukset ja videot kadonneet! Toivon todellakin, että tiedot löytyvät palvelimelta ja maanantaina töihin saapuvat tietojärjestelmäasiantuntijat palauttavat ne.

YLEn ehdokaskoneen 39 kysymykseen vastaaminen ja vastausten perusteleminen kahdella kotimaisella kielellä ei ole mikään viiden minuutin homma. Lisäksi tyydyttävien videoiden purkittaminen vie oman aikansa.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

Kyberturvallisuusasiantuntija, insinööri, M.Eng., B.Sc.

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847



LÄHTEET

YLE: Ehdokkaiden rynnistys ruuhkautti Ylen vaalikoneen – vastausaikaa pidennetty

IMG_0151.PNG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ehdokaskone, vaalikone, tietojärjestelmä, YLE, kuntavaalit 2017

Kuntavaalit ovat koulutusvaalit

Lauantai 4.2.2017 klo 10.44 - Jari-Pekka Teurajärvi

Terveiset Pohjois-Suomen opettajapäiviltä Oulusta! Tulevien kuntavaalien kannalta opettajapäivät tarjoavat arvokasta tietoa myös kuntapäättäjälle. Sote-uudistuksen seurauksena kuntien päätäntä- ja budjettivallasta puolet siirtyy maakunnalle. Puolet siitä mitä jää, liittyy koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Opiskelen ammatilliseksi opettajaksi ja tämän myötä minulle on tullut selväksi, että  opetusala on kokemassa historiansa suurinta muutosta. Digitalisaatio tuo mukanaan mahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin ollut käytettävissä. Digitalisaation ansiosta myös eriarvoisuus opetuksen välillä vähenee, sillä jokainen voi halutessaan esimerkiksi katsoa sen parhaan mahdollisen luennon valitsemastaan aiheesta.

Digitalisaatio ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että miten saamme riittävää osaamista niille maaseudun paikkakunnille, joissa riittäisi työtä esimerkiksi kotimaisten raaka-aineiden jalostamisen suhteen. Ainoa vaihtoehto saada osaamista maaseudulle on kouluttaa paikallisia nuoria, jotka ensisijaisesti haluavat asua ja elää kotikonnuillaan.

Ammatillinen koulutus muuttuu aidosti osaamisperusteiseksi, joka tarkoittaa ettei oppijan ole välttämätöntä osallistua sellaiseen opetukseen, jonka hän jo hallitsee. Voidaan todeta esimerkiksi näyttökokeen avulla, että hän osaa jo asian siltä osin. Työnantajat tarvitsevat juurikin osaajia, ei oppitunnilla muuten vain aikaansa viettäneitä.

Kunnan päätösvallan alla olevista ja erityisesti lapsiperheiden palveluista tärkeimmiksi muodostuvat perusopetus ja varhaiskasvatus. Näistä myös kuntavaaleissa valittavat poliitikot aidosti päättävät. Siitä on lähdettävä liikkeelle, että varhaiskasvatus ja alakoulun opetus on oltava saatavilla mahdollisimman läheltä perheiden koteja. Yläkoulun ja toisen asteen oppijoille tulee olla mahdollisuus käyttää sujuvaa joukkoliikennettä. Toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu on useimmiten koulutuskuntayhtymillä.

Oulussa tilanne on verrattain hyvä. Nuoret voivat halutessaan myös jäädä kaupunkiin opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Työnantajille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa.

Parannettavaa jää tilojen turvallisuuden kehittämiseen, sillä henkilökunnan ja oppilaiden tulee saada toimia homevapaissa tiloissa. Myös ryhmäkokoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa voitaisiin Oulussa käyttää suurempaa hoitajamitoitusta kuin mitä laki määrää. Tämä olisi kaikkien etu.

Perusopetuksessa oppilaalle tulee turvata rauhalliset oppitunnit. Häirikön paikka ei ole luokassa. Pienemmissä yksiköissä lähellä omaa kotia on koulunkäynti turvallista ja mielekästä. Siitä tulisi lähteä liikkeelle, että yksikkö on niin pieni, että kaikki oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa nimeltään.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.)

