Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Rotuaarin pakolaisleiri tulisi häätää

Keskiviikko 15.3.2017 klo 1.54 - Jari-Pekka Teurajärvi

Helsingissä turvapaikanhakijat ovat leiriytyneet kaupungin keskustassa Rautatientorilla jo yli kuukauden ajan. Kysymys oli alunperin mielenilmauksesta, joka on kuitenkin jatkunut toistaiseksi.

Leiri on aiheuttanut monenlaista häiriötä kaupungin keskustassa ja yksi mielenosoittaja on jopa yrittänyt hirttäytyä leirissä olevaan puuhun.

Oulun keskustassa kävelykatu Rotuaarilla järjestettiin lauantaina 11. maaliskuuta tukimielenosoitus kyseiselle Helsingin mielenosoitukselle. Kuinka ollakkaan, Oulun tukimielenosoitus jatkuu edelleen.

Pidempiaikainen leiriytyminen vaatii aina maanomistajan luvan. Rotuaarin tapauksessa leiriytyjän tulee lisäksi maksaa vuokraa Rotuaarin käytöstä aluetta hallinnoivalle Oulun Liikekeskus ry:lle.

Olen sitä mieltä, että leiri tulisi häätää niin Rautatientorilta kuin Rotuaarilta. Minkä tahansa muun tahon ollessa kyseessä, olisi leiri jo todennäköisesti häädetty.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu
teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

LÄHTEET

Kaleva: Rotuaarilla pidetään tukimielenosoitus turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta

MTV: Mies yritti hirttäytyä Helsingin Rautatientorilla – poliisi vahvistaa poliisitehtävän

Laki24.fi: Jokamiehen oikeudet ja leiriytyminen

"Tämä on hätähuuto"

Maanantai 27.2.2017 klo 23.55 - Jari-Pekka Teurajärvi

Aino-Kaisa Manninen (vihr.) ja Jenni Pitko (vihr.) ottivat kantaa (Kaleva 23.2./Lukijalta) aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa esitin Oululta vahvempaa kunnustinta alle 3-vuotiaiden kotihoitoon (Kaleva 20.2./Lukijalta). Manninen ja Pitko olivat sitä mieltä, että parasta mitä Oulun kaupunki voi tehdä, on tukea perheitä laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Tästä olen samaa mieltä heidän kanssaan.

Oulun kaupunki tarjoaa varhaiskasvatusta kaikille sitä haluaville sekä tarvitseville. Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tunnin maksulliseen varhaiskasvatukseen viikossa. Lisäksi tarjolla on varhaiskasvatusta avoimessa kerhotoiminnassa sekä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa. Lapsi voi saada myös laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Manninen ja Pitko olivat erityisen huolissaan siitä, että kotihoito lisää naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Olen sitä mieltä, että perheiden kuuluu itse saada päättää, että kuka lapsia kotona hoitaa. Olen myös sitä mieltä, että paras paikka alle 3-vuotiaalle lapselle on kotona.

Meidän Perhe -lehti (1/2017) julkaisi päiväkotien kasvattajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi yli 700 kasvattajaa ja kyselyn tulokset ovat karmeaa luettavaa. Jopa 96% vastaajista kertoi laadun olevan säästöjen vuoksi heikompaa. Vastaajien mukaan varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Osaa vastaajista on jopa kielletty kertomasta vanhemmille surkeasta tilanteesta.

”Sijaisia ei oteta tai saada, joten ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta”.

Resurssipula ei kyselyn mukaan koske ainoastaan henkilökunnan riittämättömyyttä. ”Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja. Eikä ennen kaikkea aikuista. Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.”

Kyselyn mukaan suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuressa ryhmässä vahvat pärjäävät ja heikot jäävät jalkoihin. ”Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu. Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi. Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.”

Varhaiskasvatuksen resurssipulaa voidaan mielestäni nykyisessä taloustilanteessa parhaiten parantaa tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa. Tämä toisi välitöntä säästöä kaupungin kassaan. Lisäksi se vapauttaisi resursseja vanhempien lasten varhaiskasvatukseen.

Mannisen ja Pitkon ehdotus poistaa maksut varhaiskasvatuksesta asteittain on jalo, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa täysin mahdoton toteuttaa. Kannustinloukkuja voitaisiin purkaa huojentamalla kaikista tuloluokista yli 3-vuotiata koskevia asiakasmaksuja. Kaikkein varakkaimmille perheille jäisi edelleen lain sallima suurin asiakasmaksu voimaan.

