Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Lohikuume nousee, vai nouseeko?

Keskiviikko 1.6.2016 klo 3.14 - Jari-Pekka Teurajärvi

Tänään eli kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.

Itämeren alueen kalastuspolitiikka on ollut suotuisa viime vuosina itämerenlohen lisääntymiselle. Omassa lapsuudessani 80-luvulla ja 90-luvun alussa lohi oli ”tuntematon kalalaji” Muonionjoessa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kyseisen joen rannalla, enkä koskaan nähnyt lohen hyppäävän enkä kuullut kenenkään lohta joesta saaneen. Kaupasta kannettiin kotiin ruokaa muovipussissa, jossa luki ”Pelasta lohemme!”. Tilanne muuttui 90-luvun lopulla dramaattisesti. Lohi pääsi taas jokeen ja rannat täyttyivät jokiveneistä sekä kalastajista.

Rajajokemme kalastuskulttuurista täytyy poistaa muutama imagollinen sekä eettinen haitta. Punttikalastus, spinfluga on ongelma, joka ei rajajoelle kuulu. Kyseisessä kalastustavassa oikein kalastettuna heitetään virvelillä veteen paino ja siimassa on putkiperho, jonka paino vie joen pohjan läheisyyteen. Lohi iskee virtapaikassa putkiperhoon kiinni, jos tuuri käy. Punttikalastus on kuitenkin muuntunut rokastukseksi, jossa virvelillä kiskotaan painoa lujasti ja tarkoituksena on saada koukut tarttumaan lohesta kiinni satunnaisesta kohdasta. Tässä kalastustavassa lohi usein pääsee irti, mutta koukku kuitenkin vahingoittaa kalaa. Kala on tällöin altis taudeille tai kuolee saamiinsa vammoihin jo ennen kuin tauti aiheuttaa saman lopputuloksen.

Toinen ongelma on verkkokalastus. Tornionjoella puhutaan perinnekalastuksesta. Kysymyksessä on kulkuverkot, joka on virrassa ajelehtiva verkko. Tällä menetelmällä saadaan koko joen leveydeltä naarattua lohet verkkoon. Toinen sovellus on kulleverkko eli veneeseen kiinnitetty nuotta. Tällöin kahden veneen välille viritetään verkko ja jälleen koko joen leveydeltä saadaan naarattua lohet verkkoon. Verkkokalastus on tehokasta, mutta kenenkään ruuan saanti ei tyrehdy, vaikka se kiellettäisiin. Verkkokalastus on niin tehokasta, että verkkokalastuksen ajankohta näkyy Kattilankosken lohilaskurissa, jossa nousulohet lasketaan kaikuluotauksen avulla. Perinnekalastusta saa harjoittaa vain tietyinä ajankohtina.

Oulussa ei lohikuumetta havaitse. Tämä johtuu siitä, että aikanaan yksi parhaista lohijoista, Oulujoki on padottu. Imagosyistä Merikoskeen on rakennettu lohiportaat. Ei se lohikantaa jokeen tuo. Tutkijat kiinnittivät seurantalaitteita Merikosken portaista nousseisiin lohiin. Seurannan tulos oli, että lohet kiertävät rinkiä mereltä lohiportaita ylös ja heti voimalasta alas takaisin suistoon. Sanomalehti Kaleva uutisoi kesällä 2015, että Hupisaarten puroissa olisi lohelle ja taimenelle loistava lisääntymisalue, mikäli puroja hieman kunnostettaisiin. Tuokin olisi vain imagollinen temppu. Tällä viikolla uutisoitiin, että Muhoksen Montanssa aloitetaan lohien ylisiirrot uudella tekniikalla. Kalat on tarkoitus siirtää yläjuoksulle lisääntymään. Jälleen kerran kysymyksessä on imagotempaus. Edellämainituilla keinoilla ei valitettavasti saada elinvoimaista lohikantaa palautettua jokeen.

Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen ja maailman joista purettua. Tämä on valitettavasti se ainoa keino elinvoimaiselle lohi- ja taimenkannalle joessa. Kiiminkijoki esimerkkinä todistaa sen, ettei edes pelkkä vapaana virtaava joki riitä. Lohi ja taimen tarvitsevat juuri sopivanlaisen lisääntymispaikan sen lisäksi, että ovat leimautuneet kyseiseen jokeen. Lohi palaa syntymäjokeensa lisääntymään.

Vesivoimaa mainostetaan vihreänä ja puhtaana energiana. Ei vain muisteta mainita, että vesivoima on tappanut joen vaelluskalakannat sekä mahdollisuuden kalastusmatkailua palvelevaan yrittäjyyteen. Tämä on se syy, miksi kannatan ydinvoimaa ja toivotan uuden ydinvoimalan tervetulleeksi Pyhäjoelle.

Vesivoiman kannattavuus on jo tänä päivänä sillä rajalla, että onko se kannattavaa. Lapin Kansan pääkirjoituksessa 5.5.2016 todettiin: ”Tuulivoimaloiden tukeminen verorahoilla pisti sähkömarkkinat sekaisin. Jopa vesivoiman kannattavuus on heikentynyt roimasti.” Lisäksi kirjoituksessa todettiin seuraavaa: ”Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWH:lta, kun pelkästään vesivoimalan kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWH:ta kohti”.

Menemme siis kohti vapaana virtaavia jokia ja kalastusmatkailun kukoistuskautta myös oulujokivarressa.

Kireitä siimoja!

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

 

Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 2.6.2016 (printti) ja 3.6.2016 (verkko), Oulu-lehdessä 8.6.2016 (printti) ja 7.6.2016 (verkko), Kotipitäjä lehdessä 8.6.2016 (printti).

