Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Rotuaarin pakolaisleiri tulisi häätääKeskiviikko 15.3.2017 klo 1.54 - Jari-Pekka Teurajärvi Helsingissä turvapaikanhakijat ovat leiriytyneet kaupungin keskustassa Rautatientorilla jo yli kuukauden ajan. Kysymys oli alunperin mielenilmauksesta, joka on kuitenkin jatkunut toistaiseksi. Leiri on aiheuttanut monenlaista häiriötä kaupungin keskustassa ja yksi mielenosoittaja on jopa yrittänyt hirttäytyä leirissä olevaan puuhun. Oulun keskustassa kävelykatu Rotuaarilla järjestettiin lauantaina 11. maaliskuuta tukimielenosoitus kyseiselle Helsingin mielenosoitukselle. Kuinka ollakkaan, Oulun tukimielenosoitus jatkuu edelleen. Pidempiaikainen leiriytyminen vaatii aina maanomistajan luvan. Rotuaarin tapauksessa leiriytyjän tulee lisäksi maksaa vuokraa Rotuaarin käytöstä aluetta hallinnoivalle Oulun Liikekeskus ry:lle. Olen sitä mieltä, että leiri tulisi häätää niin Rautatientorilta kuin Rotuaarilta. Minkä tahansa muun tahon ollessa kyseessä, olisi leiri jo todennäköisesti häädetty. Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu LÄHTEET Kaleva: Rotuaarilla pidetään tukimielenosoitus turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta MTV: Mies yritti hirttäytyä Helsingin Rautatientorilla – poliisi vahvistaa poliisitehtävän Laki24.fi: Jokamiehen oikeudet ja leiriytyminen |
|||||||||||||||
2 kommenttia . Avainsanat: pakolaisleiri, oulu, rotuaari, helsinki, rautatientori |
|||||||||||||||
"Tämä on hätähuuto"Maanantai 27.2.2017 klo 23.55 - Jari-Pekka Teurajärvi Aino-Kaisa Manninen (vihr.) ja Jenni Pitko (vihr.) ottivat kantaa (Kaleva 23.2./Lukijalta) aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa esitin Oululta vahvempaa kunnustinta alle 3-vuotiaiden kotihoitoon (Kaleva 20.2./Lukijalta). Manninen ja Pitko olivat sitä mieltä, että parasta mitä Oulun kaupunki voi tehdä, on tukea perheitä laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Tästä olen samaa mieltä heidän kanssaan. Oulun kaupunki tarjoaa varhaiskasvatusta kaikille sitä haluaville sekä tarvitseville. Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tunnin maksulliseen varhaiskasvatukseen viikossa. Lisäksi tarjolla on varhaiskasvatusta avoimessa kerhotoiminnassa sekä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa. Lapsi voi saada myös laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti. Manninen ja Pitko olivat erityisen huolissaan siitä, että kotihoito lisää naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Olen sitä mieltä, että perheiden kuuluu itse saada päättää, että kuka lapsia kotona hoitaa. Olen myös sitä mieltä, että paras paikka alle 3-vuotiaalle lapselle on kotona. Meidän Perhe -lehti (1/2017) julkaisi päiväkotien kasvattajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi yli 700 kasvattajaa ja kyselyn tulokset ovat karmeaa luettavaa. Jopa 96% vastaajista kertoi laadun olevan säästöjen vuoksi heikompaa. Vastaajien mukaan varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Osaa vastaajista on jopa kielletty kertomasta vanhemmille surkeasta tilanteesta. ”Sijaisia ei oteta tai saada, joten ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta”. Resurssipula ei kyselyn mukaan koske ainoastaan henkilökunnan riittämättömyyttä. ”Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja. Eikä ennen kaikkea aikuista. Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.” Kyselyn mukaan suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuressa ryhmässä vahvat pärjäävät ja heikot jäävät jalkoihin. ”Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu. Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi. Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.” Varhaiskasvatuksen resurssipulaa voidaan mielestäni nykyisessä taloustilanteessa parhaiten parantaa tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa. Tämä toisi välitöntä säästöä kaupungin kassaan. Lisäksi se vapauttaisi resursseja vanhempien lasten varhaiskasvatukseen. Mannisen ja Pitkon ehdotus poistaa maksut varhaiskasvatuksesta asteittain on jalo, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa täysin mahdoton toteuttaa. Kannustinloukkuja voitaisiin purkaa huojentamalla kaikista tuloluokista yli 3-vuotiata koskevia asiakasmaksuja. Kaikkein varakkaimmille perheille jäisi edelleen lain sallima suurin asiakasmaksu voimaan. Siitä olen Mannisen ja Pitkon kanssa samaa mieltä, että on nurinkurista tukea Oulu-lisällä hyvätuloisia lapsiperheitä. Ehdotin blogissani 2012, että Oulu-lisä voisi olla tulosidonnainen. Tällöin sitä ei tarvisi maksaa kaikkein varakkaimmille perheille. Oulussa tulisi hoitajamitoituksessa palata vähintään vanhalle tasolle, koska nykyinen lain määrämä minimitaso ei yksinkertaisesti ole riittävä. Tämä olisi mahdollista toteuttaa niillä resursseilla, jotka vapautuisivat tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa ja poistamalla Oulu-lisä kaikkein parhaiten ansaitsevilta lapsiperheiltä. Tavoitteena tulee olla paras mahdollinen lapsuus ja lapsen etu. Tavoitteena tulee olla kasvattajille inhimillisyyttä ja iloa työntekoon. Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu teurajarvi@hotmail.com / 0408073847 LÄHTEET
