Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Kaivoksen ja luontomatkailun täydellinen symbioosi - case Hannukainen ja Ylläs

Tiistai 4.3.2014 klo 21:46 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kolarin kunta elää matkailusta - Ylläs ja lohi


Kolarin kunnassa sijaitsee Yllästunturi. Ylläksen matkailusta saatavat tulot perustuvat perinteisesti talvisesonkiin. Kesäisin useimmat alueen matkailuyritykset sulkevat ovensa, koska asiakkaita ei alueella ole riittävästi. Syksyllä on lyhyt ruskasesonki ja sen jälkeen yritykset odottavat joulu- sekä tammisesonkia, jolloin korostuu ulkomaalaisten asiakkaiden paljous. Suomalaiset asiakkaat valloittavat Ylläksen alueen hiihtolomaviikoilla 8, 9 sekä 10. Viikot 11-18 ovat myös vilkkaita ja kevätsesonki huipentuu pääsiäiseen ja päättyy yleensä äitienpäivään.

Kuten sanottua, Ylläksen yritysten ovet ovat kiinni puolet vuodesta. Käytännössä viikot 20-48 Ylläs on horroksessa, eli yhteensä 26 viikkoa vuoden 52 viikosta, kun otetaan huomioon parin viikon ruskasesonki. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Ylläksen alueen työntekijät ovat vailla työtä puolet vuodesta. Tämä on ollut ongelmana siitä asti kuin muistan. Aina on pähkäilty, että mistä saataisiin matkailijoita hiljaiselle kesäkaudelle ja Ylläksen matkailu ympärivuotiseksi.

Viimeisen reilun 10 vuoden aikana lohiturismi on alkanut nostamaan päätään samaisessa Kolarin kunnassa, missä myös Ylläs sijaitsee. Lohiturismi on vielä hyvin pientä verrattuna Ylläksen matkailuun. Lisäksi Ylläs sijaitsee liian kaukana Muonion- ja Tornionjoesta, jotta lohiturismi vaikuttaisi riittävän positiivisesti Ylläksen matkailuun. Lohiturimia varten on perustettu omat yrityksen joen varteen ja Ylläs uinuu samaan aikaan unessa. Lohiturismi ei riitä paikkaamaan puolivuotista työpaikka vajetta Kolarin kunnassa.


Kolari kunta elää 17 vuotta matkailun lisäksi kaivoksesta


Northland Resources S.A, jota Suomessa edustaa Northland Mines Oy, suunnittelee rautamalmiesiintymien hyödyntämistoimintaa Pohjois-Suomessa ja – Ruotsissa. Northlandin tavoitteena on toteuttaa Hannukaisen kaivoshanke Pohjois-Suomessa Kolarin kunnassa. Yhtiö kehittää samanaikaisesti Ruotsin puolella Pajalan kunnassa Kaunisvaaran rautakaivoshanketta, joka sisältää kolmen kaivoksen avaamisen ja rautarikasteen tuotannon. Tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla on aloitettu vuonna 2012.

Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen ja 10km Yllästunturista länteen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin.

Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030.

Malmit (rauta, kupari, kulta) tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia Ylläksen matkailuyrittäjistä pitää kaivosta erittäin kielteisenä tai kielteisenä Ylläksen matkailulle.


Hannukaisen kaivoksen hyötyjä

  • Työpaikkoja Kolarin kuntaan.
  • Verotuloja Kolarin kuntaan (kiinteistöverot, yhteisöverot).
  • Kiinteistöjen arvonnousu (työntekijät tarvitsevat asuntoja).
  • Palvelut alueella paranevat, sekä kunnalliset että yksityiset.
  • Kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu.
  • Koulutustarjonta paranee.
  • Kunnan väkiluku kasvaa. Nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. Runsaasti paluumuuttajia.