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalastus, lohi, vesivoima

Kaivoksen ja luontomatkailun täydellinen symbioosi - case Hannukainen ja Ylläs

Tiistai 4.3.2014 klo 21.46 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kolarin kunta elää matkailusta - Ylläs ja lohi


Kolarin kunnassa sijaitsee Yllästunturi. Ylläksen matkailusta saatavat tulot perustuvat perinteisesti talvisesonkiin. Kesäisin useimmat alueen matkailuyritykset sulkevat ovensa, koska asiakkaita ei alueella ole riittävästi. Syksyllä on lyhyt ruskasesonki ja sen jälkeen yritykset odottavat joulu- sekä tammisesonkia, jolloin korostuu ulkomaalaisten asiakkaiden paljous. Suomalaiset asiakkaat valloittavat Ylläksen alueen hiihtolomaviikoilla 8, 9 sekä 10. Viikot 11-18 ovat myös vilkkaita ja kevätsesonki huipentuu pääsiäiseen ja päättyy yleensä äitienpäivään.

Kuten sanottua, Ylläksen yritysten ovet ovat kiinni puolet vuodesta. Käytännössä viikot 20-48 Ylläs on horroksessa, eli yhteensä 26 viikkoa vuoden 52 viikosta, kun otetaan huomioon parin viikon ruskasesonki. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Ylläksen alueen työntekijät ovat vailla työtä puolet vuodesta. Tämä on ollut ongelmana siitä asti kuin muistan. Aina on pähkäilty, että mistä saataisiin matkailijoita hiljaiselle kesäkaudelle ja Ylläksen matkailu ympärivuotiseksi.

Viimeisen reilun 10 vuoden aikana lohiturismi on alkanut nostamaan päätään samaisessa Kolarin kunnassa, missä myös Ylläs sijaitsee. Lohiturismi on vielä hyvin pientä verrattuna Ylläksen matkailuun. Lisäksi Ylläs sijaitsee liian kaukana Muonion- ja Tornionjoesta, jotta lohiturismi vaikuttaisi riittävän positiivisesti Ylläksen matkailuun. Lohiturimia varten on perustettu omat yrityksen joen varteen ja Ylläs uinuu samaan aikaan unessa. Lohiturismi ei riitä paikkaamaan puolivuotista työpaikka vajetta Kolarin kunnassa.


Kolari kunta elää 17 vuotta matkailun lisäksi kaivoksesta


Northland Resources S.A, jota Suomessa edustaa Northland Mines Oy, suunnittelee rautamalmiesiintymien hyödyntämistoimintaa Pohjois-Suomessa ja – Ruotsissa. Northlandin tavoitteena on toteuttaa Hannukaisen kaivoshanke Pohjois-Suomessa Kolarin kunnassa. Yhtiö kehittää samanaikaisesti Ruotsin puolella Pajalan kunnassa Kaunisvaaran rautakaivoshanketta, joka sisältää kolmen kaivoksen avaamisen ja rautarikasteen tuotannon. Tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla on aloitettu vuonna 2012.

Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen ja 10km Yllästunturista länteen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin.

Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030.

Malmit (rauta, kupari, kulta) tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia Ylläksen matkailuyrittäjistä pitää kaivosta erittäin kielteisenä tai kielteisenä Ylläksen matkailulle.


Hannukaisen kaivoksen hyötyjä

  • Työpaikkoja Kolarin kuntaan.
  • Verotuloja Kolarin kuntaan (kiinteistöverot, yhteisöverot).
  • Kiinteistöjen arvonnousu (työntekijät tarvitsevat asuntoja).
  • Palvelut alueella paranevat, sekä kunnalliset että yksityiset.
  • Kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu.
  • Koulutustarjonta paranee.
  • Kunnan väkiluku kasvaa. Nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. Runsaasti paluumuuttajia.

Hannukaisen kaivoksen haittoja

  • Pöly (tuulen suunta Hannukaisesta Ylläkselle -> valkoinen lumi -> ruskea lumi, mahdolliset terveyshaitat).
  • Valo (avolouhos toimii 24/7).
  • Ääni (Räjäytykset, koneet).
  • Tärinä (Räjäytykset, koneet).
  • Pilaantuneet pohjavedet (Kaivoksen vaikutusalueella myös pohjavesialueita).
  • Pilaantuneet pintavedet (Muonionjoki, Tornionjoki, Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Porotalous (kaivoksen vaikutusalueella ei voida harjoittaa enää porotaloutta, pöly pilaa mahdollisesti jäkälälaitumet).
  • Erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Vaarantuneen itämerenlohen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Saastuttaa Natura aluetta (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Jätevesialtaat (jäteveden puhdistaminen kalkin avulla voi kestää satoja vuosia).
  • Huomattavasti lisääntyvä rekkaliikenne (kupari-kulta rikaste on tarkoitus kuljettaa rekoilla Ruotsin kautta Norjan Narviikin satamaan ja sieltä edelleen maailmalle).
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) tuotot valuvat ulkomaille.
  • Epäluottamus Kaivosyhtiöön: Ruotsissa Northlandin pääkohteena on Kaunisvaaran rautakaivoshanke. Kaunisvaara sijaitsee Pajalan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Kaunisvaaran lopullinen kannattavuusarviointi valmistui lokakuussa 2010. Arviointi varmisti, että hanke on sekä teknisesti toteutettavissa, että taloudellisesti kannattava. Tuotanto alkoi loppuvuodesta 2012. Vuonna 2013 yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja LKAB sekä suurimmat velkojat ottivat yhtiön haltuunsa.
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) talous kuralla. Jos kaivosyhtiö aiheuttaa toimillaan ympäristökatastrofin ja menee konkurssiin, joudutaan veronmaksajien rahoilla ajamaan kaivos alas ja vastaamaan ympäristön palauttamisesta ennalleen.
  • Kiinteistöjen arvonlasku, kaivoksen vaikutusalueella (matkailijoiden mökit sijaitsevat kaivoksesta 5km päässä ja Äkäslompolon kylä 7 km päässä ja suositut ladut 8 km päässä).
  • Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttöarvo kansallispuistona kärsii mahdollisten pölyhaittojen vuoksi. Matkaa kaivokselta kansallispuistoon on 10 km.
  • Kaivosalueen pinta-ala on noin 9km x 5km jättää ikuiset jäljet luontoon.
  • Liikenteen pysäytykset kaivoksen kohdalla räjäytysten ajaksi.

