Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Lausunto lohistrategiatyöryhmän mietinnöstä

Perjantai 28.2.2014 klo 11.51 - Jari-Pekka Teurajärvi

Tänään 28.2.2014 on viimeinen päivä antaa lausunto lohistrategiatyöryhmän esityksestä kansalliseksi Lohi- ja Meritaimenstrategiaksi 2014-20120 Itämeren alueelle. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi (pdf-, word- tai rtf-tiedosto). Lausunnon voi laatia ja lähettää kuka tahansa kansalainen tai ryhmä. Lausunnon ei tarvitse olla pitkä ja virallinen vaan tärkeintä on, että itse asia tulee esiin.

Tässä muutamia Jasper Pääkkösen vinkkejä lausunnon laatimiseen:

  • sekakantakalastuksesta on luovuttava ensi tilassa
  • terminaalialueet on lakkautettava
  • saaliin merkitsemispakko on otettava käytäntöön
  • pyyntikauden jatkaminen koko vuoden mittaiseksi tulee sitoa saaliin merkitsemispakkoon harmaan kaupan kitkemiseksi
  • kalastajakohtaisten kiintiöiden kohdalla tulee mahdollistaa kiintiön myyminen tahoille, jotka ovat halukkaita ostamaan pyydykset kuiville ja korvaamaan kalastajalle saaliin arvo (Atlantilla vallitsevan käytännön mukaisesti)
  • meritaimenen suojelun merkitystä on korostettava entisestään.

Alla laatimani lausunto. En laittanut omaan lausuntooni samoja asioita, jotka Jasper ylempänä vinkkasi, koska arvelin, että niiden osalta viesti tulee menemään perille. Lausuntoni asiakohdat on helpompi ymmärtää mikäli lukee varsinaisen Lohistrategiatyöryhmän esityksen.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jotta Lohi- ja meritaimenstrategian visio (tavoitetila) 2020 päästään olisi seuraavat asiat huomioitava.

Strateginen päämäärä 1

Pelkät jokikohtaiset smolttituotanto-kutukantatavoitteet eivät riitä, mutta on hyvä asia että niitä käytetään kalastuksen säätelyn perustana.

Päämäärään liittyvä toimenpide "Tornionjoen ja Simojoen smolttituotannolle asetetaan 80 % minimitavoite", pitää kertoa konkreettiisina lukuina, ei ainoastaan prosenttilukuna.

Strateginen päämäärä 2

Tähän päämäärään olisi tärkeää lisätä myös terveydellinen aspekti. Ei voi olla niin, että Suomessa saa myydä kalaa poikkeusluvalla, vaikka sitä ei saa muualla EU:ssa myydä. Viittaan tässä lohen dioksiinipitoisuuksiin.

Tämän strategisen päämäärän liittyvä toimenpide olisi: Mikäli dioksiinilohta saa myydä, täytyy vaatia myyjiltä dioksiinipitoisuuksista ja dioksiinin mahdollisista haitoista ilmoittaminen myyntivaiheessa.

Lisäksi toimenpidettä, jossa mainitaan "Tornionjoella tunnustetaan sekä perinteisten kalastusmuotojen, vapaa-ajankalastuksen, että kalastusmatkailun tarpeet." Tässä tulisi määärätä saalisrajoitukset 1 lohi per kalastaja kaiken, myös perinteisten kalastusmuotojen kuten lippoaminen ja kulletus, kohdalle.

Strateginen päämäärä 3

Päämäärään liittyvissä toimenpiteissä pitäisi rangaistuksen laittoman kalastuksen kyseessä ollessa olla suurempi.

"Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Todennettu laiton lohisaalis tulee EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 1224/2009 105 artiklan mukaisesti vähentää asianomaisen jäsenvaltion kiintiöistä." Toimenpidettä tulisi muuttaa ankarampaan suuntaan siten, että todennettu laiton lohisaalis vähentää asianosaisen jäsenvaltion kiintiötä moninkertaisesti.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------

LÄHDE:

Lohistrategiaa valmisteleva laajapohjainen työryhmä  (käynnissä)

Lohistrategiatyöryhmän mietintö, Työryhmämuistio mmm 2013:4

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itämerenlohi, kansallinen lohistrategia

Osuuskauppa Arina myy jatkossakin itämerenlohta?

