Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Oulun ICT-ala elää intia-ilmiötä

Keskiviikko 29.6.2016 klo 15:30 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kaleva uutisoi 29.6.2016, että Oulussa on huutava osaajapula ICT-alalla. Ennustin asian jo viime vuoden itsenäisyyspäivän blogissani ”Ouluun työvoimapula ensi vuonna”.

Kaleva kirjoittaa uutisessa osuvasti, että pula on osaajista. Yritykset rekrytoivat siis osaajia, jotka ovat tuottavia välittömästi istuttuaan sorvin ääreen. Osaaminen täytyy olla juuri oikeanlaista ja tämä vaatii insinööreiltä uusimpien teknologioiden ja ohjelmointirajapintojen sekä arkkitehtuurien hallintaa. ICT-maailma kehittyy tunnetusti nopeaan tahtiin ja vaatimukset sen mukana.

Osaavaa työvoimaa ei ole reservissä. Tämä on aiheuttanut ”intia-ilmiön” oulunseudulle. Intia-ilmiössä työntekijät vaihtavat työpaikkaa herkästi paremman ansion perässä. Nokian matkapuhelin klusterin raunioille on rakentunut huomattavasti heterogeenisempi yritysklusteri. Työnantajia onkin yht'äkkiä kymmeniä, verrattuna aikaisempaa Nokia keskittyneisyyteen.

Oulun ICT-alan työmarkkinoilla on siis tilanne, että yritykset palkkaavat osaajia toisista alan yrityksistä. Ne, kenellä on varaa maksaa, saavat parhaat osaajat. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä sekä työntekijän kannalta, että työnantajan kannalta. Työntekijä saa paremman korvauksen menetetystä vapaa-ajasta ja työnantaja saa dynaamisia osaajia. Suojatyöpaikkojen aika on ohi. Työtä tehdään enenevissä määrin projekteihin, joilla on selkeä alku sekä loppu.

Tilanne pätee myös yrityksen työvoimatarpeeseen. Toisinaan yritys elää tilanteessa, jossa osaajia ei ole riittävästi saatavilla ja toisinaan tilanteessa, joissa on tarve sopeuttaa eli lomauttaa tai irtisanoa yt-neuvotteluiden kautta.

Työmarkkinat ovat intia-ilmiön ja heterogeenisyyden lisäksi kahtiajakautuneet. Pienet ja usein taloudellisesti ohuemman kassan päällä lepäävät start-up firmat toimivat osaajien hautomona. Näillä firmoilla ei ole useinkaan varaa maksaa kovia palkkoja, mutta juuri näissä firmoissa saa tehdä erittäin monipuolista työtä, jossa osaaminen kehittyy. Oma-aloitteiset ja rohkeat henkilöt kasvavat näissä firmoissa huippuosaajiksi. Oma-aloitteellisuutta tarvitaan, koska kukaan ei ole näissä firmoissa neuvomassa, vaan osaaminen täytyy itse rakentaa. Rohkeutta tarvitaan, jotta uskaltaa lähteä pienemmällä palkalla taloudellisesti epävarman firman leiviin.

Toki start-up firman kautta voi myös rikastua nopeasti. Tämä mahdollisuutta harvemmin on isoissa ja keskisuurissa firmoissa. Rikastuminen vaatii innovatiivisuutta ja mahdollisuutta päästä start-up firman osakkaaksi. Osakkuus ei aina tarkoita yrittäjyyttä, sillä viranomaiset tulkitsevat osaajan yrittäjäksi vasta siinä vaiheessa kun omistusosuus on yli 15% firmasta. Rikastuminen ja yrityksen menestyminen vaatii loistavan innovaation likäksi paljon verta ja hikeä, sekä onnea ja riittävää markkinointipanostusta. Usein myös sitä köyhänä elämistä ja firmalle elämistä.

Mitä tulee intia-ilmiön jälkeen? Muutamat start-up firmat lyövät läpi ja kasvavat kansainvälisiin mittoihin. Näiden pohjalta tulee myös muutama uusi miljonääri oulunseudulle. Useampi start-up firma kuitenkin katoaa, mutta sieltä vapautuu huippuosaajia muihin firmoihin. Työntekijät oppivat välttämään ”huonoja” firmoja ja hakeutuvat töihin niihin firmoihin, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään. Ne firmat, joilla on vahva kassa tänäpäivänä ja katsovat tulevaisuuteen terveellä tavalla tulevat menestymään.

Osaajat ovat yrityksen suurin arvo. Työntekijään kannattaa panostaa ja jos haluaa varmistaa firmalle hyvän tulevaisuuden ja kassa antaa periksi, kannattaa rekrytä myös potentiaalisia osaajia, jotka saa vähäisellä perehdytyksellä tuottaviksi muutamassa kuukaudessa. Nämä ovat luultavasti niitä kaikkein lojaaleimpia osaajia.

Yritysten hallitusten edustajille lähetän terveisiä: laatikaa rekrytointistrategia, joka tekee teidän firmastanne osaajien parissa halutun.

Tuleville osaajille lähetän terveisiä: hankkikaa osaamista, jolle löytyy kysyntää. Miettikää kuitenkin kahdesti, jos työnantaja vaatii harrastuneisuutta alalle. Tarkoittaako tämä sitä, että työnantaja vaatii teitä ”harrastamaan” työnantajan projekteja myös vapaa-ajalla. Työlle on hyvä olla myös vastapainoa ja vapaa-ajalla kannattaa yrittää päästä irti töistä harrastamalla jotain ihan muuta kuin sitä työtä.