Lisäksi muita negatiivisia näkymiä liittyen Hannukaisen kaivokseen

  • EU:n asettaman rikkidirektiivin vuoksi on todennäköistä, että kaikki kuljetukset hoidetaan Ruotsin läpi Norjaan ja sieltä edelleen maailmalle, vaikka Rautuvaarasta lähtevä rautatie vie Kemin ja perämeren satama-alueille. Rautuvaara-Kolari rata pitäisi kunnostaa täysin ja lisäksi Kolari-Kemi väli pitäisi vahvistaa, jotta rata kestäisi raskaat malmivaunut.
  • Rajajokikomissio arvostelee muun muassa tutkimusmenetelmiä, jotka eivät sen mielestä sovellu vesistövaikutusten arviointiin Tornion-Muonionjoen kaltaisessa puhtaassa vesistössä. Myös kalastovaikutusten arvioinnissa on puutteita. "Vedenlaadun arvionnissa on käytetty menetelmää, joka ei ilmeisesti sovellu hyvin jokiin, joiden vedenlaatu on luonnostaan hyvä. selostuksen tekijät ovat huomioineet menetelmän puutteet, mutta silti sitä on käytetty, todetaan rajajokikomission lausunnossa."
  • Rajajokikomission mielestä selvityksen tehneillä konsulteilla ei ole riittävää tuntemusta paikallisista olosuhteista. Esimerkiksi jokialueella vuosittain esiintyvää tunturitulvaa ole otettu huomioon hydrologisessa tarkastelussa.
  • Rajajokikomissio kiinnittää huomiota edelleen siihen, että Hannukaisen kaivosta suunnittelevalla Northlandilla on kaivokset myös Pajalassa. Yvassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon näiden kaivosten yhteisvaikutuksia Tornion-Muonionjoen vesistölle tulevan Hannukaisen kaivoksen kanssa.

Ratkaisuehdotuksiani

  • Kaivosyhtiöltä tulee vaatia riittävän suuri takuusumma, jotta konkurssin sattuessa kyseisillä varoilla voidaan saattaa kaivosalue alkuperäisen kaltaiseen tilaan jälkisiivouksella ja kunnostuksella.
  • Kaivosyhtiöltä vaadittavalla takuusummalla varmistettaisiin sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden ympäristövaikutusten minimointi.
  • Lupa myönnettäisiin ainoastaan suomalaiselle kaivosyhtiölle tai Suomen valtion omistamalle kaivosyhtiölle, jotta kaivoksen mahdolliset voitot jäisivät myös kotimaahan. Laki ei suoraan tätä salli, mutta asettamalla lupaehdot oikeanlaisiksi, mahdollistetaan kaivosyhtiön kotimaisuus.
  • Kaivoksen tulisi käyttää tuotannossa suljettua kiertoa, jolloin edellämainittuja haittoja ei tulisi Natura alueen vesistöille (Muonionjoki, Tornionjoki), eikä erittäin uhanalaisia meritaimen ja vaarantunutta itämerenlohta tapettaisi sukupuuttoon.
  • Jätevedet tulee neutralisoida (ELY on vaatinut mm. Tapulivuomaan tarkkailuvelvoitteita ja aktiivisia kemiallisia ja passiivisia puhdistusmenetelmiä kuten reaktiivisia ojia, joilla happamat jätevedet saataisiin neutraloitua).
  • Jätevesiä ei tule johtaa Äkäsjokeen tai Niesajokeen edes neutralisoituna, koska liian suurilla virtauksilla voidaan tuhota erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntyminen. On siis erittäin tärkeää, ettei meritaimenen kutualueen veden virtauksia muuteta luontaisesta.
  • Hätätilanteessa neutralisoitu vesi voitaisiin johtaa Muonionjokeen.
  • YVA- menettelyssä tarkastelluista vaihtoehdoista voitaisiin toteuttaa ainoastaan VE4: "Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen." Muissa vaihtoehdoissa (VE1A, VE1B ja VE1C) ylijäämävedet olisi johdettu Niesajokeen ja tätä ei saa missään nimessä sallia, koska se vaarantaisi meritaimenen lisääntymisen.
  • Kaivostoiminnan jätevedenkäsittelyprosessi täytyy olla 100% luotettava, koska erittäin uhanalaista meritaimenta tai vaarantunutta itämerenlohta eikä luontoa voida tuhota kaivoksen virheen vuoksi.
  • Malmikuljetukset pitäisi varmistaa rautateitse Rautuvaarasta Kemin satamaan. Tällöin saataisiin maksimoitua kansallinen hyöty sekä parannetun infrastruktuurin, että työllisyyden muodossa.
  • Rikkidirektiivi itämeren alueella pitäisi perua, koska se vääristää kansainvälistä kilpailutilannetta huomattavasti, eivätkä suomalaiset satamat ole riittävän kilpailukykyisiä.
  • Kaivoksen valaistus tulisi järjestää siten, ettei se vaikuttaisi Ylläksen alueen revontulimatkailuun tai vaikuttaisi siihen mahdollisimman vähän.
  • Räjäytykset tulisi hoitaa silloin, kun liikennettä alueella on mahdollisimman vähän, jotta liikenteen seisauttaminen aiheuttaa mahdollisimman pienen haitan. Räjäytysten meluhaitat tulisi minimoida.
  • Kaivoksen aiheuttamat pölyhaitat tulee minimoida ja pitää varmistaa, ettei pölyä pääse kulkeutumaan kaivoisalueelta pois, varsinkaan Ylläksen puhtaille laduille ja lumille.
  • Kaivoksen vaikutusalueen ihmisten asunnot ja mökit tulee lunastaa asukkaiden niin halutessa kaivosyhtiön toimesta käypään hintaan tai hieman käypää hintaa kalliimmalla hinnalla.