Keskiviikko 19.2.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi

YLE julkaisi uutisen "Jatkuuko lohen ostoboikotti tulevana kesänä?", josta selviää että Osuuskauppa Arina aikoo jatkossakin myydä Itämerenlohta:

"S-ryhmässä luonnonlohen myyntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta lopullinen päätösvalta on alueellisten osuuskauppojen käsissä. S-ryhmän lähes 200 palvelutiskistä pieni osa on valtakunnallisen elintarvikeyhtiö Apetitin hoidossa, joka noudattaa omassa päätöksenteossaan WWF:n suositusta.

- Kun tämä asia sai julkisuutta viime kesänä, niin me käytiin keskustelua asiakkaiden kanssa, ja päädyimme siihen, että meidän hoitamissa myyntitiskeissä luonnonlohta ei ole myynnissä. Meidän reaktio lähti liikkeelle hyvin pitkälti siitä, mitä mieltä asiakkaat eli alueosuuskaupat olivat, painottaa toimitusjohtaja Matti Karppinen Apetit Oy:stä.

Pohjois-Suomen alueella toimivassa Osuuskauppa Arinassa nähdään, että luonnonlohi, jos mikä, on lähiruokaa. Arina onkin sorvannut tulevaksi kesäksi oman linjauksen Apetitin kanssa. Näin esimerkiksi Kemin, Tornion ja Oulun Prismoissa luonnonlohta myydään tavalliseen tapaan.

- Kyllä me Arinassa toimitaan S-ryhmän linjauksen mukaan eli meillä on Perämeren luonnonlohta myynnissä. Alueellisia viilauksia voidaan tehdä ja mekin on Apetitin kanssa tästä keskusteltu paikallisella tasolla. Meillä on hyvä yhteisymmmärrys siitä, että meidän Prismoissa Apetitin pisteissä luonnonlohta tulee olemaan myynnissä, painottaa valikoimapäällikkö Janne Tapio Osuuskauppa Arinasta."

Sanoista tekoihin

Olen Muonionjoen rannalla lapsuuteni asunut ja koko elämäni seurannut lohikeskustelua. Olen myös usein julkisestikkin ottanut kantaa lohikysymykseen, viimeksi kirjoitin mielipidekirjoituksen sanomalehti Kalevaan "Kautta aikain huonoin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta?"  ja kirjoitus oli vastine sanomalehti Kalevan toimittaja Antti Ervastin mielipidekirjoitukseen "Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa".

Olen päättänyt asettua ehdolle Osuuskauppa Arinan edustajiston vaaleihin 2014, koska näen että se on paras kanava vaikuttaa lohikysymykseen ja pyrkimykseen saada Itämerenlohi pois osuuskaupan valikoimista. Arinan edustajiston vaalit 2014 käydään 31.3.-11.4.2014 välisenä aikana. Tulos julkaistaan 17.4.2014. Mitä tuon mukanani edustajistoon ja vaaliteemani ovat:

  • Itämeren lohi pois Arinan tuotevalikoimista!
  • Pohjoissuomalaisen perheellisen ihmisen ääni.
  • Halvemmat hinnat ja paremmat kanta-asiakasedut.
  • Investoinnit kotimaahan ja kotimaakuntaan sekä henkilökuntaan.
  • Enemmän pienten ja paikallisten tuottajien tuotteita valikoimaan.
  • Vähemmän mainontaa, koska se vain nostaa tuotteiden hintaa.
  • Teknologisen osaamisen tulevaisuuden palveluiden kehittämisessä.

Kampanjani tärkein tavoite on saada aikaiseksi keskustelua ja näkyvyyttä itämeren lohikysymykseen. Lopullisena tavoitteena on saada itämeren lohi pois Arinan (ja kaikkien muidenkin jälleenmyyjien) valikoimista, kunnes kanta kestää valikoivan ammattimaisen kalastuksen. Asiakkaille pitäisi myös rehellisesti tiedottaa itämeren lohen dioksiinipitoisuuksista ja siitä, että lohta ei suositella lasten ja raskaana olevien ihmisten ravinnoksi.

