Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Isyyden tunnustaminen pitäisi pystyä tekemään sähköisestiTiistai 12.11.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Kaleva uutisoi, että isyyden tunnustuksesta halutaan tehdä sujuvampaa. Isyys voitaisiin tunnustaa neuvolakäynnin yhteydessä jo ennen lapsen syntymistä. Tämä on paras kuulemani ehdotus pitkään aikaan! Tunnustukselle voisi toki hakea muutosta lapsen synnyttyä, mikäli tämä nähtäisiin tarpeelliseksi. Nythän tunnustus pitää lähteä tekemään jokaisen lapsen osalta erikseen, mikäli lapsen äiti ja isä eivät ole avioliitossa eli naimisissa. Tunnustus tehdään lapsen synnyttyä. Tähän hommaan on oikein oma virkamies, ainakin isommissa kunnissa. Onhan se turhauttavaa käydä vaikkapa 4 kertaa tunnustamassa isyys vain sen vuoksi, että ei satu olemaan naimisissa lapsen äidin kanssa. Naapurin äijän ei tarvitse tunnustusta tehdä ja vain sen vuoksi, että hän sattuu olemaan naimisissa oman puolisonsa kanssa. Eihän se naimisissa olo sitä takaa, että lapsi on kyseisen isän? Joutuuhan tämän tunnustuksen toki tekemään myös uuden ehdotuksen myötä, mutta nyt ei tarvitse erikseen avopuolison kanssa raahautua tätä rutiinitoimenpidettä tekemään erilliselle virkamielle ja erilliselle käynnille. Samalla voidaan vapauttaa kyseinen virkaa tekevä henkilö muihin tehtäviin, kun jatkossa tunnustuksen voi tehdä neuvolan tädille. Ymmärrän että väärinkäytöksiä voisi sattua ja joku voisi yrittää nimetä lapselle väärän isän, ilman että isä tietäisi asiasta mitään, mikäli mitään prosessia tähän ei olisi olemassa. Nykyisellään kuitenkin rankaistaan suurta joukkoa ihmisiä (40% uusien lasten vanhemmista) tällä vanhalla isyyden tunnustus prosessilla. Miksi tuota isyyden tunnustusta ei voitaisi saman tien tehdä sähköisesti? Voihan tässä maailmassa lähestulkoon kaiken muunkin jo tehdä sähköisesti. LÄHTEET: Kaleva: Isyyden tunnustamista ehdotetaan yksinkertaisemmaksi |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, byrokratia, isyyden tunnustus, tasa-arvo |
Talvivaara ja kaikki kaivostoiminta Suomessa valtiolleLauantai 9.11.2013 klo 0.46 - Jari-Pekka Teurajärvi Näyttäisi siltä, että Talvivaaralla on muutama vaihtoehto.
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa myös nykyiset osakkeen omistajat olisivat kuviossa mukana, tavalla tai toisella. Konkurssi olisi ehkä se huonoin vaihtoehto. Tällöin jäisi veronmaksajien maksettavaksi kaivoksen alasajo ja ympäristön laittaminen ennalleen. Myöskään veronmaksajien rahojen pumppaaminen yhtiöön ei kuulosta järkevältä vaihtoehdolta siinä tapauksessa, että yhtiön hallitus ja johto saavat jatkaa yhtiön tuhoamista. Voitaisiin olettaa että jonkin ajan kuluttua edessä olisi jälleen vaihtoehto 1 tai 2. Velkojien siirtyminen yhtiö omistajiksi nykyisten omistajien rinnalle kuulostaisi äkkiseltään varteenotettavalta vaihtoehdolta. Itse kannattaisin sitä, että valtio lunastaisi yhtiön kokonaan itselleen. Tämän päivän päätöskurssilla (0,0738 euroa / per osake) mitattuna yhtiön markkina-arvo on 140 675 160 euroa. Valtio omistaa yhtiöstä valmiiksi jo 16,7% Solidiumin kautta. Ruotsissa konkurssin partaalta pelastettiin kaivosyhtiö Northland Resources. Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB sekä suurimmat velkojat sijoittivat yhtiöön 100 miljoonaa dollaria ja ottivat vallan yhtiössä käsiinsä. Homman nimi kyseisessä kuviossa on seuraava:
