Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Osaajapula kasvun esteenä Oulussa

Torstai 17.11.2016 klo 22.27 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ennustin Oulussa vallitsevan ICT-alan osaajapulan jo itsenäisyyspäivänä 2015. Pohdin tuolloin myös, että miten työllisyystilanteen parantuminen saataisiin toteutettua muillakin kuin ICT-alalla.

Oulussa on ollut toimiva konsepti päivittää ICT-alan työttömien osaaminen vastaamaan työnantajien tarpeita. Näytöt konseptin toimivuudesta ovat kiistattomat. Onko konseptia osattu jalostaa muille aloille? Rahallinen sijoitus työvoiman täsmäkoulutuksiin maksaa itsensä nopeasti takaisin ja tuo hyvinvointia sekä yksilöille että seudulle.

On vaarana, että ICT-alan kasvu tyrehtyy, mikäli osaajia ei saada palkattua. Nyt sopiikin kysyä, että mitä toimenpiteitä Oulussa on tehty asian suhteen? Onko kartoitettu oululaisten yritysten osaajatarvetta ja alettu kouluttamaan uusia osaajia ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa? Vastaako korkeakoulututkinto alan tarpeita eli ovatko valmistuvat nuoret suuntautuneet oikein ja omaavatko he oikeat pohjatiedot?

Jotta valmistuville saadaan oikeat pohjatiedot, täytyy kouluttajan omata alan viimeisin osaaminen. Nykyisessä korkeakoulusysteemissä tämä on lähes mahdotonta, koska riittävää opettajarotaatiota ei ole. Oulusta löytyy kuitenkin hyvä opinahjo, joka kouluttaa ammatillisista osaajista opettajia. Tämä on tietenkin Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, joka toimii osana Oulun ammattikorkeakoulu Oy:tä.

Reservistä löytyy edelleen myös työttömiä insinöörejä, joiden osaaminen on vanhentunutta. Heidän työvoimakoulutukseen täytyy edelleen panostaan. Tässä vaaditaan myös yritysten aktiivisuutta. Yritysten tulee olla yhteydessä TE-palveluihin, mikäli vaikeuksia rekrytoinnissa on. Tällöin työvoimakoulutus saadaan vastaamaan juuri yrityksen tarpeita.

Työnantajien tulee antaa myös oma panos osaajien kouluttamiseen. Työharjoittelupaikkoja on tarjottava, mikäli osaajia halutaan. Vaikka se viekin jo talossa olevan osaajan työaikaa. Vaihtoehtona on kouluttaa työtekijät kokonaan itse ja Siili Solution Oy on aloittanut Mestari & Kisälli -ohjelman, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia firman tarpeisiin.

Mikäli työnantajien osaajatarvetta ei saada tyydytettyä, johtaa se palkkojen nousuun syöden kilpailukykyä. Palkat nousevat, koska osaajat vaihtavat työpaikkaa paremman palkan perässä. Jos osaajia ei löydy Ouluun edes kovalla rahalla, on yrityksen laajennuttava muille paikkakunnille tai ulkomaille.

Tiedossani on, että osaavalle koodaajalle maksetaan Oulussa parhaimmillaan 6500 euron kuukausipalkkaa. Puskaradiossa yrityksen maine hyvänä tai huonona palkanmaksajana kiirii nopeasti alalla työskentelevien korviin. Koska vallitsevassa tilanteessa on työntekijän markkinat, kohtaavat huonoa palkkaa maksavat yritykset ensimmäisenä rekrytointivaikeudet ja osaajien ovi käy vain yhteen suuntaan.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan lukijalta palstalla 17.11.2016 sekä Oulu-lehden Mielipide-palstalla 19.11.2016

LÄHTEET

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Ouluun työvoimapula ensi vuonna (Jari-Pekka Teurajärvi, 6.12.2015)

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Oulun ICT-ala elää ”intia-ilmiötä” (Jari-Pekka Teurajärvi, 29.6.2016)

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula (29.6.2016)

YLE: Oulun ICT-ala vetää – vuodessa satoja uusia työpaikkoja (19.7.2016)

Kaleva: Insinöörien työllisyystilanne kohentunut Pohjois-Pohjanmaalla (11.11.2016)

Suomen Kuvalehti: Oulussa olisi töitä, mutta ei tekijöitä – ”Edes työhaastatteluja ei pääse tekemään”, sanoo toimitusjohtaja (11.11.2016)

Oulun ICT-ala elää intia-ilmiötä

Keskiviikko 29.6.2016 klo 15.30 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kaleva uutisoi 29.6.2016, että Oulussa on huutava osaajapula ICT-alalla. Ennustin asian jo viime vuoden itsenäisyyspäivän blogissani ”Ouluun työvoimapula ensi vuonna”.

Kaleva kirjoittaa uutisessa osuvasti, että pula on osaajista. Yritykset rekrytoivat siis osaajia, jotka ovat tuottavia välittömästi istuttuaan sorvin ääreen. Osaaminen täytyy olla juuri oikeanlaista ja tämä vaatii insinööreiltä uusimpien teknologioiden ja ohjelmointirajapintojen sekä arkkitehtuurien hallintaa. ICT-maailma kehittyy tunnetusti nopeaan tahtiin ja vaatimukset sen mukana.