|
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoito, kuntalisä, oulu-lisä, kannustinloukut, perhepäivähoito, päivähoito, varhaiskasvatus |
|||||||||||||||
Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoonMaanantai 20.2.2017 klo 23.20 - Jari-Pekka Teurajärvi Oulun kaupunki on pyrkinyt brändäämään itsensä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Vuonna 2016 Oulu otti käyttöön UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin, jonka avulla on kahdessa vuodessa tarkoitus arvioida kuinka lapsiystävällisyys kaupungissa toteutuu. Lisäksi on tarkoitus kehittää toiminnan osa-alueita ja raportoida UNICEFille. Lapsiystävällisessä kunnassa alle 3-vuotiaita hoidetaan ensisijaisesti kotona. Lasten kotihoidon mahdollistaa Kelan maksama kotihoidontuki ja kaupungin maksama vapaaehtoinen kuntalisä (Oulu-lisä). Kaupungille kotihoito on selkeästi halvin vaihtoehto ja useimmissa tapauksissa myös perheille paras vaihtoehto. Oulussa huomattavaa säästöä tuo lisäksi se, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona kuntalisän ehtona. Oulun kaupunki ei kannusta riittävästi kotihoitoon ja tästä on osoituksena Oulu-lisän leikkaaminen 110 eurosta 80 euroon keväällä 2016. Kotihoidossa oleville lapsille on rakennettu mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ja varhaiskasvatukseen avoimessa kerhotoiminnassa sekä maksuttomissa seurakunnan kerhoissa. Päiväkoti tai perhepäivähoito eivät ole siis ainoita vaihtoehtoja laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Oulun kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön hoitoaikaperusteisen hinnoittelun varhaiskasvatuksessa. Tämä on oikea suunta, sillä tällöin palvelusta maksetaan sen käytön mukaisesti. Aikaisemmin palvelusta joutui maksamaan lähes poikkeuksetta täyden kuukausihinnan. Jokaisella lapsella on oikeus maksulliseen viikottaiseen 20 tunnin varhaiskasvatukseen sekä maksuttomaan esiopetukseen. Nämä oikeudet on kirjattu lakiin. Mikäli perheen vanhemmista jompi kumpi on kotona, voi lapsi saada laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti. Työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat maksavat varhaiskasvatuksesta käytännössä täyden hinnan bruttotulojensa mukaisesti. Enimmillään nuorimman lapsen maksu on 290 €/kk ja häntä vanhemman sisaruksen osalta 261 €/kk. Nämä maksut muodostavat kannustinloukun. Koska asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia, kannustinloukut ovat tosiasia lähes jokaisessa tuloluokassa. Mikäli kaupunki kannustaisi reilummalla kädellä alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, olisi tällä välitön positiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Lisäksi se vapauttaisi käsiä varhaiskasvatuksessa vanhempien lasten tarpeisiin. Tämä siksi, että lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä täytyy olla 1 kasvattaja 4 lasta kohden ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 1 kasvattaja per 8 lasta. Kaupunki voi panostamalla varhaiskasvatukseen purkaa merkittävästi myös kannustinloukkuja. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulisi huojentaa koskien kaikkia tuloluokkia ja yli 3-vuotiaita lapsia. Tämä tulisi tehdä nostamalla tulorajoja kaikissa tuloluokissa siten, että kaikkein varakkaimmat perheet maksaisivat edelleen lain salliman suurimman maksun. Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu teurajarvi@hotmail.com / 0408073847 Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 20.2.2017 LÄHTEET Oulun kaupungin kotisivut: Lapsiystävällinen kunta Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä pienenee maaliskuun alusta lukien (2016) Oulun kaupungin kotisivut: Hoitoaikaperusteinen varhaiskasvatus Oulun kaupungin kotisivut: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015 Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2012: Oulu-lisää ei saa poistaa Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2013: Oulu-lisää ei saa poistaa |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoito, kuntalisä, oulu-lisä, kannustinloukut, perhepäivähoito, päivähoito, varhaiskasvatus |