Kolarin kunta elääkin 34 vuotta kaivoksesta?


Mielestäni Ylläksen alueen yrittäjät ovat tehneet jo sen suurimman virheen. He ovat alkaneet vastustaa kaivosta niin kovaäänisesti ja kansallisella laajuudella, että haitta Ylläs-brändille on jo ilmeinen. Vaikka kaivosta ei vielä ole, eikä välttämättä koskaan tule, on jo aiheutettu haitta peruuttamaton. Mikäli alueen yrittäjät olisivat yrittäneet hoitaa asian virallista tietä pitkin ja neuvottelemalla asianosaisten kanssa, olisi negatiiviselta julkisuudelta voitu välttyä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ehkä tähän joku kommentoi, että "kaikki julkisuus on positiivista julkisuutta". Tällöin voitaisiin kuvitella, että mahdollisesta kaivoksen avaamisesta ja mahdollisten haittojen konkretisoitumisesta aiheutunut julkisuus olisi Ylläksen matkailun kannalta vain positiivista julkisuutta.

Henkilökohtaisesti näen vakavampana uhkana kaivoksen luonnolle ja natura-alueelle mahdollisesti aiheuttamat haitat, kuin Ylläksen matkailulle aiheuttamat taloudelliset haitat. Onhan Ylläs jo nykyiselläänkin "raiskattu" monin tavoin. Ihmisen kädenjälki Ylläksen rinteillä näkyy yhtä kauas kuin mitä itse Ylläskin näkyy. Ylläs on lisäksi rakennettu suhkot täyteen mökkejä sekä hotelleja. Lisäksi Ylläs näkyy kaamosaikaan melko kauas, koska rinteitä valaisevat valot näkyvät todella kauas. Siinä mielessä Ylläksen yrittäjiltä on jopa hieman kaksinaamaista vastustaa kaivosta sillä verukkeella, että kaivoksesta saattaisi mahdollisesti tulla pölyä ladulle.

Asioista on yleensä aina helppo löytää huonoja (tai hyviä) puolia ja niiden perusteella vastustaa (tai kannattaa) kyseistä asiaa. Tähän pystyy kuka tahansa. Ymmärrän matkuiluyrittäjien huolen toimeentulostaan, mutta erityisen pettynyt olen Ylläksen yrittäjien kyvyttömyyteen löytää tilanteelle mitään muuta ratkaisua kuin vain ja ainoastaan vastustaa kaivosta. Luulisi yrittäjillä ja erityisesti elämysmatkailua tarjoavilla yrittäjillä olevan hieman enemmän luovuutta?

Kuten aikaisemmin kirjoitin, Ylläs on käytännössä puolet vuodesta kiinni. Voitaisiinko Hannukaisen kaivoksen ja Ylläksen yhteiselo toteuttaa siten, että Ylläksen ollessa kiinni olisi Hannukaisen kaivos toiminnassa? Tällätavoin haittavaikutukset Ylläksen matkailuun saataisiin minimoitua ja kaivoksen elinikä saataisiin samalla jopa kaksinkertaistettua. Ylläs tarjoaisi työtä kaivoshenkilökunnalle silloin kun kaivos olisi kiinni ja toisinpäin. Täydellinen symbioosi?

Mikäli kaivostoiminta ei olisi riittävän kannattavaa kyseisenlaisella mallilla ja edellä mainituilla tiukoilla ympäristö- sekä lupaehdoilla, niin ehkäpä kaivostoimintaa ei kannata Ylläksen vieressä toteuttaa vielä tässä vaiheessa? Varmaa on, että mikäli malmeja ei kaiveta ylös maaperästä, säilyvät ne siellä. Varmaa on myös, että maailman malmivarojen ehtyessä, uudet ja hyödyntämättömät malmivarannot nostavat arvoaan. Jonain päivänä myös Hannukaisen rauta (sekä kupari ja kulta) olisi siinä arvossa, että malmia voitaisiin kaivaa puoli vuotta ja olla kaivamatta puoli vuotta, kannattavasti. Tuona kyseisenä ajankohtana, oli se sitten 50 tai 150 vuoden kuluttua on erittäin suurella todennäköisyydellä myös Ylläksen matkailu voimissaan.

Entä sitten kun Hannukaisen ja Kuervitikon valtavat montut on kaivettu? Eikö niille löydy mitään muuta käyttöä, vaan onko ainoa vaihtoehto palauttaa luonto mahdollisimman lähelle alkupereistä tilaa? Montuillekkin löytyisi varmasti joku luovempi käyttötarkoitus?