Kampanjani tarkoituksena on myös saada kuluttajat suosimaan kotimaisia puhtaita ja elinvoimaisia sisävesiemme kaloja ruokapöydässään.

Voit seurata vaalikampanjaani poliittisilta kotisivuiltani www.teurajarvi.net tai julkiselta Facebook -sivustoltani. Pyrin saamaan lohikysymyksen myös oman ryhmäni yhdeksi vaaliteemaksi, jolloin asia saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat entisestään.

Taloussanomat uutisoi 7.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: S-ryhmän vaaleista alkoi rähinä – "Kyse on periaatteesta"

YLE uutisoi 7.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Arina jatkaa vaaleja normaalisti ehdokaslistojen virheistä huolimatta

YLE uutisoi 16.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Perussuomalaiset ehdokkaat: Arinan vaalit uusiksi

Uusi Suomi uutisoi 16.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Epäselvyys S-osuuskaupan vaaleissa? Perussuomalaisilta vakava syytös

Uusi Suomi uutisoi 17.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Epäselvyys S-vaaleissa: Osuuskauppa lykkää tulosjulkistuksia

Uusi Suomi uutisoi 22.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: Perussuomalaisilla ”Arinajytky” S-vaaleissa – Epäselvyyksiä oli, muttei pahoja

Uusi Suomi uutisoi 23.4.2014 Arinan vaaleihin liittyen: US selvitti: Kuka todella hallitsee S-osuuskauppaa? 47 % poliitikkoja

LÄHTEET:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lohiboikotti, itämerenlohi, Arina

Donner nousi haudastaan ja alkoi puolustaa bättre folkia

Tiistai 8.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Olen lohensuojelun puolestapuhuja, tämä on tullut varmasti selväksi jo aikaisemmasta kirjoituksestani, jossa lauloin Kalevan toimittajan Antti Ervastin suohon. Olen myös innokas vapaa-ajankalastaja ja kalastusbloggaaja.

Haudastaan noussut (Astrid Thorsin paikalle eduskuntaan) kansanedustaja Jörn Donner hyökkää kuningaskalastaja Jasper Pääkkösen kimppuun, syyttämällä Pääkköstä tietämättömyydestä tai valheen kertomisesta lohi-kysymyksen osalta.

Mitä osaa Donner ei itse ole ymmärtänyt Pääkkösen puheista ja kirjoituksista?

Lohen kalastustahan on haluttu keskitettäväksi jokisuille lohen suojelijoiden (myös Pääkkösen) toimesta. Koska tässä ei ole onnistuttu, vaan kalastus tapahtuu merellä (esim itämeren allas), jossa lohta ei voida erotella uhanalaisesta ja elinvoimaisesta kannasta, on ainoa keino taistella uhanalaisten kantojen puolesta pienentämällä pyyntimääriä. Tästä on kysymys.

Pääkkönen ei ole mielestäni jättänyt mitään kertomatta, kuten Donner virheellisesti väittää.

Ymmärrän Donnerin kantaa ainoastaan, jos asetun bättre folk saappaisiin. Rantaruotsalaiset jatkavat mielellään kalastuselinkeinoaan, jonka arvo on 1,1 miljoonaa euroa ja jota tuetaan 7 miljoonalla eurolla. Järjetön yhtälö, mutta ei RKP:n ja Donnerin mielestä.

Jos uhanalaiset lohikannat (+taimenkannat) haluttaisiin aidosti pelastaa, purettaisiin padot jokien suilta tai ainakin rakennettaisin nykyaikaset toimivat lohiportaat. Tähän ei taas voimalayhtiöt suostu, koska haluavat jokaisen vesipisaran menevän tuottavien turbiinien läpi. Umpikuja.