Siitä olen Mannisen ja Pitkon kanssa samaa mieltä, että on nurinkurista tukea Oulu-lisällä hyvätuloisia lapsiperheitä. Ehdotin blogissani 2012, että Oulu-lisä voisi olla tulosidonnainen. Tällöin sitä ei tarvisi maksaa kaikkein varakkaimmille perheille.

Oulussa tulisi hoitajamitoituksessa palata vähintään vanhalle tasolle, koska nykyinen lain määrämä minimitaso ei yksinkertaisesti ole riittävä. Tämä olisi mahdollista toteuttaa niillä resursseilla, jotka vapautuisivat tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa ja poistamalla Oulu-lisä kaikkein parhaiten ansaitsevilta lapsiperheiltä.

Tavoitteena tulee olla paras mahdollinen lapsuus ja lapsen etu. Tavoitteena tulee olla kasvattajille inhimillisyyttä ja iloa työntekoon.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

LÄHTEET

• Meidän Perhe -lehti: Tämä on hätähuuto (1/2017)
• Kaleva, Lukijalta: Paras tuki kaupungilta on laadukas varhaiskasvatus, Manninen/Pitko (23.2.2017)
• Blogi: Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, Jari-Pekka Teurajärvi (20.2.2017)
• Blogi: Oulu-lisää ei saa poistaa, Jari-Pekka Teurajärvi (30.8.2012)

Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoon

Maanantai 20.2.2017 klo 23.20 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupunki on pyrkinyt brändäämään itsensä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Vuonna 2016 Oulu otti käyttöön UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin, jonka avulla on kahdessa vuodessa tarkoitus arvioida kuinka lapsiystävällisyys kaupungissa toteutuu. Lisäksi on tarkoitus kehittää toiminnan osa-alueita ja raportoida UNICEFille.

Lapsiystävällisessä kunnassa alle 3-vuotiaita hoidetaan ensisijaisesti kotona. Lasten kotihoidon mahdollistaa Kelan maksama kotihoidontuki ja kaupungin maksama vapaaehtoinen kuntalisä (Oulu-lisä). Kaupungille kotihoito on selkeästi halvin vaihtoehto ja useimmissa tapauksissa myös perheille paras vaihtoehto. Oulussa huomattavaa säästöä tuo lisäksi se, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona kuntalisän ehtona.

Oulun kaupunki ei kannusta riittävästi kotihoitoon ja tästä on osoituksena Oulu-lisän leikkaaminen 110 eurosta 80 euroon keväällä 2016. Kotihoidossa oleville lapsille on rakennettu mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ja varhaiskasvatukseen avoimessa kerhotoiminnassa sekä maksuttomissa seurakunnan kerhoissa.

Päiväkoti tai perhepäivähoito eivät ole siis ainoita vaihtoehtoja laadukkaalle varhaiskasvatukselle.

Oulun kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön hoitoaikaperusteisen hinnoittelun varhaiskasvatuksessa. Tämä on oikea suunta, sillä tällöin palvelusta maksetaan sen käytön mukaisesti. Aikaisemmin palvelusta joutui maksamaan lähes poikkeuksetta täyden kuukausihinnan.

Jokaisella lapsella on oikeus maksulliseen viikottaiseen 20 tunnin varhaiskasvatukseen sekä maksuttomaan esiopetukseen. Nämä oikeudet on kirjattu lakiin. Mikäli perheen vanhemmista jompi kumpi on kotona, voi lapsi saada laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat maksavat varhaiskasvatuksesta käytännössä täyden hinnan bruttotulojensa mukaisesti. Enimmillään nuorimman lapsen maksu on 290 €/kk ja häntä vanhemman sisaruksen osalta 261 €/kk. Nämä maksut muodostavat kannustinloukun. Koska asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia, kannustinloukut ovat tosiasia lähes jokaisessa tuloluokassa.

Mikäli kaupunki kannustaisi reilummalla kädellä alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, olisi tällä välitön positiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Lisäksi se vapauttaisi käsiä varhaiskasvatuksessa vanhempien lasten tarpeisiin. Tämä siksi, että lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä täytyy olla 1 kasvattaja 4 lasta kohden ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 1 kasvattaja per 8 lasta.

