Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Microsoftin ja Broadcomin työntekijöille jäi käteen Musta Pekka. Ulkomaalaiset suuryritykset päättivät panostaa omiin juuriinsa ja valitsivat strategian, jossa oululaisten valmiit sekä kilpailukykyiset huipputuotteet joutivat romukoppaan.

Suuryritykset ovat vastavanlainen poliittinen pelikenttä kuin valtiot hallintorakenteineen. Suomen hallitus on hoitanut omaa politiikkaansa päinvastaisella strategialla verrattuna näihin kahteen edellä mainittuun ulkomaalaiseen suuryritykseen. Siinä missä amerikkalaiset yritykset vetivät kotia päin, on Suomen hallitus heikentänyt kansakuntamme mahdollisuuksia ja kilpailukykyä  globaaleilla markkinoilla ja elättänyt meitä ulkomaisella velkarahalla. Esimerkkejä hallituksen epäonnistumisesta löytyy politiikkamme jokaiselta osa-alueelta.

Suomessa käytettävästä energiasta tuontienergian osuus on noin 70%, vaikka maaperäämme on varastoitunut valtavat määrät energiaa puun ja tupeen muodossa. Satsaus tuulivoimaan on ollut katastrofi kotimaisuusasteen jäädessä pieneksi, koska myllyt valmistetaan ulkomailla ja silloin kun ei tuule, tarvitaan säätövoimaa korvaamaan puuttuva energia. Säätövoimaa tuotetaan ulkomailta tuodulla kivihiilellä, joka saastuttaessaan kumoaa myös tuulivoiman ympäristöedut. Hiilivoima on edullinen ja nopeasti ylös ajettava voimalaitos, joka voitaisiin korvata kotimaisella energialla, mutta Suomen hallitus ei vedä kotia päin, päinvastoin. Suomen hallitus maksaa tuulivoimasta takuuhintana jopa 105,30€/MWh, vaikka tuulimyllyn siipi ei liikahtaisikaan. Tämä kaikki veronmaksajien pussista. Käytännössä velkarahalla.

Suomen hallituksen ansiota on myös maamme maine Euroopan Kongona. Malmivaramme annetaan ulkomaalaisille suuryrityksille periaatteella löytäjä saa pitää. Mikäli hallituksella olisi tahtoa, vetäisi se tässäkin asiassa kotiinpäin sekä omistuksen, rikastuksen ja jalostuksen suhteen. On tunnettu tosiasia, että tuotteesta saa parhaan hinnan, kun se on loppuun asti jalostettu. Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voitaisiin panostaa puhtaampiin kaivosteknologioihin ja sitä kautta saada kilpailuetua ja vientiä ulkomaille. Suomen hallitus tuki Rautaruukin myymistä ruotsalaiselle SSAB:lle. Rautaruukki on hyvä esimerkki raaka-aineen jalostajasta huipputuotteeksi. Ei tarvitse olla mikään Einstein, että osaa päätellä mistä työpaikat lähtevät, mikäli ulkomaalainen emoyhtiö SSAB päättää sopeuttaa talouttaan. Jälleen Suomen hallitus veteli veronmaksajiaan päin näköä.

Teollisuutemme alasajosta surkuhupaisin esimerkki on EU:n rikkidirektiivi, jossa suomalaisia rankaistaan 45 kertaa ankarimmilla rikkirajoilla verrattuna Välimeren maihin. Suomen hallitus on tyytyväinen, että sai rikkidirektiivin avulla kilpailuedun siirrettyä vieraille valtioille. Samaan aikaan Suomen hallitus tappoi laadustaan maailmankuulun Suomen telakkateollisuuden.

Oululaisilla huippuinsinööreillä on nyt elämässään muutama todellinen vaihtoehto valittavanaan. Paikalliset yritykset, kuten Nokia Networks, pääsevät valkkaamaan parhaat osaajat omiin tarpeisiinsa. Yrittäjäksi ryhtymistä pidetään median ja poliitikkojen puheissa seksikkäimpänä vaihtoehtona. Uudelleenkouluttamisesta ei ole juurikaan edes puhuttu. Moni osaaja etsii uutta työtä myös toiselta paikkakunnalta tai ulkomailta. Joku syrjäytyy ja jää tuki- sekä tempputyöllistämisen kierteeseen.

