Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Kaivoksen ja luontomatkailun täydellinen symbioosi - case Hannukainen ja YlläsTiistai 4.3.2014 klo 21.46 - Jari-Pekka Teurajärvi Kolarin kunta elää matkailusta - Ylläs ja lohi
Kuten sanottua, Ylläksen yritysten ovet ovat kiinni puolet vuodesta. Käytännössä viikot 20-48 Ylläs on horroksessa, eli yhteensä 26 viikkoa vuoden 52 viikosta, kun otetaan huomioon parin viikon ruskasesonki. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Ylläksen alueen työntekijät ovat vailla työtä puolet vuodesta. Tämä on ollut ongelmana siitä asti kuin muistan. Aina on pähkäilty, että mistä saataisiin matkailijoita hiljaiselle kesäkaudelle ja Ylläksen matkailu ympärivuotiseksi. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana lohiturismi on alkanut nostamaan päätään samaisessa Kolarin kunnassa, missä myös Ylläs sijaitsee. Lohiturismi on vielä hyvin pientä verrattuna Ylläksen matkailuun. Lisäksi Ylläs sijaitsee liian kaukana Muonion- ja Tornionjoesta, jotta lohiturismi vaikuttaisi riittävän positiivisesti Ylläksen matkailuun. Lohiturimia varten on perustettu omat yrityksen joen varteen ja Ylläs uinuu samaan aikaan unessa. Lohiturismi ei riitä paikkaamaan puolivuotista työpaikka vajetta Kolarin kunnassa.
Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen ja 10km Yllästunturista länteen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin. Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030. Malmit (rauta, kupari, kulta) tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia Ylläksen matkailuyrittäjistä pitää kaivosta erittäin kielteisenä tai kielteisenä Ylläksen matkailulle.
Hannukaisen kaivoksen haittoja
Lisäksi muita negatiivisia näkymiä liittyen Hannukaisen kaivokseen
Ratkaisuehdotuksiani
Kolarin kunta elääkin 34 vuotta kaivoksesta?
Henkilökohtaisesti näen vakavampana uhkana kaivoksen luonnolle ja natura-alueelle mahdollisesti aiheuttamat haitat, kuin Ylläksen matkailulle aiheuttamat taloudelliset haitat. Onhan Ylläs jo nykyiselläänkin "raiskattu" monin tavoin. Ihmisen kädenjälki Ylläksen rinteillä näkyy yhtä kauas kuin mitä itse Ylläskin näkyy. Ylläs on lisäksi rakennettu suhkot täyteen mökkejä sekä hotelleja. Lisäksi Ylläs näkyy kaamosaikaan melko kauas, koska rinteitä valaisevat valot näkyvät todella kauas. Siinä mielessä Ylläksen yrittäjiltä on jopa hieman kaksinaamaista vastustaa kaivosta sillä verukkeella, että kaivoksesta saattaisi mahdollisesti tulla pölyä ladulle. Asioista on yleensä aina helppo löytää huonoja (tai hyviä) puolia ja niiden perusteella vastustaa (tai kannattaa) kyseistä asiaa. Tähän pystyy kuka tahansa. Ymmärrän matkuiluyrittäjien huolen toimeentulostaan, mutta erityisen pettynyt olen Ylläksen yrittäjien kyvyttömyyteen löytää tilanteelle mitään muuta ratkaisua kuin vain ja ainoastaan vastustaa kaivosta. Luulisi yrittäjillä ja erityisesti elämysmatkailua tarjoavilla yrittäjillä olevan hieman enemmän luovuutta? Kuten aikaisemmin kirjoitin, Ylläs on käytännössä puolet vuodesta kiinni. Voitaisiinko Hannukaisen kaivoksen ja Ylläksen yhteiselo toteuttaa siten, että Ylläksen ollessa kiinni olisi Hannukaisen kaivos toiminnassa? Tällätavoin haittavaikutukset Ylläksen matkailuun saataisiin minimoitua ja kaivoksen elinikä saataisiin samalla jopa kaksinkertaistettua. Ylläs tarjoaisi työtä kaivoshenkilökunnalle silloin kun kaivos olisi kiinni ja toisinpäin. Täydellinen symbioosi? Mikäli kaivostoiminta ei olisi riittävän kannattavaa kyseisenlaisella mallilla ja edellä mainituilla tiukoilla ympäristö- sekä lupaehdoilla, niin ehkäpä kaivostoimintaa ei kannata Ylläksen vieressä toteuttaa vielä tässä vaiheessa? Varmaa on, että mikäli malmeja ei kaiveta ylös maaperästä, säilyvät ne siellä. Varmaa on myös, että maailman malmivarojen ehtyessä, uudet ja hyödyntämättömät malmivarannot nostavat arvoaan. Jonain päivänä myös Hannukaisen rauta (sekä kupari ja kulta) olisi siinä arvossa, että malmia voitaisiin kaivaa puoli vuotta ja olla kaivamatta puoli vuotta, kannattavasti. Tuona kyseisenä ajankohtana, oli se sitten 50 tai 150 vuoden kuluttua on erittäin suurella todennäköisyydellä myös Ylläksen matkailu voimissaan. Entä sitten kun Hannukaisen ja Kuervitikon valtavat montut on kaivettu? Eikö niille löydy mitään muuta käyttöä, vaan onko ainoa vaihtoehto palauttaa luonto mahdollisimman lähelle alkupereistä tilaa? Montuillekkin löytyisi varmasti joku luovempi käyttötarkoitus? PÄIVITYS 5.3.2014 aamu Lukuisten eri medioista saamieni palautteiden ansiosta ja väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä blogikirjoituksen pointin: Mikäli kaivoksen lupaehdot saadaan