Kaupunki voi panostamalla varhaiskasvatukseen purkaa merkittävästi myös kannustinloukkuja. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulisi huojentaa koskien kaikkia tuloluokkia ja yli 3-vuotiaita lapsia. Tämä tulisi tehdä nostamalla tulorajoja kaikissa tuloluokissa siten, että kaikkein varakkaimmat perheet maksaisivat edelleen lain salliman suurimman maksun.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 20.2.2017

LÄHTEET

Oulun kaupungin kotisivut: Lapsiystävällinen kunta

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä pienenee maaliskuun alusta lukien (2016)

Oulun kaupungin kotisivut: Hoitoaikaperusteinen varhaiskasvatus

Oulun kaupungin kotisivut: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2012: Oulu-lisää ei saa poistaa

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2013: Oulu-lisää ei saa poistaa

Oulun demokratia remonttiin

Tiistai 24.5.2016 klo 16.16 - Jari-Pekka Teurajärvi

Aluelautakunnat päättämään reuna-alueiden asioista

Oulun kouluverkkoselvitys toi esiin demokratian ongelman. Kuntalaisia kuultiin niissä kaupunginosissa, joissa lukio aiottiin lakkauttaa. Viesti alueen asukkailta päättäjille oli selvä: Emme halua luopua lukioista. Viesti meni kuin kuuroille korville ja Kiimingin, Oulunsalon, Laanilan, Merikosken sekä Pateniemen lukiot on määrä lakkauttaa.

Laanila, Merikoski ja Pateniemi sijaitsevat kantakaupungin alueella ja taloudelliset, yhdyskuntarakenteelliset sekä identiteetilliset vaikutukset ovat erilaiset näiden lukioiden osalta verrattuna Kiimingin ja Oulunsalon lukioihin.

Mielestäni asia ei edennyt oikeudenmukaisesti, eikä etenkään alueen asukkaiden tahdon mukaisesti Kiimingin ja Oulunsalon kaupunginosissa. Alueen ihmisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, mutta mitään vaikutusta kouluverkkoselvitykseen sillä ei ollut. Kyseisiä lukioita ei huomioitu vaihtoehdoissa muutoin kuin kuoliniskulla.

Osallistuminen on kansalaisoikeus. Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Valtuustolla on velvollisuus huolehtia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huoli siitä, että kunnan asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki on luonteeltaan mahdollistava, eli valtuustolle jätetään harkittavaksi se, miten asiat järjestetään.

Oulun kaupunkiin on luotu kuntalaisille lain vaatima vaikuttamiskanava. Yhteisötoiminnan keskiössä on 21 alueellista yhteistyöryhmää, joissa alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Yhteistyöryhmissä on mukana asukkaita, asukasyhteisöjä, yhdistyksiä, järjestöjä ja luottamushenkilöitä. Näiden lisäksi mukana on julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia, kuten koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta ja alueen yrittäjiä.

Lisäksi Oulussa on järjestetty ”Oulun raadit” 2014 ja 2015. Asukkaiden kannalta tärkeiden päätösten edellä ja joskus jopa tehtyjen päätösten jälkeen, on järjestetty info- sekä keskustelutilaisuuksia.

Oulun kaupunginhallitus tulee esittämään valtuustolle, että valtuutettujen lukumäärä säilyy ennallaan tulevallakin valtuustokaudelle. Valtuutettujen määrä on nykyisellään 67. Uuden kuntalain mukainen valtuutettujen minimi määrä Oulun kokoisessa kaupungissa on 59. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli vuoden 2016 loppuun mennessä.

Painetta vähentää valtuutettujen määrä asettaa tuleva maakuntahallinto, joka astunee voimaan kesken tulevan valtuustokauden. Tällöin kunnilta siirtyy noin puolet tehtävistä maakunnalle. Mikäli valtuutettujen määrä vähennettäisiin, tarkoittaisi se käytännössä Oulun tapauksessa sitä, ettei kaupungin reuna-alueille enää riittäisi ”omia” valtuutettuja. Tämä vähentäisi reuna-alueiden vaikuttamisen mahdollisuuksia oleellisesti. Nykyisenlainen yhteisötoiminnan malli ei turvaa uskottavaa vaikuttamisen mahdollisuutta, vaikka onkin paljon tyhjää parempi. Valtuutettujen määrä tulee erittäin todennäköisesti pienenemään maakuntahallinnon voimaan tulon jälkeisellä valtuustokaudella ja tähän tulisi varautua hyvissä ajoin.

Edellämainitusta seikoista johtuen on demokratian rakenteita syytä muuttaa Oulussa. Kuntalaisaloite on yksi asukkaiden vaikuttamiskanava. Aloiteoikeus perustuu kuntalakiin, jonka mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Nykyiset esitykset demokratian rakenteesta ovat lyhytnäköiset ja riittämättömät takaamaan kaikkien oululaisten todellisen vaikuttamisen mahdollisuudet asuinalueellaan. Nykyisessä esityksessä otetaan kantaa vain valtuutettujen määrään.