Northland Resources tapauksessa on todennäköistä, että siinä vaiheessa kun velkojat ovat saaneet rahansa takaisin, myyvät he osuutensa LKAB:lle. Tällöin Ruotsin valtio eli veronmaksajat omistavat yhtiön kokonaisuudessaan. Ruotsista on hyviä esimerkkejä valtio-omisteisesta kaivosyhtiöstä. Homman nimi on seuraava:
Suomen valtio voisi ajan kanssa hyödyntää Talvivaaran luonnonvarat. Tämä olisi suomalaisten veronmaksajien etu. Samalla tämä olisi päänavaus valtio-omisteiselle kaivostoiminnalle Suomessa. On suomalaisten etu, että Suomen maaperässä olevat luonnonvarat hyödynnetään täysimääräisesti siten, että työpaikkojen lisäksi mahdolliset voitot kaivostoiminnasta jäisi Suomeen. Suomen valtion täysin omistama kaivosyhtiö voisi yksinoikeudella, mikäli niin haluttaisin, kaivaa malmit Suomineidon sisältä. Poikkeusluvat myönnettäisiin vain suomalaisille, jotka harjoittavat kullankaivuuta lapissa. Nykyisellä kaivospolitiikalla ajaudutaan helposti siihen, että voitot siirtyvät ulkomaalaisten taskuihin ja Suomeen jää ainoastaa monttu maahan sekä saastutettu luonto. Kaivostoiminnassa alkuinvestointi on valtava ja aiheuttaa toiminnalle suuren riskin. Ominaista kaivostoiminnalle on myös suuresti vaihtelevat maailmanmarkkinahinnat. Mikäli jonkin tietyn mineraalin maailmanmarkkinahinta on alhainen, ei kyseistä mineraalia kannata kaivaa ja jalostaa. Mikäli saman mineraalin hinta äkillisesti nousee, laitetaan kaivoksessa lapiot heilumaan. Lailla ja luvilla on pyritty siihen, että kaivosyhtiön on huolehdittava kaivosalueen ympäristö ennalleen kaivostoiminnan loputtua. Mutta jos kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin, niin veronmaksajat maksavat luonnon entisöinnin ja muut toiminnan alasajoon liittyvät kustannukset. LÄHTEET: Jättitappion tehnyt Talvivaara myöntää: Konkurssi mahdollinen |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, kaivos, LKAB, Northland Resources, valtionyhtiö |
Helpotusta kuntatalouteen aktivoimalla passiivituen saajatPerjantai 1.11.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Mikä työmarkkinatuen kuntaosuus on?
Tuntuisi helpolta ratkaisulta pyytää puhelinnumerotietoja vaikkapa numerotiedustelusta? Käytännössä tämäkään ei aina tuota toivottua lopputulosta, sillä samannimisiä henkilöitä voi asua paikkakunnalla? Henkilöllä voi olla myös salattu puhelinnumerotieto tai hän voi käyttää pre-paid liittymää? Miten passiivituen saajat saadaan tavoitettua kunnan toimesta? Aluksi voi vaikuttaa siltä, että bussikorttivaikutuksella lapioidaan maksut kuntien kontolta takaisin valtiolle, mutta pitää muistaa ottaa huomioon myös aktivointivaikutus, joka kuntaosuuden alkuperäinen tarkoitus on ollutkin. Eli kuntaosuudella on haluttu kuntien osallistuvan tehokkaammiin pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen. Kaleva: Kunnille kertyy kallis lasku PÄIVITYS 6.11.2013: Tekstistä korjattu asiavirhe. TE-toimistolla on kaikki tiedot yli 500 päivää työttömänä olleista, kirjoitin alkuperäiseen tekstiin virheellisesti ettei näin olisi. Kunta/kaupunki on se taho, jolta kyseiset tiedot voivat puuttua. Kunta saa Kelalta laskun, joka sisältää laskutettavat yli 500 päivää työttömänä olevat passiivituen saajat. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, bruttomalli, joukkoliikenne, julkinenliikenne, kuntaosuus, kuntatalous, työmarkkinatuki |