Tietääkö Donner ja muut päättäjät, että kaivosyhtiö Nordland Resouces on alkanut pumpata jätevetensä tähän Itämerenlohelle niin tärkeään Muonionjokeen (Muonionjoki yhdistyy Tornionjokeen Kolarin Lappeassa). Olen saanut ensimmäisen loheni juurikin tuolta seudulta, joka on tunnetusti hyvä lohen lisääntymisalue. On sanomattakin selvää, että jätevesi voisi pahimmillaan tuhota koko Muonionjoen lohikannan. Äärimmäisenä esimerkkinä tästä toimii Talvivaaran ekokatastrofi. Mikäli myös Kolariin nousee kovin paljon toivottu ja tervetullut saman yhtiön kaivos, tuplataan riski, sillä myös tuon kaivoksen jätevedet on tarkoitus pumpata Väylään (Muonionjoki/Tornionjoki == Väylä).

Onko Donner miettinyt, että miksi Väylään on noussut 2012 ja 2013 ennätysmäärä lohta? Olisiko näillä kiintiöiden pienentämisillä osuutta asiaan? Onko Donner tietoinen, että vuoden 2012 ennätys (60000 nousulohta) on tutkijoiden mukaan vain se minimi, jolla voidaan turvata rajajoen elinvoimainen lohikanta? Vuoden 2013 taso jäi siis tuon minimin alle.

(Kirjotin mielipiteeni nopeasti, joten anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet. Toivon asiallisia kommentteja hyvillä perusteluilla. Edustaja Donner, kun luet tämän, niin haudasta noususi oli tarkoitettu kuvainnolliseksi, en pidä teitä sentään Jeesuksen veroisena)

LÄHTEET:

http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147940-kautta-aikain...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607186074.html

http://www.hs.fi/kotimaa/a1378347999400

http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/northland-emme-ole-rikkoneet-ympari...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, donner, itämerenlohi, lohi, pääkkönen, rkp, suojelu, teurastus

Kautta aikain huonoin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta?

Maanantai 26.8.2013 klo 22.11 - Jari-Pekka Teurajärvi

Antti Ervasti kirjoitti Kalevassa 24.8.2013 otsikolla "Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa". Kirjoitus oli mielestäni huonoin koskaan lukemani mielipide Perämerenlohen eli Itämerenlohen merikalastuksen puolesta. Tämä johtuu siitä että kirjoitus pohjautui toimittajan "mutuun" eli musta tuntuu fiktioon. Ainoastaan siinä olen Ervastin kanssa samaa mieltä, että Itämerenlohi on herkkua.

Ensimmäisen virheen Ervasti tekee arviossaan lohen myrkyllisyydestä. Hän ei muista mainita että dioksiini kertyy ihmisen elimistöön samalla tavoin kuin eläimeenkin ja katoaa elimistöstä varsin hitaasti. Ratkaisevaa on siis pitkä altistus, ei se että syö Itämerenlohta kerran kesässä. Ihminen on ravintoketjun huipulla ja saa sen dioksiinin minkä ravintoketjun alemmilla kerroksilla olevat eläimet ovat elimistöönsä hankkineet. Itämeren lohi sisältää dioksiinia niin paljon, ettei sitä saa myydä muualla EU:ssa kuin Suomessa ja Ruotsissa, erityisluvalla. Muut EU maat ovat siis Ervastinkin mielestä väärässä lohen liian korkean dioksiinipitoisuuden suhteen? Miksei kauppahallin kalatiskillä kerrota millään tavalla Itämerenlohen dioksiinipitoisuudesta? Huomio valistuksessa pitäisi kiinnittää lapsiin ja aikuisiin, jotka aikovat vielä hankkia omia lapsia. Heille dioksiini voi aiheuttaa ongelmia, kuten hedelmättömyyttä tai vaurioita sikiössä. Varttuneempi väestö voi syödä lohta huolettomammin. Suomessa ei muusta ravinnosta kuin Itämerenlohesta juurikaan dioksiinia saa ja kalaruoan ystävänkin kannattaisi satsata sisävesien puhtaisiin herkkuihin.

Toisen virheen Ervasti tekee väittäessään että järjellä asiaan suhtautuvat vain ammattimaisen lohen merikalastuksen puolesta puhuvat. Ervasti väittää siis, että kukaan tutkija tai vapaa-ajankalastaja ei osaa suhtautua asiaan kuin ylitunteellisesti.