Oulun kantakaupungista selkeästi erillään oleviin keskuksiin tulee perustaa aluelautakunnat, jotka vastaavat kokonaisvaltaisesti ainakin seuraavista palveluista: lukio, perusopetus, kulttuuri, päivähoito, kotihoito. Aluelautakunnat tulisivat seuraaviin kaupunginosiin:

- Haukipudas (Haukipudas, Martinniemi, Jokikylä, Kello, Kalimeenkylä)

- Kiiminki (Kiiminki, Huttukylä, Alakylä, Hannus, Jääli, Välikylä)

- Ylikiiminki (Ylikiiminki, Vesala, Vepsä, Vuotto, Nuoritta, Jolos)

- Yli-Ii (Yli-Ii, Jakkukylä, Tannila, Pahkala)

- Oulunsalo (Oulunsalo, Kylänpuoli, Salonpää)

- Sanginsuu (Sanginsuu, Ulkosanki, Sanginjoki, Lapinkangas, Madekoski, Juurusoja, Pikkarala, Hangaskangas)

Päätettävässä aluejaossa tulee huomioida alueen asukkaiden toiveet sekä esitykset vastuunalaisista palveluista ja edellä esitetty aluejako on vain suuntaa antava.

Kuntalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2796. Mikäli kuntalaisaloitteen allekirjoittaa 2% kunnan äänioikeutetuista, tulee kunnanvaltuuston käsitellä aloite kuuden kuukauden kuluessa. Oulussa on noin 150 000 äänioikeutettua, joten kuntalaisaloitteeseen vaaditaan noin 3000 allekirjoitusta.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

0408073847

teurajarvi@hotmail.com

www.teurajarvi.net

TIEDOTE julkaistu mm. Oulu-lehdessä 25.5.2016 (verkko) ja 28.5.2016 (printti)

LÄHTEET

Oulun kaupungin yhteisötoiminta

KALEVA: Kouluverkkoselvitys suosittelee Ouluun seitsemän lukion mallia

KALEVA: Kaupunginhallitus haluaa pitää valtuutettujen määrän ennallaan Oulussa

Kuntalaki

Valtuutetun käsikirja 2013-2016 (ISBN 978-952-5801-61-3)

Millä työväki kulkee työmaalle, jos ei bussit kulje?

Lauantai 13.12.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulunsalolainen autoinsinööri, KM Laura Palmgren-Neuvosen mielipidekirjoitus Kalevan Lukijalta palstalla 12.12.2014 osui naulan kantaan. Lauran havainnot Oulun joukkoliikenteen ongelmista ovat todellisia ja koskettavat oululaisten veronmaksajien arkea.

Oulun joukkoliikenteen ongelmien siemenet kylvettiin jo joulukuussa 2013, jolloin Oulun kaupunginvaltuusto päätti, että joukkoliikenteelle annetaan vähemmän rahaa, kuin mitä joukkoliikenteen ylin päättävä elin Oulun seudullinen joukkoliikennejaosto oli linjannut. Joukkoliikennejaostossa oltiin Perussuomalaisten, Vihreiden, Vasemmiston sekä SDP:n ansiosta saatu päätös korkeimmasta mahdollisesta palvelutasosta. Joukkoliikenteen kilpailutus osoittautui kuitenkin noin 3 miljoonaa ennakoitua kalliimmaksi vuositasolla. Tuosta kaupunginvaltuusto leikkasi vielä miljoonan, jolloin jouduttiin Oulun joukkoliikenne karsimaan niin surkeaksi kuin vain liikennöitsijöiden kanssa tehdyt sopimukset antoivat periksi. Valtuustossa Oulun joukkoliikenne romutettiin Keskustan, Kokoomuksen sekä yllättäen SDP:n voimalla.

Kokoomuksen politiikka suosii omalla mersulla ajavia. Keskustan politiikka suosii suuria lestadiolaisperheitä, jotka kulkevat omalla tila-autolla. SDP, tuo entinen työväenpuolue näyttää hylänneen omat edustettavansa. Millä työväki kulkee työmaalle, jos ei bussit kulje?

Tilanne Oulun joukkoliikenteen osalta ei valitettavasti tule paranemaan, tästä päätettiin juuri valtuustossa. Joukkoliikenteelle haettiin neljällä eri aloitteellä kovasti kaivattua lisämiljoona, mutta turhaan. Tilanteen voi muuttaa vain ja ainoastaan valtuuston muuttuvat voimasuhteet. Hyvä joukkoliikenteen käyttäjä, muista tämä tosiasia kun seuraavan kerran äänesi vaaliuurnaan pudotat.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps)
Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 16.12.2014

Turvallisempaa ja rauhallisempaa koulupäivää 1.1.2014 alkaen

Maanantai 17.3.2014 klo 15.04 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulu-lisää ei saa poistaa

Maanantai 28.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kirjoitin samasta aiheesta mielipidekirjoituksen jo ennen kuntavaaleja 30.8.2012 otsikolla "Oulu-lisää ei saa poistaa". Tuolloin ei Oulu-lisää myöskään poistettu, vaan Oulun kaupunginvaltuusto päätti 17.12.2012 jatkaa Oulu-lisää myös kuntaliitoksen jälkeenkin.