Omalta osaltani voin kertoa, että käytän aikaani Internet of Things (IoT) -osaamisen hankkimiseen. Hyvän pohjan tälle antaa valmis osaaminen internet teknologioista ja tiedonsiirrosta. IoT on kuitenkin ”vain” hieno käsite, jossa jo olemassa olevien teknologioiden päälle rakennetaan sovelluksia ja palveluita, jota suomenkielessä kutsutaan esineiden internetiksi. Tutustumisen arvoinen oululainen IoT innovaatio on RuuviTag, josta povaan alkua uudelle oululaiselle menestystarinalle. Kyseisen oululaisen innovaation avulla voi autotallissa helposti rakentaa innovatiivisia sovelluksia ja palveluita.

Voit lukea kaikki aikaisemmat Jari-Pekka Teurajärven kirjoittamat Kalevan blogit täältä: http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/jari-pekka-teurajarvi/170/

LÄHTEET

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula

Blogi Jari-Pekka Teurajärvi 6.12.2015: Ouluun työvoimapula ensi vuonna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ICT, työvoimapula, osaajapula

Ouluun työvoimapula ensi vuonna

Sunnuntai 6.12.2015 klo 1:59 - Jari-Pekka Teurajärvi

ERG-tilannekatsaus.jpg

Microsoft ja Broadcom vapauttivat viime vuoden aikana Oulun työvoimamarkkinoille noin 1000 ohjelmistoalan ammattilaista suurirtisanomisten yhteydessä. Näistä ammattilaisista vain 257 on enää TE-palveluiden asiakkaana.

Näistä 257 henkilöstä 37 on töissä, mutta he haluavat pitää työnhaun edelleen voimassa. Koulutuksessa, työvoimapoliittisessa tai omaehtoisesti, on 91 henkilöä. Aidosti työttömänä on siis ainoastaan 112 henkilöä. Pelkästään viime kesänä työllistyi 106 henkilöä. Kyseiset tilastot sain osallistuessani tällä viikolla TE-palveluiden EGR-hankkeita esittelevään tilaisuuteen.

EGR eli Euroopan Globaalisaatio Rahasto on Euroopan komission alainen kriisirahasto, joka tarjoaa rahaa niille alueille, joissa on tapahtunut äkillinen kriisi johtuen globaalista mullistuksesta. Oulussa tämän mullistuksen aiheuttivat siis Microsoft ja Broadcom.

Valtio rahoittaa EGR-hankkeista 40% ja itse EGR-rahastosta tulee 60% hankkeiden rahoituksesta. EGR-kohderyhmälle on korvamerkattu tietty määrä TE-palveluiden palkkatukea. EGR-kohderyhmään kuuluvat siis Microsoftilta ja Broadcomilta irtisanotut työntekijät sekä mahdollisesti muita ICT-alalta irtisanottuja.

Käytännössä tämä korvamerkkaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tänä vuonna palkkatukirahat loppuivat normaaleilta asiakkailta kesken vuoden, mutta EGR-kohderyhmässä oleville rahaa riittää koko vuodelle.

Tilanne voi vaikuttaa epätasa-arvoiselta, mutta systeemissä on myös hyvä puolet. EGR-varoin tuetaan kohderyhmän uudelleen työllistymistä sekä kouluttautumista. ICT-alalla osaaminen vanhenee nopeasti ja jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Työnantajat haluavat sellaisia ammattilaisia töihin, jotka vastaavat juuri heidän tarpeitaan. Veronmaksajien kannalta on tärkeää, että hyvin palkatut ICT-alan ammattilaiset työllistyvät hyvin. Tällöin he myös maksavat hyvin veroja ja laittavat kulutuksen rattaat pyörimään.

Edellä mainittu kohderyhmä ei ole joutumassa kunnan veronmaksajien rasitteeksi Oulun kaupungin maksamien sakkomaksujen muodossa, mikäli he työllistyvät ennen kuin ansiosidonnainen päiväraha loppuu. Tämän varmistaa se tosiasia, että TE-palveluiden työnhakuportaalista löytyy tällähetkellä reilut 70 avointa ICT-alan työpaikkaa. Nopealla matematiikalla voidaan ennustaa, että tulevana vuonna Oulunseudulle tulee työvoimapula ICT-alan ammattilaisista. Kaikki avoimet työpaikat eivät edes löydy TE-palveluiden hausta, vaan osa on piilotyöpaikkoja tai avoimet paikat on ilmoitettu jollakin toisella portaalilla.

Suurin tarve osaajille on sulautettujen järjestelmien, big datan ja web-ohjelmoinnin osa-alueilla. Tämä selviää yrityksille tehdystä kyselystä sekä avoinna olevista työpaikoista.

Miten tähän sitten päädyttiin?

Osa työttömäksi jääneistä on perustanut oman yrityksen tai liittynyt osuuskuntaan. Osa on lähtenyt töihin ulkomaille tai muualle Suomeen. Osa on kouluttautunut täysin uudelle alalle. Osa on työllistynyt alueella oleviin start-up firmoihin sekä suurempiin yrityksiin, kuten Nokialle (Networks). Suuria työllistäjiä ovat olleet myös uudet tulijat, kuten MediaTek ja Elektrobit Automotive.

Kun suomalaiset aikaisemmin puhuivat oululaisten suunnittelemiin matkapuhelimiin, niin tulevaisuudessa ajamme autoilla, joissa on oululaista älyteknologiaa.

Oma osuutensa on ollut myös oululaisella yrityshautomoiden verkostolla, johon kuuluvat mm. BusinessOulu, Business Kitchen, Duunaamo, Oulun Yritystakomo, Starttaamo, Butterfly Ventures ja Njetwork Inn.

Seuraavaksi pitäisi pohtia, että miten tämä sama saataisiin toteutettua muille kuin ICT-alalle? Jos jokaiselle kynnelle kykenevälle riittäisi töitä, olisi Suomen taloudelliset ongelmat ratkaistu.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EGR, työvoimapula