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

 

LÄHTEET

Pohjois-Suomen opettajapäivät 2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste

Uusi vuosi toivoa täynnä

Maanantai 26.12.2016 klo 23.10 - Jari-Pekka Teurajärvi

Viimeiset vuodet olemme eläneet velaksi. Valtio elää velaksi ja suuri osa kunnista myös. Suomen hallitus toteuttaa parhaillaan suurimpia rakenteellisia uudistuksia miesmuistiin. Tähän hallitus on pakotettu, koska edelliset hallitukset ovat olleet aikaansaamattomia ja pelänneet kannattajiensa reaktioita.

Kysymyksessä on puolueiden kuukausipolitiikka, jossa seurataan galluppeja tarkemmin kuin koskaan. Tämä on verrannollinen pörssiyritysten kvartaalitalouteen. Politiikan suunnan liian monen puolueen osalta määräävät gallupit, eivät puolueen ohjelmat tai arvot. Suomen Keskusta on tässä suhteessa poikkeus ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on kehottanutkin unohtamaan gallupit ja keskittymään Suomen tilanteen parantamiseen.

Liikaa ei pidä miettiä sitä, mitä äänestäjät ovat mieltä päätöksistä. Pitää miettiä mikä on kansakunnan parhaaksi. Pitää varmistaa tulevien sukupolvien mahdollisuus elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Tämä vaatii kovia päätöksiä ja rakenteellisia muutoksia. Suomen kilpailukyky pitää saada kohilleen, jotta vientivetoisia työpaikkoja saadaan luotua kaikille kynnelle kykeneville. Menot täytyy saada vastaamaan tuloja ja velalla elämisen kierre katkaistua. Sijoitukset täytyy suunnata siten, että ne luovat kasvua tai ehkäisevät menojen kasvua.

Vuosi 2017 on tärkeä kuntien kannalta. Edessä on kuntavaalit ja veronmaksajat pääsevät valitsemaan haluamansa kokoonpanon valtuustoihin. Maakuntauudistus tulee viemään kuntien päätäntävallasta noin puolet ja samoten kuntien budjeteista noin puolet. Maakunnat vastaavat vuoden 2019 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä.

Kunnille jää vastattavaksi opetus- ja kulttuuripalvelut, maankäyttö ja rakentaminen, tekniset palvelut sekä mm. energiahuolto. Lisäksi kunnat vastaavat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, paikallisen demokratian vahvistamisesta ja elinvoiman kehittämisestä.

Jos tarkastellaan kuntien rahankäyttöä, niin sen perusteella valtuustoihin tulisi valita erityisesti opetus-, rakennus- sekä elinkeinoalan ammattilaisia. Valtuutetulta vaaditaan erityistä näkemystä siitä, mitkä ovat ne alueelliset vahvuudet, joilla kuntaan saadaan luotua uutta elinkeinoa tai vahvistettua olemassa olevia.

Lisäksi valtuutetun pitäisi ymmärtää, että mihin kannattaa sijoittaa, jotta kuntalaisten hyvinvointi ja terveys saadaan hyvälle tasolle. Tällä sijoituksella voidaan ennaltaehkäistä kallista jälkihoitoa. Tilannetta voidaan verrata omakotitaloon, jossa ei ole palohälyttimiä ja jossa on. Toisessa tulipalon ennaltaehkäisyyn on panostettu ja toisessa ei. Muutaman euron oikein kohdistetulla sijoituksella voidaan säästää tuhansia euroja.

Elinkeinoelämän vahvistaminen on monin paikoin jopa tärkeimmässä asemassa. Visionääri pystyy näkemään maailman erilaisessa valossa kuin vastarannan kiiski. Suomalaisen osaamisen ja luonnon ympärille voidaan rakentaa elinkeinoja, jotka houkuttelevat yrityksiä ja matkailijoita ympäri maailmaa. Nämä taas luovat työpaikkoja, jotka ovat elintärkeitä kunnille. Jokainen meistä maksaa kunnallisveroa, mutta vain parhaiten ansaitsevat valtionveroa. Kunta siis hyötyy jokaisesta kuntalaisen veroeurosta ja yritysten maksamista yhteisöveroista.

Pitkäaikaistyöttömät ovat kalliita kunnille kelasakkojen myötä ja nuorisotyöttömät menettävät uskonsa koko yhteiskuntaan. Kunta ei heitä pysty palkkaamaan, mutta kunta voi luoda edellä mainittuja mahdollisuuksia elinkeinoelämälle, joka on ongelman ratkaisun keskiössä.