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen esittää tuoreessa (28.10.2013) "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016" -materiaalissa kyseisen Oulu-lisän poistamista.

Näyttää siltä, että Matti Pennasella ei ole kovin hyvä matikkapää? Todellisuudessa kysymys on siitä perinteisestä virheestä, jonka virkamiehet paniikissa tekevät. Virhe tapahtuu, kun lasketaan mitä viivan alle jää, jos poistetaan joku palvelu tai etuus. Äkkiseltään näyttää siltä, että säästetään. Todellisuudessa taloudellinen vaikutus mitataan vasta siinä vaiheessa, kun otetaan huomioon muutoksen aiheuttamat kustannukset.

Tässä Matti Pennaselle ja muille päättäjille rautalangasta väännettynä epätarkka laskutoimitus Oulu-lisän poistamisen vaikutuksista:

• Oulu-lisän poisto = säästö 1,3 miljoonaa € / vuosi
• Oulu-lisä = eli 1320€ / lapsi / vuosi (110€ / lapsi / kk)
• lapsi, joka siirtyy kotihoidosta kunnalliseen päivähoitoon = kustannus 12000 euroa / vuosi.
• Oulu lisää maksetaan arviolta noin 1000 lapselle (1,3 miljoonaa € / 1320 €)

Eli nopeasti laskettuna kyseinen säästö muuttuu kustannukseksi siinä vaiheessa, kun kotihoidon piiristä siirtyy enemmän kuin 109 lasta kunnalliseen päivähoitoon. Jos kaikki 1000 lasta siirtyisivät kunnalliseen päivähoitoon olisi kustannus kaupungille 12 miljoonaa €.

Laskutoimituksessa ei ole huomoitu vanhempien maksamaa päivähoitomaksua, joka on väliltä 0-264 €/kk, riippuen vanhempien tuloista. Laskutoimituksessa ei ole otettu huomioon myöskään muita mahdollisia sivuvaikutuksia, joita Oulu-lisän poisto voi aiheuttaa.

Tässä kirjoituksessa ei ole perusteltu tarkemmin myöskään muita Oulu-lisän puolesta puhuvia asioita, kuten

• pehmeitä arvoja, esimerkiksi lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja sen kehittymistä lapsen ensimmäisinä ikävuosina.
• imago kysymystä Oulun kaupungin kannalta. Haluaako Oulu profiloitua Skandinavian lapsivastaiseksi pääkaupungiksi?

Uutena asiana haluan kuitenkin tuoda esille myös Kaupunkistrategia Oulu 2020 Strategiset painopistevalinnat, joka sisältää kaikkiaan 5 eri kohtaa, kohta 4 sanoo: "Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä". Oulu-lisän poistaminen tarkoittaisi, että tuon kohdan voi poistaa painopisteistä?

FAKTA:

Oulu-lisä

Mikäli perhe valitsee kotihoidon tuen kanssa maksettavan Oulu-lisän, perheen kaikki alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona (Oulun kaupunginvaltuusto 17.12.2012 §26).

Esiopetusikäiset voivat osallistua kunnan järjestämään osapäiväiseen esiopetukseen. Avoimeen kerhotoimintaan osallistuminen on  mahdollista kotihoidon tuen ja Oulu-lisän aikana.

1.3.2013 alkaen Oulu-lisän ehdot ovat seuraavat:

• Oulu-lisä on perhekohtainen.
• Maksetaan perheen nuorimmasta alle 18 kuukauden ikäisestä lapsesta.
• Tuen suuruus on 110€ ja se maksetaan kotihoidon tuen hoitorahan korotuksena Kelan toimesta.
• Tukea ei makseta alle kuukauden ajalta.
• Lasta hoitaa oma vanhempi.
• Kaikki perheen alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona.