Hannukaisen kaivoksen haittoja

  • Pöly (tuulen suunta Hannukaisesta Ylläkselle -> valkoinen lumi -> ruskea lumi, mahdolliset terveyshaitat).
  • Valo (avolouhos toimii 24/7).
  • Ääni (Räjäytykset, koneet).
  • Tärinä (Räjäytykset, koneet).
  • Pilaantuneet pohjavedet (Kaivoksen vaikutusalueella myös pohjavesialueita).
  • Pilaantuneet pintavedet (Muonionjoki, Tornionjoki, Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Porotalous (kaivoksen vaikutusalueella ei voida harjoittaa enää porotaloutta, pöly pilaa mahdollisesti jäkälälaitumet).
  • Erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Vaarantuneen itämerenlohen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Saastuttaa Natura aluetta (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Jätevesialtaat (jäteveden puhdistaminen kalkin avulla voi kestää satoja vuosia).
  • Huomattavasti lisääntyvä rekkaliikenne (kupari-kulta rikaste on tarkoitus kuljettaa rekoilla Ruotsin kautta Norjan Narviikin satamaan ja sieltä edelleen maailmalle).
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) tuotot valuvat ulkomaille.
  • Epäluottamus Kaivosyhtiöön: Ruotsissa Northlandin pääkohteena on Kaunisvaaran rautakaivoshanke. Kaunisvaara sijaitsee Pajalan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Kaunisvaaran lopullinen kannattavuusarviointi valmistui lokakuussa 2010. Arviointi varmisti, että hanke on sekä teknisesti toteutettavissa, että taloudellisesti kannattava. Tuotanto alkoi loppuvuodesta 2012. Vuonna 2013 yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja LKAB sekä suurimmat velkojat ottivat yhtiön haltuunsa.
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) talous kuralla. Jos kaivosyhtiö aiheuttaa toimillaan ympäristökatastrofin ja menee konkurssiin, joudutaan veronmaksajien rahoilla ajamaan kaivos alas ja vastaamaan ympäristön palauttamisesta ennalleen.
  • Kiinteistöjen arvonlasku, kaivoksen vaikutusalueella (matkailijoiden mökit sijaitsevat kaivoksesta 5km päässä ja Äkäslompolon kylä 7 km päässä ja suositut ladut 8 km päässä).
  • Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttöarvo kansallispuistona kärsii mahdollisten pölyhaittojen vuoksi. Matkaa kaivokselta kansallispuistoon on 10 km.
  • Kaivosalueen pinta-ala on noin 9km x 5km jättää ikuiset jäljet luontoon.
  • Liikenteen pysäytykset kaivoksen kohdalla räjäytysten ajaksi.

Lisäksi muita negatiivisia näkymiä liittyen Hannukaisen kaivokseen

  • EU:n asettaman rikkidirektiivin vuoksi on todennäköistä, että kaikki kuljetukset hoidetaan Ruotsin läpi Norjaan ja sieltä edelleen maailmalle, vaikka Rautuvaarasta lähtevä rautatie vie Kemin ja perämeren satama-alueille. Rautuvaara-Kolari rata pitäisi kunnostaa täysin ja lisäksi Kolari-Kemi väli pitäisi vahvistaa, jotta rata kestäisi raskaat malmivaunut.
  • Rajajokikomissio arvostelee muun muassa tutkimusmenetelmiä, jotka eivät sen mielestä sovellu vesistövaikutusten arviointiin Tornion-Muonionjoen kaltaisessa puhtaassa vesistössä. Myös kalastovaikutusten arvioinnissa on puutteita. "Vedenlaadun arvionnissa on käytetty menetelmää, joka ei ilmeisesti sovellu hyvin jokiin, joiden vedenlaatu on luonnostaan hyvä. selostuksen tekijät ovat huomioineet menetelmän puutteet, mutta silti sitä on käytetty, todetaan rajajokikomission lausunnossa."
  • Rajajokikomission mielestä selvityksen tehneillä konsulteilla ei ole riittävää tuntemusta paikallisista olosuhteista. Esimerkiksi jokialueella vuosittain esiintyvää tunturitulvaa ole otettu huomioon hydrologisessa tarkastelussa.
  • Rajajokikomissio kiinnittää huomiota edelleen siihen, että Hannukaisen kaivosta suunnittelevalla Northlandilla on kaivokset myös Pajalassa. Yvassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon näiden kaivosten yhteisvaikutuksia Tornion-Muonionjoen vesistölle tulevan Hannukaisen kaivoksen kanssa.