PÄIVITYS 5.3.2014 aamu

Lukuisten eri medioista saamieni palautteiden ansiosta ja väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä blogikirjoituksen pointin: Mikäli kaivoksen lupaehdot saadaan blogikirjoituksessa mainittujen tiukkojen määräysten mukaisiksi ei nykyisellä kaivosteknologialla ja malmin maailmanmarkkinahinnoilla välttämättä kannata kaivostoimintaa vielä aloittaa. Kaivosyhtiö saisi kuitenkin kaipaamansa kaivosluvan. Nykyinen kaivoksen vastustaminen kovaäänisesti ei ole Ylläksen imagon kannalta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa kaivos voidaan toteuttaa paremmin tuottavana ja ympäristöä pilaamatta sekä Ylläksen matkailun kanssa symbioosissa.

PÄIVITYS 5.3.2014 ilta

Päivän aikana olen saanut edelleen paljon palautetta kaivosta vastustavilta henkilöiltä, että miksi kannatan kaivosta tai miksi ajan kaivoksen asiaa. Toistuvien väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä henkilökohtaisen kantani: En ole kaivosta vastaan tai kaivoksen puolesta. En ole vielä päättänyt kantaani asian suhteen. Olen pohtinut asiaa eri näkökulmista ja kerännyt faktoja asiaan liittyen ja kirjoittanut myös tämän blogikirjoituksen. Nyt olen saanut tietooni myös paljon mielipiteitä alueen asukkailta, toki enimmäkseen kaivoksen vastustajilta. Tieteellistä näyttöä ja verrokkikohteita ei kaikkien ongelmien osalta ole saatavilla, joten alueen asukkaiden mielipide tulee vaikuttamaan paljon lopulliseen kantaani.


LÄHTEET:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeren lohi, kaivos, Kalastus, Matkailu, Poronhoito

Lausunto lohistrategiatyöryhmän mietinnöstä

Perjantai 28.2.2014 klo 11.51 - Jari-Pekka Teurajärvi

Tänään 28.2.2014 on viimeinen päivä antaa lausunto lohistrategiatyöryhmän esityksestä kansalliseksi Lohi- ja Meritaimenstrategiaksi 2014-20120 Itämeren alueelle. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi (pdf-, word- tai rtf-tiedosto). Lausunnon voi laatia ja lähettää kuka tahansa kansalainen tai ryhmä. Lausunnon ei tarvitse olla pitkä ja virallinen vaan tärkeintä on, että itse asia tulee esiin.

Tässä muutamia Jasper Pääkkösen vinkkejä lausunnon laatimiseen:

  • sekakantakalastuksesta on luovuttava ensi tilassa
  • terminaalialueet on lakkautettava
  • saaliin merkitsemispakko on otettava käytäntöön
  • pyyntikauden jatkaminen koko vuoden mittaiseksi tulee sitoa saaliin merkitsemispakkoon harmaan kaupan kitkemiseksi
  • kalastajakohtaisten kiintiöiden kohdalla tulee mahdollistaa kiintiön myyminen tahoille, jotka ovat halukkaita ostamaan pyydykset kuiville ja korvaamaan kalastajalle saaliin arvo (Atlantilla vallitsevan käytännön mukaisesti)
  • meritaimenen suojelun merkitystä on korostettava entisestään.

Alla laatimani lausunto. En laittanut omaan lausuntooni samoja asioita, jotka Jasper ylempänä vinkkasi, koska arvelin, että niiden osalta viesti tulee menemään perille. Lausuntoni asiakohdat on helpompi ymmärtää mikäli lukee varsinaisen Lohistrategiatyöryhmän esityksen.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jotta Lohi- ja meritaimenstrategian visio (tavoitetila) 2020 päästään olisi seuraavat asiat huomioitava.

Strateginen päämäärä 1

Pelkät jokikohtaiset smolttituotanto-kutukantatavoitteet eivät riitä, mutta on hyvä asia että niitä käytetään kalastuksen säätelyn perustana.

Päämäärään liittyvä toimenpide "Tornionjoen ja Simojoen smolttituotannolle asetetaan 80 % minimitavoite", pitää kertoa konkreettiisina lukuina, ei ainoastaan prosenttilukuna.

Strateginen päämäärä 2

Tähän päämäärään olisi tärkeää lisätä myös terveydellinen aspekti. Ei voi olla niin, että Suomessa saa myydä kalaa poikkeusluvalla, vaikka sitä ei saa muualla EU:ssa myydä. Viittaan tässä lohen dioksiinipitoisuuksiin.

Tämän strategisen päämäärän liittyvä toimenpide olisi: Mikäli dioksiinilohta saa myydä, täytyy vaatia myyjiltä dioksiinipitoisuuksista ja dioksiinin mahdollisista haitoista ilmoittaminen myyntivaiheessa.

Lisäksi toimenpidettä, jossa mainitaan "Tornionjoella tunnustetaan sekä perinteisten kalastusmuotojen, vapaa-ajankalastuksen, että kalastusmatkailun tarpeet." Tässä tulisi määärätä saalisrajoitukset 1 lohi per kalastaja kaiken, myös perinteisten kalastusmuotojen kuten lippoaminen ja kulletus, kohdalle.

Strateginen päämäärä 3

Päämäärään liittyvissä toimenpiteissä pitäisi rangaistuksen laittoman kalastuksen kyseessä ollessa olla suurempi.

"Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Todennettu laiton lohisaalis tulee EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 1224/2009 105 artiklan mukaisesti vähentää asianomaisen jäsenvaltion kiintiöistä." Toimenpidettä tulisi muuttaa ankarampaan suuntaan siten, että todennettu laiton lohisaalis vähentää asianosaisen jäsenvaltion kiintiötä moninkertaisesti.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------

LÄHDE:

Lohistrategiaa valmisteleva laajapohjainen työryhmä  (käynnissä)

Lohistrategiatyöryhmän mietintö, Työryhmämuistio mmm 2013:4

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itämerenlohi, kansallinen lohistrategia

Osuuskauppa Arina myy jatkossakin itämerenlohta?

Keskiviikko 19.2.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi

YLE julkaisi uutisen "Jatkuuko lohen ostoboikotti tulevana kesänä?", josta selviää että Osuuskauppa Arina aikoo jatkossakin myydä Itämerenlohta:

"S-ryhmässä luonnonlohen myyntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta lopullinen päätösvalta on alueellisten osuuskauppojen käsissä. S-ryhmän lähes 200 palvelutiskistä pieni osa on valtakunnallisen elintarvikeyhtiö Apetitin hoidossa, joka noudattaa omassa päätöksenteossaan WWF:n suositusta.

- Kun tämä asia sai julkisuutta viime kesänä, niin me käytiin keskustelua asiakkaiden kanssa, ja päädyimme siihen, että meidän hoitamissa myyntitiskeissä luonnonlohta ei ole myynnissä. Meidän reaktio lähti liikkeelle hyvin pitkälti siitä, mitä mieltä asiakkaat eli alueosuuskaupat olivat, painottaa toimitusjohtaja Matti Karppinen Apetit Oy:stä.

Pohjois-Suomen alueella toimivassa Osuuskauppa Arinassa nähdään, että luonnonlohi, jos mikä, on lähiruokaa. Arina onkin sorvannut tulevaksi kesäksi oman linjauksen Apetitin kanssa. Näin esimerkiksi Kemin, Tornion ja Oulun Prismoissa luonnonlohta myydään tavalliseen tapaan.

- Kyllä me Arinassa toimitaan S-ryhmän linjauksen mukaan eli meillä on Perämeren luonnonlohta myynnissä. Alueellisia viilauksia voidaan tehdä ja mekin on Apetitin kanssa tästä keskusteltu paikallisella tasolla. Meillä on hyvä yhteisymmmärrys siitä, että meidän Prismoissa Apetitin pisteissä luonnonlohta tulee olemaan myynnissä, painottaa valikoimapäällikkö Janne Tapio Osuuskauppa Arinasta."

Sanoista tekoihin

Olen Muonionjoen rannalla lapsuuteni asunut ja koko elämäni seurannut lohikeskustelua. Olen myös usein julkisestikkin ottanut kantaa lohikysymykseen, viimeksi kirjoitin mielipidekirjoituksen sanomalehti Kalevaan "Kautta aikain huonoin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta?"  ja kirjoitus oli vastine sanomalehti Kalevan toimittaja Antti Ervastin mielipidekirjoitukseen "Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa".

Olen päättänyt asettua ehdolle Osuuskauppa Arinan edustajiston vaaleihin 2014, koska näen että se on paras kanava vaikuttaa lohikysymykseen ja pyrkimykseen saada Itämerenlohi pois osuuskaupan valikoimista. Arinan edustajiston vaalit 2014 käydään 31.3.-11.4.2014 välisenä aikana. Tulos julkaistaan 17.4.2014. Mitä tuon mukanani edustajistoon ja vaaliteemani ovat:

  • Itämeren lohi pois Arinan tuotevalikoimista!
  • Pohjoissuomalaisen perheellisen ihmisen ääni.
  • Halvemmat hinnat ja paremmat kanta-asiakasedut.
  • Investoinnit kotimaahan ja kotimaakuntaan sekä henkilökuntaan.
  • Enemmän pienten ja paikallisten tuottajien tuotteita valikoimaan.
  • Vähemmän mainontaa, koska se vain nostaa tuotteiden hintaa.
  • Teknologisen osaamisen tulevaisuuden palveluiden kehittämisessä.

Kampanjani tärkein tavoite on saada aikaiseksi keskustelua ja näkyvyyttä itämeren lohikysymykseen. Lopullisena tavoitteena on saada itämeren lohi pois Arinan (ja kaikkien muidenkin jälleenmyyjien) valikoimista, kunnes kanta kestää valikoivan ammattimaisen kalastuksen. Asiakkaille pitäisi myös rehellisesti tiedottaa itämeren lohen dioksiinipitoisuuksista ja siitä, että lohta ei suositella lasten ja raskaana olevien ihmisten ravinnoksi.

Kampanjani tarkoituksena on myös saada kuluttajat suosimaan kotimaisia puhtaita ja elinvoimaisia sisävesiemme kaloja ruokapöydässään.

Voit seurata vaalikampanjaani poliittisilta kotisivuiltani www.teurajarvi.net tai julkiselta Facebook -sivustoltani. Pyrin saamaan lohikysymyksen myös oman ryhmäni yhdeksi vaaliteemaksi, jolloin asia saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat entisestään.