LÄHTEET:

Oulu-lisää ei saa poistaa, blogikirjoitus 30.8.2012 Jari-Pekka Teurajärvi

Kaupunginjohtajan esitys "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016"

Oulu-lisä

Päivähoidon hinta

Päivähoidon asiakasmaksut (Oulu)

Ouluun syntyi uusi tunturi

Keskiviikko 23.10.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Muistaakseni Ylläksen mainoksessa sanottiin, että "uusia tuntureita ei enää synny". Ouluun on kuitenkin syntynyt uusi "tunturi", Ruskotunturi. Ruskotunturi on nimeltään tietenkin täysin liioiteltu nimenosaan tunturi lisäosaltaan. Ylläksen juurelta kotoisin oleva lapinmies, ei miellä vanhaa kaatopaikan jätekasaa tunturiksi sitten millään. Korkeusero on kuitenkin vaivaiset 50 metriä juurelta huipulle.

Hankkeena Oulun Ruskotunturin laskettelukeskus on kuitenkin erittäin tervetullut! Nyt voin kerrankin vastata ulkomaalaisille ja myös kotimaisille vieraille, että mitä Oulussa voi tehdä talvella.

Sijainti on lähes täydellinen Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä. Keskustasta matkaa laskettelukeskukseen tulee vain 7 kilometriä. Potentiaali on valtava Suomen 5. suurimmassa kaupungissa. Nyt ei laskettelijoiden tarvitse välttämättä matkustaa Ylläkselle, Rukalle tai Iso-syötteelle (paitsi lomalla ja pidempänä viikonloppuna). Sijainti mahdollistaa lasketteluharrastuksen myös arki-iltaisin, joten kausikortit käyvät kaupan mikäli hinta ei päätä huimaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että laskettelukeskuksesta tulee huippusuosittu. Tämä siksi, että ensimmäisen vaiheen hissikapasiteetti voi aiheuttaa pitkiä jonoja. Hissien kapasiteetti on 3000 nousua tunnissa, mutta laskuja kerkeää samassa ajassa tehdä 10-kertaisen määrän. Puhun ensimmäisestä vaiheesta, vaikka en edes tiedä, onko toista vaihetta vielä suunniteltu. Odotan hiihtokeskuksen menestyvän niin hyvin, että myös toinen vaihe nähdään.

Onkohan innokkaimmat oululaiset laskettelijat jo perustamassa lasketteluseuraa Ouluun? Toivottavasti kyllä. Kysyntää varmasti riittäisi ja tämä olisi uusi lisä oululaisten lasten harrastustarjontaan.

Hiihtokeskuksen ytimeen olisi hyvä sijoittaa myös golf clubimaiset pukuhuoneet, jonne voisi jättää laskettelukamat säilöön. Golf clubimaiset siksi, että golfaajat mielellään jättävät bäginsä clubille, jottei sitä tarvi aina kuskata mukana. Lapset pääsisivät rinteeseen vaikkapa ski-bussilla tai kaupungin joukkoliikenteellä heti koulun jälkeen, eikä raskaita laskettelukamoja tarvisi kantaa ees taas kotoa rinteeseen.

Perheemme kahdelle vanhimmalle lapselle on luvassa pukinkonttiin lasketteluvehkeet. Myös kausikortti tulee kysymykseen, mikäli hinnoittelu siihen kannustaa.

Juuri tällaisia hankkeita Oulu tarvitsee. Toivon hartaasti, että Ouluun suunniteltu huvipuisto saadaan myös pikaisesti rakennettua Hietasaareen. Tämä toisi Oulun kesätarjontaan erinomaisen lisän. Tällöin myös kesällä voisin sanoa samoille ulkomaisille ja kotimaisille vieraille, että missä kannattaa vierailla, Nallikarin uimarannan lisäksi.

LÄHTEET:
http://www.yllas.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturi
http://yle.fi/uutiset/oulun_ruskotunturi_valmistautuu_laskettelukauteen/...
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ruskotunturin-rinteet-rakentuvat-vauhd...
http://www.lumipallo.fi/2012/10/20/ouluun-oma-tunturi-2013/
http://www.forum24.fi/uutiset/ykkosjuttu/valmista-joulukuussa-2013

Koululiikunta voitaisiin poistaa opetussuunnitelmista

Lauantai 28.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Luin tänään paljon kommentteja Facebookista liittyen uutiseen, jossa "OAJ harkitsee jäsenilleen kieltoa opettaa sellaisia liikuntalajeja, joissa oppilaiden jatkuva valvominen on mahdotonta. Taustalla on tämänviikkoinen käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi".

Monet kommentoijista olivat järkyttyneitä ehdotuksesta ja totesivat mm. että samalla periaatteella kuin maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen ja laskettelun opetus, pitäisi kieltää moni muukin asia, koska kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi: "näissä lajeissa opettaja ei pysty mitenkään valvomaan jatkuvasti kaikkia".