|||||||||||||||
Oulun demokratia remonttiinTiistai 24.5.2016 klo 16.16 - Jari-Pekka Teurajärvi Aluelautakunnat päättämään reuna-alueiden asioista Oulun kouluverkkoselvitys toi esiin demokratian ongelman. Kuntalaisia kuultiin niissä kaupunginosissa, joissa lukio aiottiin lakkauttaa. Viesti alueen asukkailta päättäjille oli selvä: Emme halua luopua lukioista. Viesti meni kuin kuuroille korville ja Kiimingin, Oulunsalon, Laanilan, Merikosken sekä Pateniemen lukiot on määrä lakkauttaa. Laanila, Merikoski ja Pateniemi sijaitsevat kantakaupungin alueella ja taloudelliset, yhdyskuntarakenteelliset sekä identiteetilliset vaikutukset ovat erilaiset näiden lukioiden osalta verrattuna Kiimingin ja Oulunsalon lukioihin. Mielestäni asia ei edennyt oikeudenmukaisesti, eikä etenkään alueen asukkaiden tahdon mukaisesti Kiimingin ja Oulunsalon kaupunginosissa. Alueen ihmisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, mutta mitään vaikutusta kouluverkkoselvitykseen sillä ei ollut. Kyseisiä lukioita ei huomioitu vaihtoehdoissa muutoin kuin kuoliniskulla. Osallistuminen on kansalaisoikeus. Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Valtuustolla on velvollisuus huolehtia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huoli siitä, että kunnan asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki on luonteeltaan mahdollistava, eli valtuustolle jätetään harkittavaksi se, miten asiat järjestetään. Oulun kaupunkiin on luotu kuntalaisille lain vaatima vaikuttamiskanava. Yhteisötoiminnan keskiössä on 21 alueellista yhteistyöryhmää, joissa alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Yhteistyöryhmissä on mukana asukkaita, asukasyhteisöjä, yhdistyksiä, järjestöjä ja luottamushenkilöitä. Näiden lisäksi mukana on julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia, kuten koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta ja alueen yrittäjiä. Lisäksi Oulussa on järjestetty ”Oulun raadit” 2014 ja 2015. Asukkaiden kannalta tärkeiden päätösten edellä ja joskus jopa tehtyjen päätösten jälkeen, on järjestetty info- sekä keskustelutilaisuuksia. Oulun kaupunginhallitus tulee esittämään valtuustolle, että valtuutettujen lukumäärä säilyy ennallaan tulevallakin valtuustokaudelle. Valtuutettujen määrä on nykyisellään 67. Uuden kuntalain mukainen valtuutettujen minimi määrä Oulun kokoisessa kaupungissa on 59. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli vuoden 2016 loppuun mennessä. Painetta vähentää valtuutettujen määrä asettaa tuleva maakuntahallinto, joka astunee voimaan kesken tulevan valtuustokauden. Tällöin kunnilta siirtyy noin puolet tehtävistä maakunnalle. Mikäli valtuutettujen määrä vähennettäisiin, tarkoittaisi se käytännössä Oulun tapauksessa sitä, ettei kaupungin reuna-alueille enää riittäisi ”omia” valtuutettuja. Tämä vähentäisi reuna-alueiden vaikuttamisen mahdollisuuksia oleellisesti. Nykyisenlainen yhteisötoiminnan malli ei turvaa uskottavaa vaikuttamisen mahdollisuutta, vaikka onkin paljon tyhjää parempi. Valtuutettujen määrä tulee erittäin todennäköisesti pienenemään maakuntahallinnon voimaan tulon jälkeisellä valtuustokaudella ja tähän tulisi varautua hyvissä ajoin. Edellämainitusta seikoista johtuen on demokratian rakenteita syytä muuttaa Oulussa. Kuntalaisaloite on yksi asukkaiden vaikuttamiskanava. Aloiteoikeus perustuu kuntalakiin, jonka mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Nykyiset esitykset demokratian rakenteesta ovat lyhytnäköiset ja riittämättömät takaamaan kaikkien oululaisten todellisen vaikuttamisen mahdollisuudet asuinalueellaan. Nykyisessä esityksessä otetaan kantaa vain valtuutettujen määrään. Oulun kantakaupungista selkeästi erillään oleviin keskuksiin tulee perustaa aluelautakunnat, jotka vastaavat kokonaisvaltaisesti ainakin seuraavista palveluista: lukio, perusopetus, kulttuuri, päivähoito, kotihoito. Aluelautakunnat tulisivat seuraaviin kaupunginosiin: - Haukipudas (Haukipudas, Martinniemi, Jokikylä, Kello, Kalimeenkylä) - Kiiminki (Kiiminki, Huttukylä, Alakylä, Hannus, Jääli, Välikylä) - Ylikiiminki (Ylikiiminki, Vesala, Vepsä, Vuotto, Nuoritta, Jolos) - Yli-Ii (Yli-Ii, Jakkukylä, Tannila, Pahkala) - Oulunsalo (Oulunsalo, Kylänpuoli, Salonpää) - Sanginsuu (Sanginsuu, Ulkosanki, Sanginjoki, Lapinkangas, Madekoski, Juurusoja, Pikkarala, Hangaskangas) Päätettävässä aluejaossa tulee huomioida alueen asukkaiden toiveet sekä esitykset vastuunalaisista