Oulu-lisää ei saa poistaaMaanantai 28.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoitin samasta aiheesta mielipidekirjoituksen jo ennen kuntavaaleja 30.8.2012 otsikolla "Oulu-lisää ei saa poistaa". Tuolloin ei Oulu-lisää myöskään poistettu, vaan Oulun kaupunginvaltuusto päätti 17.12.2012 jatkaa Oulu-lisää myös kuntaliitoksen jälkeenkin. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen esittää tuoreessa (28.10.2013) "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016" -materiaalissa kyseisen Oulu-lisän poistamista. Näyttää siltä, että Matti Pennasella ei ole kovin hyvä matikkapää? Todellisuudessa kysymys on siitä perinteisestä virheestä, jonka virkamiehet paniikissa tekevät. Virhe tapahtuu, kun lasketaan mitä viivan alle jää, jos poistetaan joku palvelu tai etuus. Äkkiseltään näyttää siltä, että säästetään. Todellisuudessa taloudellinen vaikutus mitataan vasta siinä vaiheessa, kun otetaan huomioon muutoksen aiheuttamat kustannukset. Tässä Matti Pennaselle ja muille päättäjille rautalangasta väännettynä epätarkka laskutoimitus Oulu-lisän poistamisen vaikutuksista:
Eli nopeasti laskettuna kyseinen säästö muuttuu kustannukseksi siinä vaiheessa, kun kotihoidon piiristä siirtyy enemmän kuin 109 lasta kunnalliseen päivähoitoon. Jos kaikki 1000 lasta siirtyisivät kunnalliseen päivähoitoon olisi kustannus kaupungille 12 miljoonaa €. Laskutoimituksessa ei ole huomoitu vanhempien maksamaa päivähoitomaksua, joka on väliltä 0-264 €/kk, riippuen vanhempien tuloista. Laskutoimituksessa ei ole otettu huomioon myöskään muita mahdollisia sivuvaikutuksia, joita Oulu-lisän poisto voi aiheuttaa. Tässä kirjoituksessa ei ole perusteltu tarkemmin myöskään muita Oulu-lisän puolesta puhuvia asioita, kuten
Uutena asiana haluan kuitenkin tuoda esille myös Kaupunkistrategia Oulu 2020 Strategiset painopistevalinnat, joka sisältää kaikkiaan 5 eri kohtaa, kohta 4 sanoo: "Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä". Oulu-lisän poistaminen tarkoittaisi, että tuon kohdan voi poistaa painopisteistä?
FAKTA: Oulu-lisäMikäli perhe valitsee kotihoidon tuen kanssa maksettavan Oulu-lisän, perheen kaikki alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona (Oulun kaupunginvaltuusto 17.12.2012 §26). Esiopetusikäiset voivat osallistua kunnan järjestämään osapäiväiseen esiopetukseen. Avoimeen kerhotoimintaan osallistuminen on mahdollista kotihoidon tuen ja Oulu-lisän aikana. 1.3.2013 alkaen Oulu-lisän ehdot ovat seuraavat:
LÄHTEET: Oulu-lisää ei saa poistaa, blogikirjoitus 30.8.2012 Jari-Pekka Teurajärvi Kaupunginjohtajan esitys "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016" |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, oulu, oulu-lisä |
Ouluun syntyi uusi tunturiKeskiviikko 23.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi
Muistaakseni Ylläksen mainoksessa sanottiin, että "uusia tuntureita ei enää synny". Ouluun on kuitenkin syntynyt uusi "tunturi", Ruskotunturi. Ruskotunturi on nimeltään tietenkin täysin liioiteltu nimenosaan tunturi lisäosaltaan. Ylläksen juurelta kotoisin oleva lapinmies, ei miellä vanhaa kaatopaikan jätekasaa tunturiksi sitten millään. Korkeusero on kuitenkin vaivaiset 50 metriä juurelta huipulle. Hankkeena Oulun Ruskotunturin laskettelukeskus on kuitenkin erittäin tervetullut! Nyt voin kerrankin vastata ulkomaalaisille ja myös kotimaisille vieraille, että mitä Oulussa voi tehdä talvella. Sijainti on lähes täydellinen Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä. Keskustasta matkaa laskettelukeskukseen tulee vain 7 kilometriä. Potentiaali on valtava Suomen 5. suurimmassa kaupungissa. Nyt ei laskettelijoiden tarvitse välttämättä matkustaa Ylläkselle, Rukalle tai Iso-syötteelle (paitsi lomalla ja pidempänä viikonloppuna). Sijainti mahdollistaa lasketteluharrastuksen myös arki-iltaisin, joten kausikortit käyvät kaupan mikäli hinta ei päätä huimaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että laskettelukeskuksesta tulee huippusuosittu. Tämä siksi, että ensimmäisen vaiheen hissikapasiteetti voi aiheuttaa pitkiä jonoja. Hissien kapasiteetti on 3000 nousua tunnissa, mutta laskuja kerkeää samassa ajassa tehdä 10-kertaisen määrän. Puhun ensimmäisestä vaiheesta, vaikka en edes tiedä, onko toista vaihetta vielä suunniteltu. Odotan hiihtokeskuksen menestyvän niin hyvin, että myös toinen vaihe nähdään. Onkohan innokkaimmat oululaiset laskettelijat jo perustamassa lasketteluseuraa Ouluun? Toivottavasti kyllä. Kysyntää varmasti riittäisi ja tämä olisi uusi lisä oululaisten lasten harrastustarjontaan. Hiihtokeskuksen ytimeen olisi hyvä sijoittaa myös golf clubimaiset pukuhuoneet, jonne voisi jättää laskettelukamat säilöön. Golf clubimaiset siksi, että golfaajat mielellään jättävät bäginsä clubille, jottei sitä tarvi aina kuskata mukana. Lapset pääsisivät rinteeseen vaikkapa ski-bussilla tai kaupungin joukkoliikenteellä heti koulun jälkeen, eikä raskaita laskettelukamoja tarvisi kantaa ees taas kotoa rinteeseen. Perheemme kahdelle vanhimmalle lapselle on luvassa pukinkonttiin lasketteluvehkeet. Myös kausikortti tulee kysymykseen, mikäli hinnoittelu siihen kannustaa. Juuri tällaisia hankkeita Oulu tarvitsee. Toivon hartaasti, että Ouluun suunniteltu huvipuisto saadaan myös pikaisesti rakennettua Hietasaareen. Tämä toisi Oulun kesätarjontaan erinomaisen lisän. Tällöin myös kesällä voisin sanoa samoille ulkomaisille ja kotimaisille vieraille, että missä kannattaa vierailla, Nallikarin uimarannan lisäksi.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, laskettelukeskus, oulu, ruskotunturi |
Mikä eläkevirka Hautalalle luvattiin?Perjantai 11.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoitan tämän Nokian Lumia 820 älypuhelimella, joten lyhyeksi jää ja kirjoitusvirheitä voi löytyä. Asiavirheitä toivottavasti ei. Minua kiinnostaa Hautalan erossa enää lähinnä se, että minkä eläke/huippuviran Vihreiden johto lupasi hänelle, jotta hän eroaa. Paine Hautalaa sekä Vihreitä kohtaan kasvoi sietämättömäksi. Hautala olisi voinut katsoa halutessaan homman pisimmän kaavan kautta, mutta hänelle annetuista vaihtoehdoista hän valitsi eron. Nähtäväksi jää, että mitä luvattiin, jotta puolueen etu saatiin saavutettua. Selvää on, että Hautalan poliittinen ura huipulla on ohi. Vihreät siellä vielä jatkaa ja puhdistus tuo lisää luottamusta ja kannatusta. Vieläkin paremman luottamuksen Vihreät olisivat ansainneet, mikäli Oras Tynkkynen olisi jättänyt puheet "työtapaturmasta" kiristysviestin mukaan liittämisen "unohtamisesta" sikseen ja olisi sanonut suoraan, että "mitä tässä olisi enää muutakaan osannut odottaa, viesti jätettiin tahallaan pois, jotta koko totuus ei olisi selvinnyt." Isometsälle luvattiin Lahden ensimmäisen doping-käryn jälkisaunassa miljoona markkaa, jotta ottaa kaikki syyt yksin niskoilleen. Tämän jälkeen Isometsä vannoi Lapinmiehen rehellisyydellä keittäneensä yksin oman doping soppansa. Totuus järjestelmällisestä doping-ohjelmasta selvisi kuitenkin muutamia päiviä myöhemmin. Miljoona markkaa tais jäädä saamatta. Maine meni. Kaikilla. Lopullisesti. Lukijan vastuulle jää pohtia, että onko näkyvissä oleva vain jäävuoren huippu? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, harmaatalous, Hautala, korruptio, Vihreät |
Hautala ei eroaKeskiviikko 9.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Ministeri Heidi Hautalan eroa ei tulla näkemään. Ei, vaikka hän olisi kuinka estänyt valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä rikosilmoituksen tekemisen Greenpeacea vastaan jäänmurtajan valtaus tapauksessa. Kyseisen ministerin moraali on punnittu jo aikaisemmassa skandaalissa. Kun hän teetti työtä pimeänä ja samaan aikaan oli jäsen harmaan talouden ministeriryhmässä, hänelle riitti että pyytää tekoaan anteeksi. Kyllähän sitä tästä viimeisimmästäkin skandaalista pääse eroon anteeksi pyytämällä. Ja se riittää, että pyytää anteeksi hallitukselta hallituksen kokouksessa. Kansan ei tarvitse anteeksipyyntöä odotella. Tosiasiassa en usko että Hautala pyytäisi eroa siksikään, että uskottavuus on jo mennyt. Hautala on nähnyt paljon vaivaa ja käyttänyt paljon rahaa päästäkseen nykyiseen asemaan. Jos hän eroaa, käytännössä hän voi sanoa, että poliittinen ura huipulla oli sitten siinä. LÄHTEET: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100917581780_uu.shtml http://yle.fi/uutiset/hautala_pyysi_anteeksi_pimean_tyon_teettamista/653... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, harmaatalous, Hautala, korruptio, ministeri |
Donner nousi haudastaan ja alkoi puolustaa bättre folkiaTiistai 8.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Olen lohensuojelun puolestapuhuja, tämä on tullut varmasti selväksi jo aikaisemmasta kirjoituksestani, jossa lauloin Kalevan toimittajan Antti Ervastin suohon. Olen myös innokas vapaa-ajankalastaja ja kalastusbloggaaja. Haudastaan noussut (Astrid Thorsin paikalle eduskuntaan) kansanedustaja Jörn Donner hyökkää kuningaskalastaja Jasper Pääkkösen kimppuun, syyttämällä Pääkköstä tietämättömyydestä tai valheen kertomisesta lohi-kysymyksen osalta. Mitä osaa Donner ei itse ole ymmärtänyt Pääkkösen puheista ja kirjoituksista? Lohen kalastustahan on haluttu keskitettäväksi jokisuille lohen suojelijoiden (myös Pääkkösen) toimesta. Koska tässä ei ole onnistuttu, vaan kalastus tapahtuu merellä (esim itämeren allas), jossa lohta ei voida erotella uhanalaisesta ja elinvoimaisesta kannasta, on ainoa keino taistella uhanalaisten kantojen puolesta pienentämällä pyyntimääriä. Tästä on kysymys. Pääkkönen ei ole mielestäni jättänyt mitään kertomatta, kuten Donner virheellisesti väittää. Tietääkö Donner ja muut päättäjät, että kaivosyhtiö Nordland Resouces on alkanut pumpata jätevetensä tähän Itämerenlohelle niin tärkeään