Ratkaisuehdotuksiani

  • Kaivosyhtiöltä tulee vaatia riittävän suuri takuusumma, jotta konkurssin sattuessa kyseisillä varoilla voidaan saattaa kaivosalue alkuperäisen kaltaiseen tilaan jälkisiivouksella ja kunnostuksella.
  • Kaivosyhtiöltä vaadittavalla takuusummalla varmistettaisiin sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden ympäristövaikutusten minimointi.
  • Lupa myönnettäisiin ainoastaan suomalaiselle kaivosyhtiölle tai Suomen valtion omistamalle kaivosyhtiölle, jotta kaivoksen mahdolliset voitot jäisivät myös kotimaahan. Laki ei suoraan tätä salli, mutta asettamalla lupaehdot oikeanlaisiksi, mahdollistetaan kaivosyhtiön kotimaisuus.
  • Kaivoksen tulisi käyttää tuotannossa suljettua kiertoa, jolloin edellämainittuja haittoja ei tulisi Natura alueen vesistöille (Muonionjoki, Tornionjoki), eikä erittäin uhanalaisia meritaimen ja vaarantunutta itämerenlohta tapettaisi sukupuuttoon.
  • Jätevedet tulee neutralisoida (ELY on vaatinut mm. Tapulivuomaan tarkkailuvelvoitteita ja aktiivisia kemiallisia ja passiivisia puhdistusmenetelmiä kuten reaktiivisia ojia, joilla happamat jätevedet saataisiin neutraloitua).
  • Jätevesiä ei tule johtaa Äkäsjokeen tai Niesajokeen edes neutralisoituna, koska liian suurilla virtauksilla voidaan tuhota erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntyminen. On siis erittäin tärkeää, ettei meritaimenen kutualueen veden virtauksia muuteta luontaisesta.
  • Hätätilanteessa neutralisoitu vesi voitaisiin johtaa Muonionjokeen.
  • YVA- menettelyssä tarkastelluista vaihtoehdoista voitaisiin toteuttaa ainoastaan VE4: "Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen." Muissa vaihtoehdoissa (VE1A, VE1B ja VE1C) ylijäämävedet olisi johdettu Niesajokeen ja tätä ei saa missään nimessä sallia, koska se vaarantaisi meritaimenen lisääntymisen.
  • Kaivostoiminnan jätevedenkäsittelyprosessi täytyy olla 100% luotettava, koska erittäin uhanalaista meritaimenta tai vaarantunutta itämerenlohta eikä luontoa voida tuhota kaivoksen virheen vuoksi.
  • Malmikuljetukset pitäisi varmistaa rautateitse Rautuvaarasta Kemin satamaan. Tällöin saataisiin maksimoitua kansallinen hyöty sekä parannetun infrastruktuurin, että työllisyyden muodossa.
  • Rikkidirektiivi itämeren alueella pitäisi perua, koska se vääristää kansainvälistä kilpailutilannetta huomattavasti, eivätkä suomalaiset satamat ole riittävän kilpailukykyisiä.
  • Kaivoksen valaistus tulisi järjestää siten, ettei se vaikuttaisi Ylläksen alueen revontulimatkailuun tai vaikuttaisi siihen mahdollisimman vähän.
  • Räjäytykset tulisi hoitaa silloin, kun liikennettä alueella on mahdollisimman vähän, jotta liikenteen seisauttaminen aiheuttaa mahdollisimman pienen haitan. Räjäytysten meluhaitat tulisi minimoida.
  • Kaivoksen aiheuttamat pölyhaitat tulee minimoida ja pitää varmistaa, ettei pölyä pääse kulkeutumaan kaivoisalueelta pois, varsinkaan Ylläksen puhtaille laduille ja lumille.
  • Kaivoksen vaikutusalueen ihmisten asunnot ja mökit tulee lunastaa asukkaiden niin halutessa kaivosyhtiön toimesta käypään hintaan tai hieman käypää hintaa kalliimmalla hinnalla.

Kolarin kunta elääkin 34 vuotta kaivoksesta?


Mielestäni Ylläksen alueen yrittäjät ovat tehneet jo sen suurimman virheen. He ovat alkaneet vastustaa kaivosta niin kovaäänisesti ja kansallisella laajuudella, että haitta Ylläs-brändille on jo ilmeinen. Vaikka kaivosta ei vielä ole, eikä välttämättä koskaan tule, on jo aiheutettu haitta peruuttamaton. Mikäli alueen yrittäjät olisivat yrittäneet hoitaa asian virallista tietä pitkin ja neuvottelemalla asianosaisten kanssa, olisi negatiiviselta julkisuudelta voitu välttyä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ehkä tähän joku kommentoi, että "kaikki julkisuus on positiivista julkisuutta". Tällöin voitaisiin kuvitella, että mahdollisesta kaivoksen avaamisesta ja mahdollisten haittojen konkretisoitumisesta aiheutunut julkisuus olisi Ylläksen matkailun kannalta vain positiivista julkisuutta.

Henkilökohtaisesti näen vakavampana uhkana kaivoksen luonnolle ja natura-alueelle mahdollisesti aiheuttamat haitat, kuin Ylläksen matkailulle aiheuttamat taloudelliset haitat. Onhan Ylläs jo nykyiselläänkin "raiskattu" monin tavoin. Ihmisen kädenjälki Ylläksen rinteillä näkyy yhtä kauas kuin mitä itse Ylläskin näkyy. Ylläs on lisäksi rakennettu suhkot täyteen mökkejä sekä hotelleja. Lisäksi Ylläs näkyy kaamosaikaan melko kauas, koska rinteitä valaisevat valot näkyvät todella kauas. Siinä mielessä Ylläksen yrittäjiltä on jopa hieman kaksinaamaista vastustaa kaivosta sillä verukkeella, että kaivoksesta saattaisi mahdollisesti tulla pölyä ladulle.