palveluista ja edellä esitetty aluejako on vain suuntaa antava. Kuntalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2796. Mikäli kuntalaisaloitteen allekirjoittaa 2% kunnan äänioikeutetuista, tulee kunnanvaltuuston käsitellä aloite kuuden kuukauden kuluessa. Oulussa on noin 150 000 äänioikeutettua, joten kuntalaisaloitteeseen vaaditaan noin 3000 allekirjoitusta. Jari-Pekka Teurajärvi (ps.) 0408073847 TIEDOTE julkaistu mm. Oulu-lehdessä 25.5.2016 (verkko) ja 28.5.2016 (printti) LÄHTEET Oulun kaupungin yhteisötoiminta KALEVA: Kouluverkkoselvitys suosittelee Ouluun seitsemän lukion mallia KALEVA: Kaupunginhallitus haluaa pitää valtuutettujen määrän ennallaan Oulussa Valtuutetun käsikirja 2013-2016 (ISBN 978-952-5801-61-3) |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, oulu |
|||||||||||||||
Millä työväki kulkee työmaalle, jos ei bussit kulje?Lauantai 13.12.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Oulunsalolainen autoinsinööri, KM Laura Palmgren-Neuvosen mielipidekirjoitus Kalevan Lukijalta palstalla 12.12.2014 osui naulan kantaan. Lauran havainnot Oulun joukkoliikenteen ongelmista ovat todellisia ja koskettavat oululaisten veronmaksajien arkea.
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 16.12.2014 |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joukkoliikenne, Oulu |
|||||||||||||||
Turvallisempaa ja rauhallisempaa koulupäivää 1.1.2014 alkaenMaanantai 17.3.2014 klo 15.04 - Jari-Pekka Teurajärvi Sain lasteni koulun rehtorilta viestin, joka ilahdutti minua. Kyseinen viesti on hyvä jokaisen koululaisen sekä vanhemman lukea: "Koulujen työrauhaa koskevat uudet säännökset ovat tulleet Suomessa voimaan 1.1.2014. Säännökset muuttavat opettajan ja oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia ja siksi on tärkeää, että kaikki tietävät muutosten keskeisen sisällön. Käytännössä aikuisen oikeuksia työrauhan ylläpitoon on vahvistettu. Keskeiset muutokset ja kirjaukset ovat:
Oppilaan tavaroita koskeva tarkastus- ja poisotto-oikeus
Oppilaan tarkastusoikeus
Tavaroiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa koskevat tarkennetut määräykset
Kasvatuskeskustelu
Jälki-istunto
Opettajien viesti puuttuvista keinoista rauhallisen koulutyön varmistamiseksi on kuultu. Kehitettävää varmasti vielä löytyy, mutta suunta on nyt mielestäni oikea. LÄHTEET: Eduskunta.fi: Sivistysvaliokunta: Koulujen työrauhaa parannetaan |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiva koulu, Koulu, Koulujärjestelmä, Turvallisuus |
|||||||||||||||
Oulu-lisää ei saa poistaaMaanantai 28.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoitin samasta aiheesta mielipidekirjoituksen jo ennen kuntavaaleja 30.8.2012 otsikolla "Oulu-lisää ei saa poistaa". Tuolloin ei Oulu-lisää myöskään poistettu, vaan Oulun kaupunginvaltuusto päätti 17.12.2012 jatkaa Oulu-lisää myös kuntaliitoksen jälkeenkin. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen esittää tuoreessa (28.10.2013) "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016" -materiaalissa kyseisen Oulu-lisän poistamista. Näyttää siltä, että Matti Pennasella ei ole kovin hyvä matikkapää? Todellisuudessa kysymys on siitä perinteisestä virheestä, jonka virkamiehet paniikissa tekevät. Virhe tapahtuu, kun lasketaan mitä viivan alle jää, jos poistetaan joku palvelu tai etuus. Äkkiseltään näyttää siltä, että säästetään. Todellisuudessa taloudellinen vaikutus mitataan vasta siinä vaiheessa, kun otetaan huomioon muutoksen aiheuttamat kustannukset. Tässä Matti Pennaselle ja muille päättäjille rautalangasta väännettynä epätarkka laskutoimitus Oulu-lisän poistamisen vaikutuksista:
Eli nopeasti laskettuna kyseinen säästö muuttuu kustannukseksi siinä vaiheessa, kun kotihoidon piiristä siirtyy enemmän kuin 109 lasta kunnalliseen päivähoitoon. Jos kaikki 1000 lasta siirtyisivät kunnalliseen päivähoitoon olisi kustannus kaupungille 12 miljoonaa €. Laskutoimituksessa ei ole huomoitu vanhempien maksamaa päivähoitomaksua, joka on väliltä 0-264 €/kk, riippuen vanhempien tuloista. Laskutoimituksessa ei ole otettu huomioon myöskään muita mahdollisia sivuvaikutuksia, joita Oulu-lisän poisto voi aiheuttaa. Tässä kirjoituksessa ei ole perusteltu tarkemmin myöskään muita Oulu-lisän puolesta puhuvia asioita, kuten
Uutena asiana haluan kuitenkin tuoda esille myös Kaupunkistrategia Oulu 2020 Strategiset painopistevalinnat, joka sisältää kaikkiaan 5 eri kohtaa, kohta 4 sanoo: "Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä". Oulu-lisän poistaminen tarkoittaisi, että tuon kohdan voi poistaa painopisteistä?