Yrittäjyys ei ole kaikille, eikä edes suurimmalle osalle se varteenotettava vaihtoehto. Ei, vaikka taloudellista tukea olisi luvassa. Yrittäjyys vaatii tietynlaisen ihmisluonteen. Suomen hallituksen päätösten ansiosta yrittäjyyden valinnut tulee kohtaamaan heti suuren määrän byrokratiaa ja esteitä, joilla yrittäminen Suomessa tuntuu olevan rangaistavaa. Jos pystyisikin itsensä työllistämään yrittäjänä, niin sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuo viimeistään yrittämisen todellisuuden esiin. Suomessa ongelmana ovat kohtuuttomat kulut, jotka työntekijästä kohdistuu yrittäjälle. Palkkavertailuiden mukaan Suomi on kilpailukykyinen maa, koska Suomen palkkataso on varsin vaatimaton verrattuna muihin länsimaihin. Kilpailukyky loppuu kuitenkin siihen tosiasiaan, että yrittäjä joutuu maksamaan palkan lisäksi saman verran muita maksuja johtuen työntekijästä. Muita yrittäjyyttä vaikeuttavia seikkoja löytyy pilvin pimein, mutta suurin ongelma tällä hetkellä työllisyyden kannalta on työntekijän kallis kokonaishinta. Tästä johtuen tuotteiden loppuhinta on Suomessa kallis, ostovoiman ollessa surkean matalalla, joten edes sisämarkkinat eivät toimi toivotulla tavalla.

Suomen hallituksen koulutuspolitiikka ansaitsee myös haukut. Oulun ammattikorkeakoulussa aloittaa tänä syksynä 90 tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijaa, jotka valmistuvat näillä näkymin 4 vuoden kuluttua työttömiksi. Yhteiskunnan tarpeet ja koulutuspolitiikka eivät kohtaa. Nuoret pettyvät yhteiskuntaan huomatessaan petoksen. Petos alkaa selvitä jo ensimmäistä työharjoittelupaikkaa etsiessä. Oman alan harjoittelupaikka on tietotekniikka alalla tämän päivän Oulussa lottovoitto. Pakolliset harjoittelutunnit kerätään joltain täysin eri alalta kuin siltä, mihin jonain päivänä valmistutaan. Työharjoittelu on ollut perinteinen väylä myös työelämään, joten opiskelijoilla pitäisi hälytyskellot soida viimeistään tässä vaiheessa! Ammattikorkeakoululle ja yliopistolle on tärkeintä saada paljon opiskelijoita sisään ja ulos, jotta rahoitus säilyy vakaana. Opinahjot osaavat vetää kotiin päin. Oulun yliopistossa aloittaa tänä syksynä 50 tietotekniikan insinööriksi opiskelevaa ja 100 tietojenkäsittelytieteisiin perehtyvää maisteriopiskelijaa.

Niiden Microsoft ja Broadcom insinöörien kannalta, jotka eivät työllisty tai ala yrittäjiksi, houkuttelevin vaihtoehto on uudelleenkouluttautuminen. 40 ikävuoden kieppeissä ei varteenotettava vaihtoehto ole 4-5 vuoden opiskeluputki ammattikorkeassa tai yliopistossa opintotuen varassa. Tämä ei olisi perheelliselle ja velalliselle edes taloudellisesti mahdollista. Houkutteleva muuntokoulutusvaihtoehto olisi 1-2 vuoden intensiivinen opiskelu korotetun ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Järkevä vaihtoehto sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta olisi valmistua teollisuuden palvelukseen esimerkiksi kaivosteknologiaan tai bioteknologiaan, joihin viittasin edellä tässä kirjoituksessa. Yhteiskunnan kannalta olisi erinomaista, että Mustan Pekan käteen saanut olisi jatkossakin hyvä veronmaksaja ja hyviä veronmaksajia löytyy teollisuuden työntekijöistä. Tämä vaatisi kuitenkin täysin uuden ja kokoonpanoltaan erin hallituksen Suomeen. Keväällä 2015 on eduskuntavaaleissa jälleen mahdollisuus vaikuttaa tulevan hallituksen kokoonpanoon. Ainoastaan kotiin päin vetämällä saamme vientimme vetämään ja sisämarkkinat toimimaan. Korkea työllisyys takaa yhteiskunnan hyvinvoinnin. Nykyhallituksen mukaan hyvinvointivaltio tarkoittaa sitä, että valtio voi hyvin - ei kansa.

Microsoft kertoi 4.9.2013, että yhtiön uusi datakeskus tulee Suomeen. Nyt olisi korkea aika vaatia lisätietoa kyseisestä datakeskuksesta ja sen sijainnista. Datakeskus olisi erittäin tervetullut Ouluun, sillä sijaintinsa puolesta olemme täydellisiä. Datakeskus tarvitsee yhteyden internettiin, edullista sähköä, paljon tilaa sekä mahdollisuuden helppoon jäähdytykseen. Verotuskysymykset voivat kuitenkin viimekädessä siirtää datakeskuksen johonkin halvemman verotuksen maahan, josta löytyvät myös edellä mainitut datakeskuksen tarpeet. Vaikka datakeskuksen työllistävä vaikutus ei toimiessaan ole kovin suuri, olisi satojen miljoonien investointi tärkeä saada juuri Ouluun.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps), varaluottamushenkilö, Microsoft Mobile Oulun ylemmät toimihenkilöt