Opetustoimi ja varhaiskasvatus noudattavat Suomen lakia, mutta sieltä löytyy paljon mahdollisuuksia myös kuntien päättäjille. Opetuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan integroiminen lasten harrastusten kanssa on mahdollisuus, jota harvassa kunnassa on osattu hyödyntää.

Miltä kuulostaisi, jos lapsesi olisi käynyt ohjatuissa harkoissa heti koulupäivän päätteeksi, eikä vanhempien tarvitse heti työpäivän päätteeksi lähteä kuskaamaan harkkoihin? Perhe voisi syödä päivällisen yhdessä ja viettää yhteistä aikaa. Koulujen liikuntasalit sekä urheiluhallit ovat nykyisellään tyhjillään iltapäivän tunteina ennen primetime ruuhkaa. Myös kulttuuriharrastukset saisivat uutta pontta vahvemman yhteistyön ansiosta.

Opetus tulee digitalisoitumaan lähivuosina ja luo uusia mahdollisuuksia. Tässä on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla. Yhä useampi lapsi voi saada parasta mahdollista opetusta ja alueellinen eriarvoistuminen vähenee.

Kaupungeissa maankäyttö ja rakentaminen on usein hoidettu lyhytnäköisesti. Ensin kaavoitetaan ja sitten rakennetaan. Lopuksi ihmetellään, että tänne on mahdoton luoda kattavaa ja kustannustehokasta joukkoliikennettä. Kaupunkien valtuutettujen tuleekin nähdä alueellinen kehitys pitkällä aikajänteellä. Mikäli on kysymys kasvukeskuksesta tulisi koko yhdyskuntarakenne suunnitella joukkoliikenne edellä.

Hyvää uutta vuotta 2017!

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.)

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Vino pino ääniä hylättiin huolimattomuuden vuoksi

Keskiviikko 22.4.2015 klo 15.00 - Jari-Pekka Teurajärvi

Havaintoja Oulun vaalipiiristä

Olen Oulun vaalipiirilautakunnan varapuheenjohtaja ja pääsin seuraamaan eduskuntavaalien ennakkoäänten laskentaa sekä varsinaisen äänestyspäivän äänten tarkastuslaskentaa hyvin läheltä. Vaalipiirilautakunnan yksi tärkeä tehtävä on päättää äänten hylkäämisestä/hyväksymisestä.

Huomattava määrä äänilipuista eli annetuista äänistä joudutaan hylkäämään (1 264, 0,5%). Protestiääniä tulee aina ja se on hyväksyttävää, koska se on yksi tapa kertoa tyytymättömyyttään vallalla olevaan politiikkaan. Huomasin kuitenkin, että paljon ääniä tulee hylätyksi myös epäselvän käsialan vuoksi. Äänestäjä on halunnut tosissaan antaa äänensä valitsemalleen ehdokkaalle, mutta numero on kirjoitettu äänilippuun epäselvästi.

Syitä epäselvälle käsialalle on tulkintani mukaan useita. Yleinen syy on epävakaa käsi, joka viittaa äänestäjän korkeaan ikään tai sairauteen. Ihmettelen suuresti, että avustajaa ei ole käytetty vaikka tiedossa on vapiseva käsi. Sama vapiseva käsi on usein myös yrittänyt korjata ensimmäistä epäselvää numeroa kirjoittamalla päälle uudestaan saman numeron, mutta päällekkäisten piirrosten viivat eivät kohtaa paperilla ja lopputuloksena on edellistäkin epäselvempää suttua.

Toinen syy epäselvälle käsialalle on kiire. Numero on sutaistu kiireellä ja tämä aiheuttaa epäselvän tulkinnan numeron osalta. Usein nolla (0) näyttää kiireellä sutaistuna numerolta kuusi (6) ja numerot kolme (3) sekä kahdeksan (8) eivät ole selvästi eroteltavissa. Lisäksi kolmonen (3) ja viitonen (5) voivat sekoittua kiireellä kirjoitettuna.

Kaikkein ongelmallisimmat numerot ovat ykkönen (1) ja seitsemän (7). Tämä johtuu erityisesti siitä, että eri aikakausina on kouluopetuksessa opetettu kyseiset numerot kirjoittamaan eri tavalla. Vaikka vuoden 2015 vaaleissa on annettu ohjeistus käyttää numeron seitsemän (7) kanssa poikkiviivaa, ei sitä kaikki käytä ja tämä johtaa epäselvään tulkintaan. Suoraan sanottuna sääliksi käy niitä ehdokkaita, joiden ehdokasnumerossa oli ykkönen, seiska tai molemmat.