FAKTA: Oulu-lisäMikäli perhe valitsee kotihoidon tuen kanssa maksettavan Oulu-lisän, perheen kaikki alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona (Oulun kaupunginvaltuusto 17.12.2012 §26). Esiopetusikäiset voivat osallistua kunnan järjestämään osapäiväiseen esiopetukseen. Avoimeen kerhotoimintaan osallistuminen on mahdollista kotihoidon tuen ja Oulu-lisän aikana. 1.3.2013 alkaen Oulu-lisän ehdot ovat seuraavat:
LÄHTEET: Oulu-lisää ei saa poistaa, blogikirjoitus 30.8.2012 Jari-Pekka Teurajärvi Kaupunginjohtajan esitys "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016" |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, oulu, oulu-lisä |
|||||||||||||||
Ouluun syntyi uusi tunturiKeskiviikko 23.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Muistaakseni Ylläksen mainoksessa sanottiin, että "uusia tuntureita ei enää synny". Ouluun on kuitenkin syntynyt uusi "tunturi", Ruskotunturi. Ruskotunturi on nimeltään tietenkin täysin liioiteltu nimenosaan tunturi lisäosaltaan. Ylläksen juurelta kotoisin oleva lapinmies, ei miellä vanhaa kaatopaikan jätekasaa tunturiksi sitten millään. Korkeusero on kuitenkin vaivaiset 50 metriä juurelta huipulle. Hankkeena Oulun Ruskotunturin laskettelukeskus on kuitenkin erittäin tervetullut! Nyt voin kerrankin vastata ulkomaalaisille ja myös kotimaisille vieraille, että mitä Oulussa voi tehdä talvella. Sijainti on lähes täydellinen Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä. Keskustasta matkaa laskettelukeskukseen tulee vain 7 kilometriä. Potentiaali on valtava Suomen 5. suurimmassa kaupungissa. Nyt ei laskettelijoiden tarvitse välttämättä matkustaa Ylläkselle, Rukalle tai Iso-syötteelle (paitsi lomalla ja pidempänä viikonloppuna). Sijainti mahdollistaa lasketteluharrastuksen myös arki-iltaisin, joten kausikortit käyvät kaupan mikäli hinta ei päätä huimaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että laskettelukeskuksesta tulee huippusuosittu. Tämä siksi, että ensimmäisen vaiheen hissikapasiteetti voi aiheuttaa pitkiä jonoja. Hissien kapasiteetti on 3000 nousua tunnissa, mutta laskuja kerkeää samassa ajassa tehdä 10-kertaisen määrän. Puhun ensimmäisestä vaiheesta, vaikka en edes tiedä, onko toista vaihetta vielä suunniteltu. Odotan hiihtokeskuksen menestyvän niin hyvin, että myös toinen vaihe nähdään. Onkohan innokkaimmat oululaiset laskettelijat jo perustamassa lasketteluseuraa Ouluun? Toivottavasti kyllä. Kysyntää varmasti riittäisi ja tämä olisi uusi lisä oululaisten lasten harrastustarjontaan. Hiihtokeskuksen ytimeen olisi hyvä sijoittaa myös golf clubimaiset pukuhuoneet, jonne voisi jättää laskettelukamat säilöön. Golf clubimaiset siksi, että golfaajat mielellään jättävät bäginsä clubille, jottei sitä tarvi aina kuskata mukana. Lapset pääsisivät rinteeseen vaikkapa ski-bussilla tai kaupungin joukkoliikenteellä heti koulun jälkeen, eikä raskaita laskettelukamoja tarvisi kantaa ees taas kotoa rinteeseen. Perheemme kahdelle vanhimmalle lapselle on luvassa pukinkonttiin lasketteluvehkeet. Myös kausikortti tulee kysymykseen, mikäli hinnoittelu siihen kannustaa. Juuri tällaisia hankkeita Oulu tarvitsee. Toivon hartaasti, että Ouluun suunniteltu huvipuisto saadaan myös pikaisesti rakennettua Hietasaareen. Tämä toisi Oulun kesätarjontaan erinomaisen lisän. Tällöin myös kesällä voisin sanoa samoille ulkomaisille ja kotimaisille vieraille, että missä kannattaa vierailla, Nallikarin uimarannan lisäksi.
