Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Donner nousi haudastaan ja alkoi puolustaa bättre folkia

Tiistai 8.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Olen lohensuojelun puolestapuhuja, tämä on tullut varmasti selväksi jo aikaisemmasta kirjoituksestani, jossa lauloin Kalevan toimittajan Antti Ervastin suohon. Olen myös innokas vapaa-ajankalastaja ja kalastusbloggaaja.

Haudastaan noussut (Astrid Thorsin paikalle eduskuntaan) kansanedustaja Jörn Donner hyökkää kuningaskalastaja Jasper Pääkkösen kimppuun, syyttämällä Pääkköstä tietämättömyydestä tai valheen kertomisesta lohi-kysymyksen osalta.

Mitä osaa Donner ei itse ole ymmärtänyt Pääkkösen puheista ja kirjoituksista?

Lohen kalastustahan on haluttu keskitettäväksi jokisuille lohen suojelijoiden (myös Pääkkösen) toimesta. Koska tässä ei ole onnistuttu, vaan kalastus tapahtuu merellä (esim itämeren allas), jossa lohta ei voida erotella uhanalaisesta ja elinvoimaisesta kannasta, on ainoa keino taistella uhanalaisten kantojen puolesta pienentämällä pyyntimääriä. Tästä on kysymys.

Pääkkönen ei ole mielestäni jättänyt mitään kertomatta, kuten Donner virheellisesti väittää.

Ymmärrän Donnerin kantaa ainoastaan, jos asetun bättre folk saappaisiin. Rantaruotsalaiset jatkavat mielellään kalastuselinkeinoaan, jonka arvo on 1,1 miljoonaa euroa ja jota tuetaan 7 miljoonalla eurolla. Järjetön yhtälö, mutta ei RKP:n ja Donnerin mielestä.

Jos uhanalaiset lohikannat (+taimenkannat) haluttaisiin aidosti pelastaa, purettaisiin padot jokien suilta tai ainakin rakennettaisin nykyaikaset toimivat lohiportaat. Tähän ei taas voimalayhtiöt suostu, koska haluavat jokaisen vesipisaran menevän tuottavien turbiinien läpi. Umpikuja.

Tietääkö Donner ja muut päättäjät, että kaivosyhtiö Nordland Resouces on alkanut pumpata jätevetensä tähän Itämerenlohelle niin tärkeään Muonionjokeen (Muonionjoki yhdistyy Tornionjokeen Kolarin Lappeassa). Olen saanut ensimmäisen loheni juurikin tuolta seudulta, joka on tunnetusti hyvä lohen lisääntymisalue. On sanomattakin selvää, että jätevesi voisi pahimmillaan tuhota koko Muonionjoen lohikannan. Äärimmäisenä esimerkkinä tästä toimii Talvivaaran ekokatastrofi. Mikäli myös Kolariin nousee kovin paljon toivottu ja tervetullut saman yhtiön kaivos, tuplataan riski, sillä myös tuon kaivoksen jätevedet on tarkoitus pumpata Väylään (Muonionjoki/Tornionjoki == Väylä).

Onko Donner miettinyt, että miksi Väylään on noussut 2012 ja 2013 ennätysmäärä lohta? Olisiko näillä kiintiöiden pienentämisillä osuutta asiaan? Onko Donner tietoinen, että vuoden 2012 ennätys (60000 nousulohta) on tutkijoiden mukaan vain se minimi, jolla voidaan turvata rajajoen elinvoimainen lohikanta? Vuoden 2013 taso jäi siis tuon minimin alle.

(Kirjotin mielipiteeni nopeasti, joten anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet. Toivon asiallisia kommentteja hyvillä perusteluilla. Edustaja Donner, kun luet tämän, niin haudasta noususi oli tarkoitettu kuvainnolliseksi, en pidä teitä sentään Jeesuksen veroisena)

LÄHTEET:

http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147940-kautta-aikain...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607186074.html

http://www.hs.fi/kotimaa/a1378347999400

http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/northland-emme-ole-rikkoneet-ympari...