Ongelma ovat myös ylimääräiset merkinnät äänilipussa. Jos numeron perään piirtää hymiön, niin ääni on hylättävä. Ohjeessa sanotaan, että äänilippuun tulee kirjoittaa ehdokkaan numero, ei mitään muuta! Joitain ylimääräisiä merkintöjä hyväksytään, kuten piste numeron perässä tai alleviivattu numero.

Henkilökohtaisesti minulla harmittaa kovasti niiden äänestäjien puolesta, joiden ääni on tullut hylätyksi ja toisaalta niiden ehdokkaiden puolesta, joille ääni oli tarkoitettu. Toivoisin median valistavan äänestäjiä nykyistä enemmän oikean äänestysmerkinnän osalta kaikissa tulevissa vaaleissa. Ohjeet äänestyspaikoilla ovat asialliset, mutta ongelma on mielestäni nimenomaan se, että äänestäjä ei tiedä kuinka helposti ja pienen huolimattomuusvirheen vuoksi se ääni hylätään.

Oulun vaalipiirin tilastoja

Äänioikeutettuja
2015: 386 036
2011: 379 680

Hyväksyttyjä ääniä
2015: 249 391
2011: 243 662

Hylätyt äänet
2015: 1 264
2011: 1 184

 

Jari-Pekka Teurajärvi
varapuheenjohtaja
Oulun vaalipiirilautakunta

Uusi Suomi uutisoi 22.4.2015 blogiini perustuen: ”Sääliksi käy ehdokkaita, joiden numerossa oli ykkönen, seiska tai molemmat”

 

ohje_nestjlle.jpg

wp_20150422_0012.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2015

Vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa 2015

Perjantai 10.4.2015 klo 2.30 - Jari-Pekka Teurajärvi

Loppu alkaa häämöttää. Ei kuitenkaan elämänlangan loppu, vaan vaalikampanjan. Aloitin Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n vaalipäällikkönä heinäkuussa 2014, tavoitteena saada mahdollisimman monta hyvää kansanedustajaa vaalipiiristämme edustamaan meitä Pohjois-Suomen ihmisiä ja koko Suomen kansaa. Eduskuntavaaliehdokkaaksi en lähtenyt, koska tiesin olevani liian tuntematon Oulun vaalipiirissä ja laskin, että saan hankittua enemmän ääniä Perussuomalaisten listalle toimimalla vaalipäällikkönä kuin ehdokkaana. Varsinaiseen vaalipäivään on jäljellä 9 päivää. Tiedän, että saamme hyvän vaalituloksen ja säilytämme Pohjois-Pohjanmaalla toiseksi suurimman puolueen aseman.

Olen toiminut vaalipäällikkönä ennen Eduskuntavaalit 2015 -projektia myös muutamissa pienemmissä vaaleissa. Oulun Osuuspankin edustajiston vaaleissa 2013 saimme 300% lisää Perussuomalaisia edustajistoon. Osuuskauppa Arinan edustajiston vaaleissa 2014 saimme 700% lisää Perussuomalaisia edustajistoon. Näiden pienempien vaalikampanjoiden ansiosta sain kuitenkin hyvää kokemusta kyseisenlaisen projektin läpiviennistä. Minulla on ollut kaikissa vaaleissa paras mahdollinen työpari, diplomi-insinööri / yrittäjä Arto Kivimäki. Arto on vastannut markkinoinnista ja mediasuhteista. Hän on kilpailuttanut ja neuvotellut tarvittavat sopimukset. Pohjois-Pohjanmaan mediataloille alammekin olla jo tuttu parivaljakko.