Kolmannen virheen Ervasti tekee väittäessään että pari isoa kauppaketjua olisi kieltänyt Itämerenlohen myynnin. S-ryhmä ei ole kieltänyt Itämerenlohen myyntiä, ainoastaan Kesko on näin toiminut. S-ryhmässä päätökset tehdään Itämerenlohen myynnistä itsenäisesti per osuuskauppa.

Neljännen virheen Ervasti tekee mainitessaan: "Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin". Tässä hän viimeistään paljastaa, ettei ole perehtynyt lohiasiaan lainkaan. Voin teitä kaikkia lukijoita asiassa valistaa, että tärkein Itämerenlohen lisääntymispaikka on Tornion- ja Muonionjoki. Lohi käy lisääntymässä joessa, josta sen jälkeläiset lähtevät parin vuoden ikäisenä merivaellukselle palatakseen kutujokeensa muutaman vuoden kuluttua taas lisääntymään. Jos muiden jokien lohikannat ovat uhanalaisia, miten ihmeessä merikalastaja voi erotella elinvoimaisen Tornionjoenlohen ja uhanalaisen lohikannan esimerkiksi Itämeren pääaltaalla toisistaan? Helpointa erottelu on tehdä juurikin jokisuissa?

Viidennen virheen Ervasti tekee kritisoidessaan, että Norjan lohi kasvatetaan likaisissa altaissa . Ervasti ei selvästikkään ole perehtynyt siihen tosiasiaan, että suomalaiset voimalaistokset velvoiteistuttavat joka vuosi 7 miljoonan euron arvosta lohta jokiimme ja niiden suistoille. Ovatko nämä suomalaiset kasvatusaltaat jotenkin puhtaampia kuin norjalaiset? Mielestäni velvoiteistutuksissa ei ole paljoakaan järkeä, kun otetaan huomiion, että Itämerenlohen merikalastuksen arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa ja istutuskustannus on 7 miljoonaa euroa? Olisiko pidemmällä aikavälillä tuottavampaa käyttää kyseinen raha esimerkiksi vesivoimalaistoksien lohiportaisiin?

Kuudennen virheen Ervasti tekee väittäessään, että Norjan lohi on paljon huonomman makuista. Tämä on makuasia, eikä pohjaudu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen.

Seitsemännen virheen Ervasti tekee kertoessaan Itämerenlohenmerikalastuksen kiintiöistä. Hän unohtaa mainita, että kiintiöt perustuvat Maa- ja Metsätalousministeriön arvioihin eikä tutkimusten tuottamaan arvioon. Ministeriön arvio on puolet isompi kuin tutkijoiden. Hän ei myöskään mainitse, että viime vuoden ennätys nousulohen määrässä Tornion- ja Muonionjoessa yltää vain siihen minimiin, joka riittää elinvoimaiseen lohikantaan kyseisessä joessa. Entä muiden jokien kannat?

Kahdeksannen virheen Ervasti tekee arvioidessaan vapaa-ajan kalastuksen ympärille muodostuvan elinkeinon kasvua, mikäli lohen saantivarmuus joessa kasvaisi. Ervasti väittää, että lohen kalastus säilyisi saman porukan harrastuksena, joka jo nyt joessa kalastaa. Tietääkseni innokkaimmat kalastajat matkustavat maailman parhaille apajoille mihin päin maailmaa tahansa, oman maksukykynsä mukaan.

Yhdeksännen virheen Ervasti tekee väittäessään vapaa-ajan kalastajia ylitunteellisen ominaisuuden lisäksi myös äärimmäisen kateelliseksi porukaksi. Lähestulkoon rasistiset piirteet saava syyttely on mielestäni täysin yliampuvaa. Kateellisuus tuskin on enempää vapaa-ajan kalastajan ominaisuus kuin kenen tahansa ihmisen ominaisuus?

Loppujen lopuksi en ole täysin varma oliko Ervastin kirjoitus Itämerenlohen merikalastuksen puolesta vai vapaa-ajan kalastajia sen ympärille muodostunutta elinkeinoa vastaan?

LÄHTEET:

KALEVA: http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/mahtava-lohikesa-ja-melkoisen-kiivas-soppa/639730/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämerenlohi, Perämerenlohi, Lohipolitiikka