Taloussanomat uutisoi 7.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: S-ryhmän vaaleista alkoi rähinä – "Kyse on periaatteesta"

YLE uutisoi 7.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Arina jatkaa vaaleja normaalisti ehdokaslistojen virheistä huolimatta

YLE uutisoi 16.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Perussuomalaiset ehdokkaat: Arinan vaalit uusiksi

Uusi Suomi uutisoi 16.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Epäselvyys S-osuuskaupan vaaleissa? Perussuomalaisilta vakava syytös

Uusi Suomi uutisoi 17.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Epäselvyys S-vaaleissa: Osuuskauppa lykkää tulosjulkistuksia

Uusi Suomi uutisoi 22.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Perussuomalaisilla ”Arinajytky” S-vaaleissa – Epäselvyyksiä oli, muttei pahoja

Uusi Suomi uutisoi 23.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: US selvitti: Kuka todella hallitsee S-osuuskauppaa? 47 % poliitikkoja

LÄHTEET:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lohiboikotti, itämerenlohi, Arina

Donner nousi haudastaan ja alkoi puolustaa bättre folkia

Tiistai 8.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Olen lohensuojelun puolestapuhuja, tämä on tullut varmasti selväksi jo aikaisemmasta kirjoituksestani, jossa lauloin Kalevan toimittajan Antti Ervastin suohon. Olen myös innokas vapaa-ajankalastaja ja kalastusbloggaaja.

Haudastaan noussut (Astrid Thorsin paikalle eduskuntaan) kansanedustaja Jörn Donner hyökkää kuningaskalastaja Jasper Pääkkösen kimppuun, syyttämällä Pääkköstä tietämättömyydestä tai valheen kertomisesta lohi-kysymyksen osalta.

Mitä osaa Donner ei itse ole ymmärtänyt Pääkkösen puheista ja kirjoituksista?

Lohen kalastustahan on haluttu keskitettäväksi jokisuille lohen suojelijoiden (myös Pääkkösen) toimesta. Koska tässä ei ole onnistuttu, vaan kalastus tapahtuu merellä (esim itämeren allas), jossa lohta ei voida erotella uhanalaisesta ja elinvoimaisesta kannasta, on ainoa keino taistella uhanalaisten kantojen puolesta pienentämällä pyyntimääriä. Tästä on kysymys.

Pääkkönen ei ole mielestäni jättänyt mitään kertomatta, kuten Donner virheellisesti väittää.

Ymmärrän Donnerin kantaa ainoastaan, jos asetun bättre folk saappaisiin. Rantaruotsalaiset jatkavat mielellään kalastuselinkeinoaan, jonka arvo on 1,1 miljoonaa euroa ja jota tuetaan 7 miljoonalla eurolla. Järjetön yhtälö, mutta ei RKP:n ja Donnerin mielestä.

Jos uhanalaiset lohikannat (+taimenkannat) haluttaisiin aidosti pelastaa, purettaisiin padot jokien suilta tai ainakin rakennettaisin nykyaikaset toimivat lohiportaat. Tähän ei taas voimalayhtiöt suostu, koska haluavat jokaisen vesipisaran menevän tuottavien turbiinien läpi. Umpikuja.

Tietääkö Donner ja muut päättäjät, että kaivosyhtiö Nordland Resouces on alkanut pumpata jätevetensä tähän Itämerenlohelle niin tärkeään Muonionjokeen (Muonionjoki yhdistyy Tornionjokeen Kolarin Lappeassa). Olen saanut ensimmäisen loheni juurikin tuolta seudulta, joka on tunnetusti hyvä lohen lisääntymisalue. On sanomattakin selvää, että jätevesi voisi pahimmillaan tuhota koko Muonionjoen lohikannan. Äärimmäisenä esimerkkinä tästä toimii Talvivaaran ekokatastrofi. Mikäli myös Kolariin nousee kovin paljon toivottu ja tervetullut saman yhtiön kaivos, tuplataan riski, sillä myös tuon kaivoksen jätevedet on tarkoitus pumpata Väylään (Muonionjoki/Tornionjoki == Väylä).

Onko Donner miettinyt, että miksi Väylään on noussut 2012 ja 2013 ennätysmäärä lohta? Olisiko näillä kiintiöiden pienentämisillä osuutta asiaan? Onko Donner tietoinen, että vuoden 2012 ennätys (60000 nousulohta) on tutkijoiden mukaan vain se minimi, jolla voidaan turvata rajajoen elinvoimainen lohikanta? Vuoden 2013 taso jäi siis tuon minimin alle.

(Kirjotin mielipiteeni nopeasti, joten anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet. Toivon asiallisia kommentteja hyvillä perusteluilla. Edustaja Donner, kun luet tämän, niin haudasta noususi oli tarkoitettu kuvainnolliseksi, en pidä teitä sentään Jeesuksen veroisena)

LÄHTEET:

http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147940-kautta-aikain...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607186074.html

http://www.hs.fi/kotimaa/a1378347999400

http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/northland-emme-ole-rikkoneet-ympari...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, donner, itämerenlohi, lohi, pääkkönen, rkp, suojelu, teurastus

Kautta aikain huonoin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta?

Maanantai 26.8.2013 klo 22.11 - Jari-Pekka Teurajärvi

Antti Ervasti kirjoitti Kalevassa 24.8.2013 otsikolla "Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa". Kirjoitus oli mielestäni huonoin koskaan lukemani mielipide Perämerenlohen eli Itämerenlohen merikalastuksen puolesta. Tämä johtuu siitä että kirjoitus pohjautui toimittajan "mutuun" eli musta tuntuu fiktioon. Ainoastaan siinä olen Ervastin kanssa samaa mieltä, että Itämerenlohi on herkkua.