|
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, laskettelukeskus, oulu, ruskotunturi |
|||||||||||||||
Koululiikunta voitaisiin poistaa opetussuunnitelmistaLauantai 28.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Luin tänään paljon kommentteja Facebookista liittyen uutiseen, jossa "OAJ harkitsee jäsenilleen kieltoa opettaa sellaisia liikuntalajeja, joissa oppilaiden jatkuva valvominen on mahdotonta. Taustalla on tämänviikkoinen käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi". Monet kommentoijista olivat järkyttyneitä ehdotuksesta ja totesivat mm. että samalla periaatteella kuin maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen ja laskettelun opetus, pitäisi kieltää moni muukin asia, koska kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi: "näissä lajeissa opettaja ei pysty mitenkään valvomaan jatkuvasti kaikkia". Muutama poiminta Facebookista:
Mielestäni Olli Luukkanen on oikeassa. Jos vastuu on opettajalla tai viime kädessä rehtorilla, pitää myös opetuksen sisältö laatia sen mukaan. Veisin OAJ:n ehdotuksen vielä hieman pidemmälle. Lopettaisin koululiikunnan kokonaan. Tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni, kun uutisen aiheesta luin. Pohdin asiaa useammalta kantilta ja otin hieman asiasta selvää (googletin siis).
No miten se riittävä liikunta sitten hoidettaisiin, mikäli liikuntatunnit poistettaisiin opetusohjelmasta? Riittävä määrä liikuntaa on UKK-instituutin mukaan 1,5 tuntia päivässä. Tähän voidaan laskea koulumatkat ja välitunnit, jos ajatellaan asiaa peruskoulun kannalta. Vastuun riittävästä liikunnasta voisi siirtää lapsille, vanhemmille ja urheiluseuroille. Kuntien jalkapallohallit, jäähallit ja muut suositut liikuntapaikat ovat kaikkina iltoina vain harvojen käytössä, sillä liikuntatiloja on liian vähän harrastajamääriin nähden (Näin ainakin Oulussa). Ne vanhemmat, joiden lapset ovat onnekkaasti päässeet kyseisille vuoroille harrastamaan, kuskaavat lapsia edestakaisin harjoituksiin. Samat liikuntahallit ammottavat tyhjyyttään päivisin. Entäpä jos urheiluseura olisikin yksi taho, joka järjestäisi peruskoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa? Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle osallistumisen laadukkaaseen ja tavoitteelliseen liikuntaan. Kaikkien ei tietenkään tarvisi osallistua juuri liikunnalliseen iltapäiväkerhotoimintaan, vaan rinnalla tarjottaisiin myös muita kuin liikunnallisia vaihtoehtoja. Tämä vähentäisi myös niitä aiemmin mainitsemiani itsetunnon menetyksiä. Iltaisin vanhemmat ja lapset voisivat tehdä yhdessä jotain muuta, kuin kuskata harkkoihin / käydä harkoissa. Ne lapset, jotka eivät käyneet liikunnallisessa iltapäiväkerhossa, kävisivät vaikka pulkkamäessä vanhempiensa kanssa. Riittävä liikunta on tärkeää ja nyky-yhteiskunta (mukaanlukien erityisesti lapset) liikkuu liian vähän. Myös oppimisen kannalta liikunta on tärkeää. Opetushallituksen tilannekatsaus vuodelta 2012, Liikunta ja oppiminen toteaa: "Tiivistäen voidaan todeta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen". Koululiikunta toimii ehkä parhaiten, jos se on piilotettu/integroitu muuhun koulupäivään ja oppimissuunnitelmaan. Välitunneilla pitäisi olla opettajat aktivoimassa ja järjestämässä liikunnallisia leikkejä. Lisäksi välitunnit tulisi olla riittävän pitkiä, jotta leikki ei jää kesken ja päivittäinen liikunnallinen tavoite olisi helpompi saavuttaa. Lyhyellä välitunnilla menee suhteellisesti liikaa aikaa vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen, ainakin talvella. Välitunteja voisi olla siis vähemmän, mutta kesto olisi pidempi. Tietyt liikunnalliset tavoitteet, kuten Oulun kaupungin luokilla 1-6 toteuttama uintisuunnitelma eri luokka-asteille, voitaisiin toteuttaa. Kyseisessä uimakoulussa on uimataidon oppisen lisäksi hyvää ollut se, että uinnin opettajat ovat osanneet asiansa erittäin hyvin. Myös erilaiset koulujenväliset urheilukisat voitaisiin toteuttaa. Näissä erona peruskoululiikuntaan on nimenomaan se, että kaikki lapset ovat koko ajan valvottuna, sillä kisoissa on aina (pitäisi olla) riittävä määrä valvojia ja vastuuongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi kisoihin osallistuvat ja haluavat osallistua motivoituneet yksilöt. LÄHTEET: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62734-opettajat-jarkyttyivat-hiihto-kiel... http://www.slu.fi/lum/05_07/uutiset/koulun_liikuntatuntien_maara_las/ http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/... |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, koululiikunta, OAJ, opetus, opetussuunnitelma, urheiluseurat |
|||||||||||||||
Oulun kaupungin joukkoliikenteen kertaliput liian kalliitaKeskiviikko 25.9.2013 klo 1.17 - Jari-Pekka Teurajärvi Nimimerkki Opiskelija kirjoitti 24.9. Forum24 lehden Lukijoiden mielipide -palstalla olevansa Oulun paikallisliikenteen lipun hinnoista sitä mieltä, "että köyhät kyykkyyn ja auton rattiin!".