Arton kanssa hoidimme kahdestaan edellämainitut osuuskuntien edustajiston vaalit. Eduskuntavaalit 2015 oli kuitenkin sen verran isompi projekti, että päätimme laajentaa vaalitiimiä. Rekrytöimme tiimiin parhaat mahdolliset käytettävissä olevat voimat. Tiimi kasvoi pala palalta tarpeen mukaan. Tiimin koko oli kuitenkin tarpeen pitää pienenä, jotta tehokkuus säilyisi. Materiaalivastaavaksi pyydettiin Janne Koskela. Tapahtumista vastuussa olevaksi 2. vaalipäälliköksi nimettiin Joukamo Kortesalmi. Vaalikiertueita suunnittelemaan saatiin Tuomas Okkonen. Laskutusta alkoi hoitaa Mia Pelkonen. Lisäksi apuna on ollut useita eri paikallisydistysten aktiiveja, joita ilman ei olisi mitenkään tultu toimeen. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että suurin osa työstä on tehty ja osa äänestäjistä on päässyt jo ennakkoon myös äänestämään. Olemme järjestäneet satoja vaalitilaisuuksia, lehti ilmoituksia on ollut toista sataa ja mainontaa niin televisiossa kuin internetissä.

Projekti on ollut riittävän haasteellinen ja pitänyt minut motivoituneena. Ajankäyttö on tuottanut aika-ajoin ongelmia. Olen ollut projektin lisäksi palkallisessa päivätyössä ja sen päälle yrittänyt parhaani mukaan tyydyttää vielä 6 henkiseen perheemme tarpeet. Arkisin olenkin tehnyt vaalihommia yleensä kello 21:00-03:00 välisenä aikana, jolloin perheen lapset ovat nukkumassa. Täytyy myöntää, että kovin pitkään näin kiihkeää rytmiä ei jaksaisi, mutta projektille on onneksi tyypillistä, että sillä on alku ja loppu. Samalla ajanjaksolla suoritin myös Projektin johtamisen sertifioinnin, IPMA level D ja tämä ei liittynyt mitenkään eduskuntavaalit 2015 projektiin.

Olemme saaneet paljon palautetta projektin sujumisesta ja ennen vaalitulosta palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Vaalien jälkeen käydään projektin vaiheet kriittisemmin porukalla läpi, jotta osaamme parantaa seuraaviin vaaleihin. On ollut mukava kuulla, että "Koskaan aikaisemmin ei vaaleja ole hoidettu näin ammattimaisella otteella" tai "Olen ihaillen seurannut tiedottamistasi". Välitön ja positiivinen palaute auttaa jaksamaan myös projektin raskaina hetkinä. Kriittistä palautetta on tullut lähinnä vain niiltä, jotka eivät itse vaivaudu tekemään vaalityötä tai ponnistelemaan pyyteettömästi yhteisen hyvän eteen. Tekemisen ytimessä tiedetään paremmin, mitä oikeasti on tehty ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys. Odotan saavani parhaan kriittisen palautteen vaalien jälkeen itse ehdokkailtamme. Kampanjan aikana olen pyytänyt palautetta ehdokkailta aika ajoin, jotta veneen suuntaan on voitu tarvittaessa muuttaa, ennen kuin tömähtää karille.

Vaalipäällikön tehtävät ovat antaneet minulle paljon. Olen mielestäni antanut myös paljon puolueelle ja ehdokkaille. Olen tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että nämä ovat viimeiset vaalini vaalipäällikkönä paikallisella tai piirin tasolla. Kansallisen tason vaalipäällikön tehtäviä voisin pyydettäessä harkita. Tulevissa vaaleissa aion keskittyä omaan vaalikampanjointiin tukiryhmäni kanssa, mikäli siis päätän asettua joihinkin vaaleihin ehdolle. Jos en itse asetu ehdolle, voisin harkita jonkun hyvän ehdokkaan kampanjapäällikön hommia.

Kiitän tässä vaiheessa kaikkia vapaaehtoisia työntekijöitä ja kannattajiamme. Tulos on selvillä 9 päivän kuluttua ja tiedän, että tulos on vähintäänkin hyvä (3 paikkaa) ellei jopa erinomainen (4 paikkaa).

Käy äänestämässä, se on osaltasi paras kiitos koko vaalitiimin tekemälle työlle! Käy äänestämässä, koska äänelläsi on merkitystä. Äänestäessämme olemme aidosti tasa-arvoisia. Olemmepa sitten köyhiä tai rikkaita, meillä jokaisella on yksi ääni.

ps. Perussuomalaisten vaaliohjelmat löydät täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit-2015/perussuomalaisten-eduskuntavaaliohjelmat-2015/

pps. Oulun vaalipiirin ehdokkaat löydät täältä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/piirit/oulu

ppps. tv-mainoksen toisen osan löydät täältä: https://youtu.be/Vu9okK49pHw

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2015