blogikirjoituksessa mainittujen tiukkojen määräysten mukaisiksi ei nykyisellä kaivosteknologialla ja malmin maailmanmarkkinahinnoilla välttämättä kannata kaivostoimintaa vielä aloittaa. Kaivosyhtiö saisi kuitenkin kaipaamansa kaivosluvan. Nykyinen kaivoksen vastustaminen kovaäänisesti ei ole Ylläksen imagon kannalta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa kaivos voidaan toteuttaa paremmin tuottavana ja ympäristöä pilaamatta sekä Ylläksen matkailun kanssa symbioosissa. PÄIVITYS 5.3.2014 ilta Päivän aikana olen saanut edelleen paljon palautetta kaivosta vastustavilta henkilöiltä, että miksi kannatan kaivosta tai miksi ajan kaivoksen asiaa. Toistuvien väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä henkilökohtaisen kantani: En ole kaivosta vastaan tai kaivoksen puolesta. En ole vielä päättänyt kantaani asian suhteen. Olen pohtinut asiaa eri näkökulmista ja kerännyt faktoja asiaan liittyen ja kirjoittanut myös tämän blogikirjoituksen. Nyt olen saanut tietooni myös paljon mielipiteitä alueen asukkailta, toki enimmäkseen kaivoksen vastustajilta. Tieteellistä näyttöä ja verrokkikohteita ei kaikkien ongelmien osalta ole saatavilla, joten alueen asukkaiden mielipide tulee vaikuttamaan paljon lopulliseen kantaani.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeren lohi, kaivos, Kalastus, Matkailu, Poronhoito |
Talvivaara ja kaikki kaivostoiminta Suomessa valtiolleLauantai 9.11.2013 klo 0.46 - Jari-Pekka Teurajärvi Näyttäisi siltä, että Talvivaaralla on muutama vaihtoehto.
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa myös nykyiset osakkeen omistajat olisivat kuviossa mukana, tavalla tai toisella. Konkurssi olisi ehkä se huonoin vaihtoehto. Tällöin jäisi veronmaksajien maksettavaksi kaivoksen alasajo ja ympäristön laittaminen ennalleen. Myöskään veronmaksajien rahojen pumppaaminen yhtiöön ei kuulosta järkevältä vaihtoehdolta siinä tapauksessa, että yhtiön hallitus ja johto saavat jatkaa yhtiön tuhoamista. Voitaisiin olettaa että jonkin ajan kuluttua edessä olisi jälleen vaihtoehto 1 tai 2. Velkojien siirtyminen yhtiö omistajiksi nykyisten omistajien rinnalle kuulostaisi äkkiseltään varteenotettavalta vaihtoehdolta. Itse kannattaisin sitä, että valtio lunastaisi yhtiön kokonaan itselleen. Tämän päivän päätöskurssilla (0,0738 euroa / per osake) mitattuna yhtiön markkina-arvo on 140 675 160 euroa. Valtio omistaa yhtiöstä valmiiksi jo 16,7% Solidiumin kautta. Ruotsissa konkurssin partaalta pelastettiin kaivosyhtiö Northland Resources. Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB sekä suurimmat velkojat sijoittivat yhtiöön 100 miljoonaa dollaria ja ottivat vallan yhtiössä käsiinsä. Homman nimi kyseisessä kuviossa on seuraava:
Northland Resources tapauksessa on todennäköistä, että siinä vaiheessa kun velkojat ovat saaneet rahansa takaisin, myyvät he osuutensa LKAB:lle. Tällöin Ruotsin valtio eli veronmaksajat omistavat yhtiön kokonaisuudessaan. Ruotsista on hyviä esimerkkejä valtio-omisteisesta kaivosyhtiöstä. Homman nimi on seuraava:
Suomen valtio voisi ajan kanssa hyödyntää Talvivaaran luonnonvarat. Tämä olisi suomalaisten veronmaksajien etu. Samalla tämä olisi päänavaus valtio-omisteiselle kaivostoiminnalle Suomessa. On suomalaisten etu, että Suomen maaperässä olevat luonnonvarat hyödynnetään täysimääräisesti siten, että työpaikkojen lisäksi mahdolliset voitot kaivostoiminnasta jäisi Suomeen. Suomen valtion täysin omistama kaivosyhtiö voisi yksinoikeudella, mikäli niin haluttaisin, kaivaa malmit Suomineidon sisältä. Poikkeusluvat myönnettäisiin vain suomalaisille, jotka harjoittavat kullankaivuuta lapissa. Nykyisellä kaivospolitiikalla ajaudutaan helposti siihen, että voitot siirtyvät ulkomaalaisten taskuihin ja Suomeen jää ainoastaa monttu maahan sekä saastutettu luonto. Kaivostoiminnassa alkuinvestointi on valtava ja aiheuttaa toiminnalle suuren riskin. Ominaista kaivostoiminnalle on myös suuresti vaihtelevat maailmanmarkkinahinnat. Mikäli jonkin tietyn mineraalin maailmanmarkkinahinta on alhainen, ei kyseistä mineraalia kannata kaivaa ja jalostaa. Mikäli saman mineraalin hinta äkillisesti nousee, laitetaan kaivoksessa lapiot heilumaan. Lailla ja luvilla on pyritty siihen, että kaivosyhtiön on huolehdittava kaivosalueen ympäristö ennalleen kaivostoiminnan loputtua. Mutta jos kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin, niin veronmaksajat maksavat luonnon entisöinnin ja muut toiminnan alasajoon liittyvät kustannukset. LÄHTEET: Jättitappion tehnyt Talvivaara myöntää: Konkurssi mahdollinen |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, kaivos, LKAB, Northland Resources, valtionyhtiö |