LÄHTEET: http://www.forum24.fi/mielipiteet/linkkurilla-kaupungin-sisassa http://www.koskilinjat.fi/liput-ja-hinnat/paikallisliikenne/kertaliput http://www.oululehti.fi/etusivu/joukkoliikennep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hall... http://www.forum24.fi/uutiset/ykkosjuttu/kiista-siirtyi-oikeuteen http://www.forum24.fi/uutiset/ykkosjuttu/oikeutta-vaaditaan-apuun http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/bussiliikenteesta-tehty-oikaisuvaatimu... |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne, oulu, kertalippu, tasataksa, seutulippu |
|||||||||||||||
Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutason vaihtoehdotTiistai 9.4.2013 klo 13.18 - Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoituksessa esitettävät luvut ovat arvoita, jotka perustuvat virkamiesten esittämiin laskelmiin ja arvioihin. Oulun kaupungin ja ympäryskuntien yhteinen toimielin Joukkoliikennejaos päätyi esittämään nykyisen kaltaista palvelutasoa Oulun kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Äänestyksessä hävisi parannettu palvelutason vaihtoehto (Oulun ympäryskuntien äänillä). Äänestykseen en otaa enää tässä kirjoituksessa kantaa, vaan siitä voi lukea tarkemmin tästä linkistä. Vaihtoehtona olis siis nykyisen kaltainen palvelutaso ja parannettu palvelutaso. Mitä näillä on sitten eroa?
Nettokustannus tarkoitaa sitä rahasummaa joka jää Oulun kaupungin veronmaksajalle maksettavaksi. Nettokustannus ei sisällä liikennehankinnan päälle tulevaa 1,1 milj. euroa palveluliikenteen, informaation ja suunnittelun, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä maksu- ja rahastusjärjestelmän kustannuksia. Bruttokustannus tarkoittaa palvelun kokonaishankintahintaa, jossa ei ole otettu huomioon palvelusta saatavia tuloja, kuten lipputulot ja valtionapu. Tarjonnan määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka usein se bussi saapuu pysäkille. *Nykyisen kaltaiseen palvelutasoesitykseen sisältyy "perälauta", jonka avulla voidaan palvelutasoa nostaa 20-30%. Tämä tarkoittaa nettokustannusten nousua noin 4,7 miljoonaan euroon, jolloin kyseisten mallien välinen hintaero kaventuu huomattavasti. Päätöksessä olisi myös hyvä ottaa huomioon se tosiasia, että valtionapua on mahdollista saada vain palvelutason parantamiseen, ei nykytason ylläpitämiseen.Toivon että Oulun kaupunginvaltuusto päättäisi Oulun sisäisen julkisenliikenteen palvelutasoksi parannetun mallin, poiketen Joukkoliikennejaoston ehdotuksesta. Mikäli valitaan nykyisenkaltainen malli, on vaarana että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähenee entisestään. Tällä on myös imagollinen sekä ympäristöllinen vaikutus. Rahasumma (nettokustannus) on naurettavan pieni, jos sitä verrataan esimerkiksi sotepuolen kustannuksiin |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne, Oulu |
|||||||||||||||
Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutaso ympäristökuntien päätettävissä?Tiistai 9.4.2013 klo 12.13 - Jari-Pekka Teurajärvi Näyttää pahasti siltä, että Oulun kaupungin sisäisen liikenteen palvelutaso olisi ympäristökuntien (Ii, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Lumijoki, Kempele) päätettävissä. Oulun kaupungin Yhdyskuntalautakunnan Joukkoliikeennejaos koostuu sekä Oululaisista jäsenistä (7) että ympäryskuntien jäsenistä (6). Joukkoliikennejaos on siis kuntien yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Joukkoliikennejaoston esitykset viedään kuntien valtuustoihin, jotka tekevät sitten varsinaisen päätöksen. Päätös voi pohjautua esitykseen. Joukkoliikennejaos päätyi äänestyksen jälkeen 21.3.2013 esittämään Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen osalta niin sanottua "lähellä