Ensimmäisen virheen Ervasti tekee arviossaan lohen myrkyllisyydestä. Hän ei muista mainita että dioksiini kertyy ihmisen elimistöön samalla tavoin kuin eläimeenkin ja katoaa elimistöstä varsin hitaasti. Ratkaisevaa on siis pitkä altistus, ei se että syö Itämerenlohta kerran kesässä. Ihminen on ravintoketjun huipulla ja saa sen dioksiinin minkä ravintoketjun alemmilla kerroksilla olevat eläimet ovat elimistöönsä hankkineet. Itämeren lohi sisältää dioksiinia niin paljon, ettei sitä saa myydä muualla EU:ssa kuin Suomessa ja Ruotsissa, erityisluvalla. Muut EU maat ovat siis Ervastinkin mielestä väärässä lohen liian korkean dioksiinipitoisuuden suhteen? Miksei kauppahallin kalatiskillä kerrota millään tavalla Itämerenlohen dioksiinipitoisuudesta? Huomio valistuksessa pitäisi kiinnittää lapsiin ja aikuisiin, jotka aikovat vielä hankkia omia lapsia. Heille dioksiini voi aiheuttaa ongelmia, kuten hedelmättömyyttä tai vaurioita sikiössä. Varttuneempi väestö voi syödä lohta huolettomammin. Suomessa ei muusta ravinnosta kuin Itämerenlohesta juurikaan dioksiinia saa ja kalaruoan ystävänkin kannattaisi satsata sisävesien puhtaisiin herkkuihin.

Toisen virheen Ervasti tekee väittäessään että järjellä asiaan suhtautuvat vain ammattimaisen lohen merikalastuksen puolesta puhuvat. Ervasti väittää siis, että kukaan tutkija tai vapaa-ajankalastaja ei osaa suhtautua asiaan kuin ylitunteellisesti.

Kolmannen virheen Ervasti tekee väittäessään että pari isoa kauppaketjua olisi kieltänyt Itämerenlohen myynnin. S-ryhmä ei ole kieltänyt Itämerenlohen myyntiä, ainoastaan Kesko on näin toiminut. S-ryhmässä päätökset tehdään Itämerenlohen myynnistä itsenäisesti per osuuskauppa.

Neljännen virheen Ervasti tekee mainitessaan: "Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin". Tässä hän viimeistään paljastaa, ettei ole perehtynyt lohiasiaan lainkaan. Voin teitä kaikkia lukijoita asiassa valistaa, että tärkein Itämerenlohen lisääntymispaikka on Tornion- ja Muonionjoki. Lohi käy lisääntymässä joessa, josta sen jälkeläiset lähtevät parin vuoden ikäisenä merivaellukselle palatakseen kutujokeensa muutaman vuoden kuluttua taas lisääntymään. Jos muiden jokien lohikannat ovat uhanalaisia, miten ihmeessä merikalastaja voi erotella elinvoimaisen Tornionjoenlohen ja uhanalaisen lohikannan esimerkiksi Itämeren pääaltaalla toisistaan? Helpointa erottelu on tehdä juurikin jokisuissa?

Viidennen virheen Ervasti tekee kritisoidessaan, että Norjan lohi kasvatetaan likaisissa altaissa . Ervasti ei selvästikkään ole perehtynyt siihen tosiasiaan, että suomalaiset voimalaistokset velvoiteistuttavat joka vuosi 7 miljoonan euron arvosta lohta jokiimme ja niiden suistoille. Ovatko nämä suomalaiset kasvatusaltaat jotenkin puhtaampia kuin norjalaiset? Mielestäni velvoiteistutuksissa ei ole paljoakaan järkeä, kun otetaan huomiion, että Itämerenlohen merikalastuksen arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa ja istutuskustannus on 7 miljoonaa euroa? Olisiko pidemmällä aikavälillä tuottavampaa käyttää kyseinen raha esimerkiksi vesivoimalaistoksien lohiportaisiin?

Kuudennen virheen Ervasti tekee väittäessään, että Norjan lohi on paljon huonomman makuista. Tämä on makuasia, eikä pohjaudu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen.

Seitsemännen virheen Ervasti tekee kertoessaan Itämerenlohenmerikalastuksen kiintiöistä. Hän unohtaa mainita, että kiintiöt perustuvat Maa- ja Metsätalousministeriön arvioihin eikä tutkimusten tuottamaan arvioon. Ministeriön arvio on puolet isompi kuin tutkijoiden. Hän ei myöskään mainitse, että viime vuoden ennätys nousulohen määrässä Tornion- ja Muonionjoessa yltää vain siihen minimiin, joka riittää elinvoimaiseen lohikantaan kyseisessä joessa. Entä muiden jokien kannat?

Kahdeksannen virheen Ervasti tekee arvioidessaan vapaa-ajan kalastuksen ympärille muodostuvan elinkeinon kasvua, mikäli lohen saantivarmuus joessa kasvaisi. Ervasti väittää, että lohen kalastus säilyisi saman porukan harrastuksena, joka jo nyt joessa kalastaa. Tietääkseni innokkaimmat kalastajat matkustavat maailman parhaille apajoille mihin päin maailmaa tahansa, oman maksukykynsä mukaan.

Yhdeksännen virheen Ervasti tekee väittäessään vapaa-ajan kalastajia ylitunteellisen ominaisuuden lisäksi myös äärimmäisen kateelliseksi porukaksi. Lähestulkoon rasistiset piirteet saava syyttely on mielestäni täysin yliampuvaa. Kateellisuus tuskin on enempää vapaa-ajan kalastajan ominaisuus kuin kenen tahansa ihmisen ominaisuus?

Loppujen lopuksi en ole täysin varma oliko Ervastin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta vai vapaa-ajan kalastajia sen ympärille muodostunutta elinkeinoa vastaan?

LÄHTEET:

KALEVA: http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/mahtava-lohikesa-ja-melkoisen-kiivas-soppa/639730/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämerenlohi, Perämerenlohi, Lohipolitiikka