Muutama poiminta Facebookista:

• "Matkat on vieläpä vaarallisempia. Jäädään kotiin peiton alle!"
• "Ja ruokaan tukehtua. Kouluruokailu kiellettävä!"
• "Kynissä on piruvie terät, niillähän voi vaikka tappaa ittensä."
• "Kohta laitethaan kläpit pehmustethuun pyöreään huohneehseen."

Mielestäni Olli Luukkanen on oikeassa. Jos vastuu on opettajalla tai viime kädessä rehtorilla, pitää myös opetuksen sisältö laatia sen mukaan.

Veisin OAJ:n ehdotuksen vielä hieman pidemmälle. Lopettaisin koululiikunnan kokonaan. Tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni, kun uutisen aiheesta luin. Pohdin asiaa useammalta kantilta ja otin hieman asiasta selvää (googletin siis).

1. Ensimmäisenä voidaan todeta, että koulussa opetetaan nykyisellään liikuntaa ihan liian vähän. Vuoden 2006 tutkimuksen mukaan peruskoulussa 90 minuuttia viikossa eli 2 oppituntia.
2. Toisekseen (tämä ei perustu tutkimukseen, vaan omiin kokemuksiin) koululiikunta ei ole laadultaan kovinkaan kaksista, eikä myöskään riittävän tavoitteellista. Toivottavasti vanhat liikunnanopettajani eivät vedä hernettä nenään ja haluankin heille todeta, että toisilla laatu oli kohillaan ja toisilla ei.
3. Kolmanneksi voin todeta (tämä ei perustu tutkimukseen, vaan omiin kokemuksiin), että liikunta ei kiinnosta kaikkia lapsia yhtäläisesti ja joiltakin yksilöiltä puuttuu myös lahjakkuutta. Tämä johtaa koululiikunnassa myös tilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa loppuikäisen huonon kokemuksen tai itsetunnon menetyksen, jopa trauman. Kovin moni muistaa varmaan ne tilanteet, että aina samat lapset valittiin joukkeeseen viimeisenä, kun kaksi lasta (kapteenia) pääsi valitsemaan joukkueet.

No miten se riittävä liikunta sitten hoidettaisiin, mikäli liikuntatunnit poistettaisiin opetusohjelmasta? Riittävä määrä liikuntaa on UKK-instituutin mukaan 1,5 tuntia päivässä. Tähän voidaan laskea koulumatkat ja välitunnit, jos ajatellaan asiaa peruskoulun kannalta.

Vastuun riittävästä liikunnasta voisi siirtää lapsille, vanhemmille ja urheiluseuroille.

Kuntien jalkapallohallit, jäähallit ja muut suositut liikuntapaikat ovat kaikkina iltoina vain harvojen käytössä, sillä liikuntatiloja on liian vähän harrastajamääriin nähden (Näin ainakin Oulussa). Ne vanhemmat, joiden lapset ovat onnekkaasti päässeet kyseisille vuoroille harrastamaan, kuskaavat lapsia edestakaisin harjoituksiin.

Samat liikuntahallit ammottavat tyhjyyttään päivisin. Entäpä jos urheiluseura olisikin yksi taho, joka järjestäisi peruskoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa? Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle osallistumisen laadukkaaseen ja tavoitteelliseen liikuntaan. Kaikkien ei tietenkään tarvisi osallistua juuri liikunnalliseen iltapäiväkerhotoimintaan, vaan rinnalla tarjottaisiin myös muita kuin liikunnallisia vaihtoehtoja. Tämä vähentäisi myös niitä aiemmin mainitsemiani itsetunnon menetyksiä. Iltaisin vanhemmat ja lapset voisivat tehdä yhdessä jotain muuta, kuin kuskata harkkoihin / käydä harkoissa. Ne lapset, jotka eivät käyneet liikunnallisessa iltapäiväkerhossa, kävisivät vaikka pulkkamäessä vanhempiensa kanssa.

Riittävä liikunta on tärkeää ja nyky-yhteiskunta (mukaanlukien erityisesti lapset) liikkuu liian vähän. Myös oppimisen kannalta liikunta on tärkeää. Opetushallituksen tilannekatsaus vuodelta 2012, Liikunta ja oppiminen toteaa: "Tiivistäen voidaan todeta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen". Koululiikunta toimii ehkä parhaiten, jos se on piilotettu/integroitu muuhun koulupäivään ja oppimissuunnitelmaan. Välitunneilla pitäisi olla opettajat aktivoimassa ja järjestämässä liikunnallisia leikkejä. Lisäksi välitunnit tulisi olla riittävän pitkiä, jotta leikki ei jää kesken ja päivittäinen liikunnallinen tavoite olisi helpompi saavuttaa. Lyhyellä välitunnilla menee suhteellisesti liikaa aikaa vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen, ainakin talvella. Välitunteja voisi olla siis vähemmän, mutta kesto olisi pidempi.