Osaavaa työvoimaa ei ole reservissä. Tämä on aiheuttanut ”intia-ilmiön” oulunseudulle. Intia-ilmiössä työntekijät vaihtavat työpaikkaa herkästi paremman ansion perässä. Nokian matkapuhelin klusterin raunioille on rakentunut huomattavasti heterogeenisempi yritysklusteri. Työnantajia onkin yht'äkkiä kymmeniä, verrattuna aikaisempaa Nokia keskittyneisyyteen.

Oulun ICT-alan työmarkkinoilla on siis tilanne, että yritykset palkkaavat osaajia toisista alan yrityksistä. Ne, kenellä on varaa maksaa, saavat parhaat osaajat. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä sekä työntekijän kannalta, että työnantajan kannalta. Työntekijä saa paremman korvauksen menetetystä vapaa-ajasta ja työnantaja saa dynaamisia osaajia. Suojatyöpaikkojen aika on ohi. Työtä tehdään enenevissä määrin projekteihin, joilla on selkeä alku sekä loppu.

Tilanne pätee myös yrityksen työvoimatarpeeseen. Toisinaan yritys elää tilanteessa, jossa osaajia ei ole riittävästi saatavilla ja toisinaan tilanteessa, joissa on tarve sopeuttaa eli lomauttaa tai irtisanoa yt-neuvotteluiden kautta.

Työmarkkinat ovat intia-ilmiön ja heterogeenisyyden lisäksi kahtiajakautuneet. Pienet ja usein taloudellisesti ohuemman kassan päällä lepäävät start-up firmat toimivat osaajien hautomona. Näillä firmoilla ei ole useinkaan varaa maksaa kovia palkkoja, mutta juuri näissä firmoissa saa tehdä erittäin monipuolista työtä, jossa osaaminen kehittyy. Oma-aloitteiset ja rohkeat henkilöt kasvavat näissä firmoissa huippuosaajiksi. Oma-aloitteellisuutta tarvitaan, koska kukaan ei ole näissä firmoissa neuvomassa, vaan osaaminen täytyy itse rakentaa. Rohkeutta tarvitaan, jotta uskaltaa lähteä pienemmällä palkalla taloudellisesti epävarman firman leiviin.

Toki start-up firman kautta voi myös rikastua nopeasti. Tämä mahdollisuutta harvemmin on isoissa ja keskisuurissa firmoissa. Rikastuminen vaatii innovatiivisuutta ja mahdollisuutta päästä start-up firman osakkaaksi. Osakkuus ei aina tarkoita yrittäjyyttä, sillä viranomaiset tulkitsevat osaajan yrittäjäksi vasta siinä vaiheessa kun omistusosuus on yli 15% firmasta. Rikastuminen ja yrityksen menestyminen vaatii loistavan innovaation likäksi paljon verta ja hikeä, sekä onnea ja riittävää markkinointipanostusta. Usein myös sitä köyhänä elämistä ja firmalle elämistä.

Mitä tulee intia-ilmiön jälkeen? Muutamat start-up firmat lyövät läpi ja kasvavat kansainvälisiin mittoihin. Näiden pohjalta tulee myös muutama uusi miljonääri oulunseudulle. Useampi start-up firma kuitenkin katoaa, mutta sieltä vapautuu huippuosaajia muihin firmoihin. Työntekijät oppivat välttämään ”huonoja” firmoja ja hakeutuvat töihin niihin firmoihin, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään. Ne firmat, joilla on vahva kassa tänäpäivänä ja katsovat tulevaisuuteen terveellä tavalla tulevat menestymään.

Osaajat ovat yrityksen suurin arvo. Työntekijään kannattaa panostaa ja jos haluaa varmistaa firmalle hyvän tulevaisuuden ja kassa antaa periksi, kannattaa rekrytä myös potentiaalisia osaajia, jotka saa vähäisellä perehdytyksellä tuottaviksi muutamassa kuukaudessa. Nämä ovat luultavasti niitä kaikkein lojaaleimpia osaajia.

Yritysten hallitusten edustajille lähetän terveisiä: laatikaa rekrytointistrategia, joka tekee teidän firmastanne osaajien parissa halutun.

Tuleville osaajille lähetän terveisiä: hankkikaa osaamista, jolle löytyy kysyntää. Miettikää kuitenkin kahdesti, jos työnantaja vaatii harrastuneisuutta alalle. Tarkoittaako tämä sitä, että työnantaja vaatii teitä ”harrastamaan” työnantajan projekteja myös vapaa-ajalla. Työlle on hyvä olla myös vastapainoa ja vapaa-ajalla kannattaa yrittää päästä irti töistä harrastamalla jotain ihan muuta kuin sitä työtä.

Omalta osaltani voin kertoa, että käytän aikaani Internet of Things (IoT) -osaamisen hankkimiseen. Hyvän pohjan tälle antaa valmis osaaminen internet teknologioista ja tiedonsiirrosta. IoT on kuitenkin ”vain” hieno käsite, jossa jo olemassa olevien teknologioiden päälle rakennetaan sovelluksia ja palveluita, jota suomenkielessä kutsutaan esineiden internetiksi. Tutustumisen arvoinen oululainen IoT innovaatio on RuuviTag, josta povaan alkua uudelle oululaiselle menestystarinalle. Kyseisen oululaisen innovaation avulla voi autotallissa helposti rakentaa innovatiivisia sovelluksia ja palveluita.

Voit lukea kaikki aikaisemmat Jari-Pekka Teurajärven kirjoittamat Kalevan blogit täältä: http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/jari-pekka-teurajarvi/170/

LÄHTEET

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula

Blogi Jari-Pekka Teurajärvi 6.12.2015: Ouluun työvoimapula ensi vuonna