Asioista on yleensä aina helppo löytää huonoja (tai hyviä) puolia ja niiden perusteella vastustaa (tai kannattaa) kyseistä asiaa. Tähän pystyy kuka tahansa. Ymmärrän matkuiluyrittäjien huolen toimeentulostaan, mutta erityisen pettynyt olen Ylläksen yrittäjien kyvyttömyyteen löytää tilanteelle mitään muuta ratkaisua kuin vain ja ainoastaan vastustaa kaivosta. Luulisi yrittäjillä ja erityisesti elämysmatkailua tarjoavilla yrittäjillä olevan hieman enemmän luovuutta?

Kuten aikaisemmin kirjoitin, Ylläs on käytännössä puolet vuodesta kiinni. Voitaisiinko Hannukaisen kaivoksen ja Ylläksen yhteiselo toteuttaa siten, että Ylläksen ollessa kiinni olisi Hannukaisen kaivos toiminnassa? Tällätavoin haittavaikutukset Ylläksen matkailuun saataisiin minimoitua ja kaivoksen elinikä saataisiin samalla jopa kaksinkertaistettua. Ylläs tarjoaisi työtä kaivoshenkilökunnalle silloin kun kaivos olisi kiinni ja toisinpäin. Täydellinen symbioosi?

Mikäli kaivostoiminta ei olisi riittävän kannattavaa kyseisenlaisella mallilla ja edellä mainituilla tiukoilla ympäristö- sekä lupaehdoilla, niin ehkäpä kaivostoimintaa ei kannata Ylläksen vieressä toteuttaa vielä tässä vaiheessa? Varmaa on, että mikäli malmeja ei kaiveta ylös maaperästä, säilyvät ne siellä. Varmaa on myös, että maailman malmivarojen ehtyessä, uudet ja hyödyntämättömät malmivarannot nostavat arvoaan. Jonain päivänä myös Hannukaisen rauta (sekä kupari ja kulta) olisi siinä arvossa, että malmia voitaisiin kaivaa puoli vuotta ja olla kaivamatta puoli vuotta, kannattavasti. Tuona kyseisenä ajankohtana, oli se sitten 50 tai 150 vuoden kuluttua on erittäin suurella todennäköisyydellä myös Ylläksen matkailu voimissaan.

Entä sitten kun Hannukaisen ja Kuervitikon valtavat montut on kaivettu? Eikö niille löydy mitään muuta käyttöä, vaan onko ainoa vaihtoehto palauttaa luonto mahdollisimman lähelle alkupereistä tilaa? Montuillekkin löytyisi varmasti joku luovempi käyttötarkoitus?

PÄIVITYS 5.3.2014 aamu

Lukuisten eri medioista saamieni palautteiden ansiosta ja väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä blogikirjoituksen pointin: Mikäli kaivoksen lupaehdot saadaan blogikirjoituksessa mainittujen tiukkojen määräysten mukaisiksi ei nykyisellä kaivosteknologialla ja malmin maailmanmarkkinahinnoilla välttämättä kannata kaivostoimintaa vielä aloittaa. Kaivosyhtiö saisi kuitenkin kaipaamansa kaivosluvan. Nykyinen kaivoksen vastustaminen kovaäänisesti ei ole Ylläksen imagon kannalta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa kaivos voidaan toteuttaa paremmin tuottavana ja ympäristöä pilaamatta sekä Ylläksen matkailun kanssa symbioosissa.

PÄIVITYS 5.3.2014 ilta

Päivän aikana olen saanut edelleen paljon palautetta kaivosta vastustavilta henkilöiltä, että miksi kannatan kaivosta tai miksi ajan kaivoksen asiaa. Toistuvien väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä henkilökohtaisen kantani: En ole kaivosta vastaan tai kaivoksen puolesta. En ole vielä päättänyt kantaani asian suhteen. Olen pohtinut asiaa eri näkökulmista ja kerännyt faktoja asiaan liittyen ja kirjoittanut myös tämän blogikirjoituksen. Nyt olen saanut tietooni myös paljon mielipiteitä alueen asukkailta, toki enimmäkseen kaivoksen vastustajilta. Tieteellistä näyttöä ja verrokkikohteita ei kaikkien ongelmien osalta ole saatavilla, joten alueen asukkaiden mielipide tulee vaikuttamaan paljon lopulliseen kantaani.


LÄHTEET:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeren lohi, kaivos, Kalastus, Matkailu, Poronhoito