Muonionjokeen (Muonionjoki yhdistyy Tornionjokeen Kolarin Lappeassa). Olen saanut ensimmäisen loheni juurikin tuolta seudulta, joka on tunnetusti hyvä lohen lisääntymisalue. On sanomattakin selvää, että jätevesi voisi pahimmillaan tuhota koko Muonionjoen lohikannan. Äärimmäisenä esimerkkinä tästä toimii Talvivaaran ekokatastrofi. Mikäli myös Kolariin nousee kovin paljon toivottu ja tervetullut saman yhtiön kaivos, tuplataan riski, sillä myös tuon kaivoksen jätevedet on tarkoitus pumpata Väylään (Muonionjoki/Tornionjoki == Väylä). Onko Donner miettinyt, että miksi Väylään on noussut 2012 ja 2013 ennätysmäärä lohta? Olisiko näillä kiintiöiden pienentämisillä osuutta asiaan? Onko Donner tietoinen, että vuoden 2012 ennätys (60000 nousulohta) on tutkijoiden mukaan vain se minimi, jolla voidaan turvata rajajoen elinvoimainen lohikanta? Vuoden 2013 taso jäi siis tuon minimin alle. (Kirjotin mielipiteeni nopeasti, joten anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet. Toivon asiallisia kommentteja hyvillä perusteluilla. Edustaja Donner, kun luet tämän, niin haudasta noususi oli tarkoitettu kuvainnolliseksi, en pidä teitä sentään Jeesuksen veroisena) LÄHTEET: http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147940-kautta-aikain... http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607186074.html http://www.hs.fi/kotimaa/a1378347999400 http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/northland-emme-ole-rikkoneet-ympari... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, donner, itämerenlohi, lohi, pääkkönen, rkp, suojelu, teurastus |
Elinkautinen ja kuolemanrangaistus käyttöönMaanantai 30.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Miksi Suomessa vankeustuomiota voidaan kutsua nimellä Elinkautinen, jos rangaistus ei kuitenkaan koskaan ole elinkautinen. "Koskaan" oli liikaa sanottu, sillä Elinkautinen on elinkautinen siinä tapauksessa, että vanki sattuu kuolemaan rangaistuksen aikana. LÄHTEET: |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, elinkautinen, kuolemanrangaistus, oikeudentaju, oikeuslaitos, rangaistukset |
Koululiikunta voitaisiin poistaa opetussuunnitelmistaLauantai 28.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Luin tänään paljon kommentteja Facebookista liittyen uutiseen, jossa "OAJ harkitsee jäsenilleen kieltoa opettaa sellaisia liikuntalajeja, joissa oppilaiden jatkuva valvominen on mahdotonta. Taustalla on tämänviikkoinen käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi". Monet kommentoijista olivat järkyttyneitä ehdotuksesta ja totesivat mm. että samalla periaatteella kuin maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen ja laskettelun opetus, pitäisi kieltää moni muukin asia, koska kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi: "näissä lajeissa opettaja ei pysty mitenkään valvomaan jatkuvasti kaikkia". Muutama poiminta Facebookista:
Mielestäni Olli Luukkanen on oikeassa. Jos vastuu on opettajalla tai viime kädessä rehtorilla, pitää myös opetuksen sisältö laatia sen mukaan. Veisin OAJ:n ehdotuksen vielä hieman pidemmälle. Lopettaisin koululiikunnan kokonaan. Tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni, kun uutisen aiheesta luin. Pohdin asiaa useammalta kantilta ja otin hieman asiasta selvää (googletin siis).