nykytasoa" olevaa liikennetarjontaa kilpailutuksen pohjaksi. Äänestyksessä hävisi "parannettu" liikennetarjonta. Parannetun liikennetarjonnan puolesta äänestivät Oulun kaupunkia edustaneet Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Hanna Sarkkinen (vas), Raine Pernu (SDP) sekä Otto Simola (vih). Lähellä nykytaosa olevan ehdotuksen puolesta äänestivät Pekka Salmela (Kempele), Matti Kaakkuriniemi (Ii), Minna Väätäjä (Muhos), Jouni Kukela (Tyrnävä) sekä Oulun kaupunkia edustaneet Raimo Hämeenniemi (kes), Suvi Helanen (kes) ja Heli Pihlajaniemi (kok). Lisäksi kaksi tyhjää ääntä Jukka Raitio (Liminka) ja Eino Jakkula (Lumijoki). Parannettu liikennetarjonta hävisi siis äänin 7-4. Jos tarkastellaan Oulun kaupunkia edustaneiden Joukkoliikennejaoston jäsenten äänimäärää, olisi parannettu liikennetarjonta voittanut äänin 4-3. Eli voimme todeta että Oulun kaupungin ympäristökuntien äänillä Oulun kaupungin sisäinen joukkoliikenne sai esitykseksi lähellä nykytasoa olevan liikennetarjonnan. Kuten alussa mainitsin, tarkoituksena on "lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi". Nyt ainakin Oulun kaupungin päättäjien taholta on tullut viestiä, että Joukkoliikennejaoston päätöstä pitää noudattaa ja että Joukkoliikennejaosto tekee lopullisen päätöksen. Oulun kaupungin päättäjät voivat ainoastaan esittää muutosehdotuksia Joukkoliikennejaostolle. |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne, Oulu |
|||||||||||||||
Ongelmia OuluhallissaTorstai 31.1.2013 klo 0.17 - Jari-Pekka Teurajärvi Ongelmia Ouluhallissa
Välitän ehdotukseni Sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenelle Sebastian Tynkkynen (ps) sekä varajäsenelle Kim Ahonen (ps). LÄHTEET: |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ouluhalli, jalkapallo, lämmittelyalue, pukuhuoneet |
|||||||||||||||
Nuorille pitää antaa mahdollisuus oppisopimuskoulutukseenTiistai 11.9.2012 klo 21.58 - Jari-Pekka Teurajärvi Erään kaverini on ollut viime vuosina vaikea työllistyä, koska ei ole kyennyt tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Hän on koulutukseltaan kirvesmies. Tehdessään kirvesmiehen hommia purkutyömaalla, hänen päälleensä kaatui betoniseinä. Valtava massa aiheutti hänen selkäänsä elinikäisen vamman. Työnantaja oli huolehtinut asianmukaisesti vakuutuksista ja vakuutusyhtiö maksoikin useita kuukausia hänelle korvausta menetetyistä ansioista. Sitten eräänä päivänä vakuutusyhtiön lääkäri oli todennut hänet 100% työkykyiseksi. Vakuutusyhtiön lääkäri ei ollut koskaan edes tavannut häntä! Melko pätevä lääkäri kun pystyy ilman että näkee potilasta, toteamaan hänen työkykynsä. Kaikki muut julkisen ja yksityisen sektorin lääkärit olivat todenneet "ettei tuolla selällä enää raksahommia tehdä". Vakuutusyhtiön lääkärin sana on kuitenkin se mikä painaa vaakakupissa. Ja vain ja ainoastaan vakuutusyhtiönlääkärin sana. Vaikka nimenomaa vakuutusyhtiö maksaa hänen palkkansa. Eihän se nyt niin voisi olla että lääkäri tekisi päätöksen palkanmaksajaansa vastaan? Käsittämätön järjestelmä? Lähteet: |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppisopimuskoulutus |
|||||||||||||||
Oulu-lisää ei saa poistaaTorstai 30.8.2012 klo 23.31 - Jari-Pekka Teurajärvi "Oulun kaupungin opetuslautakunta esittää kotihoidontuen kuntalisän eli Oulu-lisän poistamista kaupunginvaltuustolle."
Mielestäni Oulu-lisää ei saisi missään nimessä poistaa. Uuden Oulun osalta lisä pitäisi harmonisoida jokaiselle oikeutetulle ehdoiltaan samanlaiseksi ja lisän suuruus pitäisi olla vähintään tuo 110 euroa. Oulu-lisä on mielestäni arvovalinta ja imagokysymys Uudelle Oululle. Lähteet: |
|||||||||||||||
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oulu-lisä |
|||||||||||||||