No miten se riittävä liikunta sitten hoidettaisiin, mikäli liikuntatunnit poistettaisiin opetusohjelmasta? Riittävä määrä liikuntaa on UKK-instituutin mukaan 1,5 tuntia päivässä. Tähän voidaan laskea koulumatkat ja välitunnit, jos ajatellaan asiaa peruskoulun kannalta. Vastuun riittävästä liikunnasta voisi siirtää lapsille, vanhemmille ja urheiluseuroille. Kuntien jalkapallohallit, jäähallit ja muut suositut liikuntapaikat ovat kaikkina iltoina vain harvojen käytössä, sillä liikuntatiloja on liian vähän harrastajamääriin nähden (Näin ainakin Oulussa). Ne vanhemmat, joiden lapset ovat onnekkaasti päässeet kyseisille vuoroille harrastamaan, kuskaavat lapsia edestakaisin harjoituksiin. Samat liikuntahallit ammottavat tyhjyyttään päivisin. Entäpä jos urheiluseura olisikin yksi taho, joka järjestäisi peruskoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa? Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle osallistumisen laadukkaaseen ja tavoitteelliseen liikuntaan. Kaikkien ei tietenkään tarvisi osallistua juuri liikunnalliseen iltapäiväkerhotoimintaan, vaan rinnalla tarjottaisiin myös muita kuin liikunnallisia vaihtoehtoja. Tämä vähentäisi myös niitä aiemmin mainitsemiani itsetunnon menetyksiä. Iltaisin vanhemmat ja lapset voisivat tehdä yhdessä jotain muuta, kuin kuskata harkkoihin / käydä harkoissa. Ne lapset, jotka eivät käyneet liikunnallisessa iltapäiväkerhossa, kävisivät vaikka pulkkamäessä vanhempiensa kanssa. Riittävä liikunta on tärkeää ja nyky-yhteiskunta (mukaanlukien erityisesti lapset) liikkuu liian vähän. Myös oppimisen kannalta liikunta on tärkeää. Opetushallituksen tilannekatsaus vuodelta 2012, Liikunta ja oppiminen toteaa: "Tiivistäen voidaan todeta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen". Koululiikunta toimii ehkä parhaiten, jos se on piilotettu/integroitu muuhun koulupäivään ja oppimissuunnitelmaan. Välitunneilla pitäisi olla opettajat aktivoimassa ja järjestämässä liikunnallisia leikkejä. Lisäksi välitunnit tulisi olla riittävän pitkiä, jotta leikki ei jää kesken ja päivittäinen liikunnallinen tavoite olisi helpompi saavuttaa. Lyhyellä välitunnilla menee suhteellisesti liikaa aikaa vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen, ainakin talvella. Välitunteja voisi olla siis vähemmän, mutta kesto olisi pidempi. Tietyt liikunnalliset tavoitteet, kuten Oulun kaupungin luokilla 1-6 toteuttama uintisuunnitelma eri luokka-asteille, voitaisiin toteuttaa. Kyseisessä uimakoulussa on uimataidon oppisen lisäksi hyvää ollut se, että uinnin opettajat ovat osanneet asiansa erittäin hyvin. Myös erilaiset koulujenväliset urheilukisat voitaisiin toteuttaa. Näissä erona peruskoululiikuntaan on nimenomaan se, että kaikki lapset ovat koko ajan valvottuna, sillä kisoissa on aina (pitäisi olla) riittävä määrä valvojia ja vastuuongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi kisoihin osallistuvat ja haluavat osallistua motivoituneet yksilöt. LÄHTEET: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62734-opettajat-jarkyttyivat-hiihto-kiel... http://www.slu.fi/lum/05_07/uutiset/koulun_liikuntatuntien_maara_las/ http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, koululiikunta, OAJ, opetus, opetussuunnitelma, urheiluseurat |
Viinarallin suunta pitäisi muuttaaTorstai 22.8.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Suomalaisten juomasta alkoholista 15% on tuotu matkustajien toimesta ulkomailta. Eli noin joka kuudes (6.) alkoholiannos, joka juodaan Suomessa, on tuotu turistien toimesta Virosta, Venäjältä, Ruotsista ja mistä vain, paitsi Suomen Alkosta. ”THL:n erikoistutkija Österbergin mukaan se vastaa noin 150 Alkon myymälän myyntiä.” Alkoholin aiheuttamista ongelmista maksetaan kuitenkin 100% suomalaisten verorahoilla, vaikka nykyisellään vain 5/6 suomalaisten juomasta alkoholista tuo verorahan Suomeen. Alkoholia saa tuoda EU maista niin paljon kuin autoon mahtuu. Nykyinen politiikka on se, että alkoholinkulutusta yritetään hillitä kiristämällä alkoholiveroa ja myyntiaikoja. Tällähetkellä alkoholia ei voi vähittäiskaupoista ostaa ennen aamuyhdeksää tai iltayhdeksän jälkeen. Muistan hämmentyneeni melkoisesti, kun lähikaupan kassaneiti kertoi, ettei voi myydä olutta minulle. En ajatellut että hän luulee minua alaikäiseksi, olinhan kuitenkin jo 36-vuotias, enkä mikään babyface. Meinasin jo alkaa vakuuttelemaan olevani ihan selvinpäin. Tuon hämmennyksensekunnin jälkeen katsoin edelleen myyjää suu auki, kun hän kertoi että kello on jo yli yhdeksän (illalla), joten kassajärjestelmä ei anna myydä alkoholia. Poliitikot ovat viimepäivinä väläytelleet alkoholin myyntiaikojen tiukentamista edelleen. On ehdotettu että arkisin alkoholin vähittäismyynti lopetettaisiin kello 18, eikä viikonloppuisin myytäisi ollenkaan. Olen sitä mieltä, että mitä vaikeammaksi alkoholin saatavuus tehdään, sitä enemmän se aiheuttaa lieveilmiöitä. Sama juttu viinan hinnan suhteen, eli mitä kalliimpaa se on, sitä enemmän se aiheuttaa lieveilmiöitä. Näkyvin lieveilmiö alkoholin hinnan suhteen on tällähetkellä viinaralli ulkomailta, lähinnä Virosta. Myös Ruotsista tuodaan erityisesti siideriä, olutta ja muita miedompia juomia, koska ne ovat siellä halvempia kuin Suomessa. Mikäli viinaa ei saisi riittävän helpolla ja halvalla ulkomailta ja Suomessa se olisi nykyistänkin huomattavasti kalliimpaa, poltettaisin viina itse eli tehtäisiin pontikkaa. Jokaisesta kylästä ja kaupunginosasta löytyisi oma pimeän viinan myyjä. Mikäli alkoholin vähittäismyynnin aikoja rajoitetaan lisää nykyisestään, tulee se aiheuttamaan lisää pimeän viinan myyntiä ja pienten kioskien ja kauppojen ovat voidaan sulkea samaan aikaan kun alkoholin myynti on kiellettyä. Voidaan siis sanoa, että rajoitukset ruokkisivat harmaata taloutta ja heikentäisivät työllisyyttä. Pimeä viina ei olisi pontikkaa, vaan Virosta tai kotimaisesta Alkosta ostettua. Pimeän alkoholin hinta olisi tietenkin sen verran korkeampi, että pimeä kauppa kannattaisi. Entä jos alkoholiveroa alennetaan riittävästi? Riittävän halpa alkoholi voisi kääntää viinarallin toiseen suuntaan. Tämä lisäisi valtion verotuloja ja lisäisi myös työllisyyttä. Sarkastisesti voitaisiin ajatella, että pahimmat suomalaiset alkoholistit joisivat itsensä hengiltä eli myös pahimmat alkoholin aiheuttamat ongelmat katoaisivat. Entä jos alkoholin myyntiajat vapautettaisiin liikkeiden päätettäväksi. Sanotaan, että ”se on kauppa joka kannattaa”, joten myös tämä muutos lisäisi työllisyyttä. Kioskit ja huoltoasemat olisivat varmuudella auki 24/7. Entä jos viinit ja viina tuotaisiin vähittäiskauppojen hyllyille? Tämäkin muutos lisäisi työllisyyttä, vaikka Alkot olisivat vähitellen tarpeettomia. Lisää työllisyyttä tulisi sitä kautta, että myös paikalliset ja pienemmät tuottajat saisivat omia tuotteitaan paremmin esille ja myyntiin. Se, että yhä useampi tuottaja saisi mahdollisuuden päästä markkinoille, toisi mukanaan uusia innovaatioita ja voisi luoda jopa huomattavasti nykyistä isomman vienninalan Suomeen. Viinan sekä viinien tuotanto tuntuu olevan nykyisellään Altian lisäksi vain suurten ulkomaisten yhtiöiden heiniä. Voisiko olla myös niin, että juomakulttuuri muuttuisi Suomessa maltillisempaan suuntaan esittämieni muutosten johdosta? Miksei muu Eurooppa juo itseään hengiltä vapaampien myyntiaikojen ja halvemman alkoholin takia? Ei juo, vaikka viinaa saa maitokaupasta. LÄHTEET http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/matkailijat_muuttajat/alkoholi_tupakka/ |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa. alkoholipolitiikka, alkoholivero, myyntiajat, viinaralli |