Tietyt liikunnalliset tavoitteet, kuten Oulun kaupungin luokilla 1-6 toteuttama uintisuunnitelma eri luokka-asteille, voitaisiin toteuttaa. Kyseisessä uimakoulussa on uimataidon oppisen lisäksi hyvää ollut se, että uinnin opettajat ovat osanneet asiansa erittäin hyvin. Myös erilaiset koulujenväliset urheilukisat voitaisiin toteuttaa. Näissä erona peruskoululiikuntaan on nimenomaan se, että kaikki lapset ovat koko ajan valvottuna, sillä kisoissa on aina (pitäisi olla) riittävä määrä valvojia ja vastuuongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi kisoihin osallistuvat ja haluavat osallistua motivoituneet yksilöt. 

LÄHTEET:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62734-opettajat-jarkyttyivat-hiihto-kiel...

http://www.slu.fi/lum/05_07/uutiset/koulun_liikuntatuntien_maara_las/

http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/...

http://www.oph.fi/download/144057_Liikunta_ja_oppiminen.pdf

Oulun kaupungin joukkoliikenteen kertaliput liian kalliita

Keskiviikko 25.9.2013 klo 1.17 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutason vaihtoehdot

Tiistai 9.4.2013 klo 13.18 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kirjoituksessa esitettävät luvut ovat arvoita, jotka perustuvat virkamiesten esittämiin laskelmiin ja arvioihin.

Oulun kaupungin ja ympäryskuntien yhteinen toimielin Joukkoliikennejaos päätyi esittämään nykyisen kaltaista palvelutasoa Oulun kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Äänestyksessä hävisi parannettu palvelutason vaihtoehto (Oulun ympäryskuntien äänillä). Äänestykseen en otaa enää tässä kirjoituksessa kantaa, vaan siitä voi lukea tarkemmin tästä linkistä.

Vaihtoehtona olis siis nykyisen kaltainen palvelutaso ja parannettu palvelutaso. Mitä näillä on sitten eroa?

Nettokustannus tarkoitaa sitä rahasummaa joka jää Oulun kaupungin veronmaksajalle maksettavaksi. Nettokustannus ei sisällä liikennehankinnan päälle tulevaa 1,1 milj. euroa palveluliikenteen, informaation ja suunnittelun, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä maksu- ja rahastusjärjestelmän kustannuksia. Bruttokustannus tarkoittaa palvelun kokonaishankintahintaa, jossa ei ole otettu huomioon palvelusta saatavia tuloja, kuten lipputulot ja valtionapu. Tarjonnan määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka usein se bussi saapuu pysäkille.

*Nykyisen kaltaiseen palvelutasoesitykseen sisältyy "perälauta", jonka avulla voidaan palvelutasoa nostaa 20-30%. Tämä tarkoittaa nettokustannusten nousua noin 4,7 miljoonaan euroon, jolloin kyseisten mallien välinen hintaero kaventuu huomattavasti.

Päätöksessä olisi myös hyvä ottaa huomioon se tosiasia, että valtionapua on mahdollista saada vain palvelutason parantamiseen, ei nykytason ylläpitämiseen.Toivon että Oulun kaupunginvaltuusto päättäisi Oulun sisäisen julkisenliikenteen palvelutasoksi parannetun mallin, poiketen Joukkoliikennejaoston ehdotuksesta. Mikäli valitaan nykyisenkaltainen malli, on vaarana että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähenee entisestään. Tällä on myös imagollinen sekä ympäristöllinen vaikutus. Rahasumma (nettokustannus) on naurettavan pieni, jos sitä verrataan esimerkiksi sotepuolen kustannuksiin

Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutaso ympäristökuntien päätettävissä?

Tiistai 9.4.2013 klo 12.13 - Jari-Pekka Teurajärvi

Näyttää pahasti siltä, että Oulun kaupungin sisäisen liikenteen palvelutaso olisi ympäristökuntien (Ii, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Lumijoki, Kempele) päätettävissä.

Oulun kaupungin Yhdyskuntalautakunnan Joukkoliikeennejaos koostuu sekä Oululaisista jäsenistä (7) että ympäryskuntien jäsenistä (6). Joukkoliikennejaos on siis kuntien yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Joukkoliikennejaoston esitykset viedään kuntien valtuustoihin, jotka tekevät sitten varsinaisen päätöksen. Päätös voi pohjautua esitykseen.

Joukkoliikennejaos päätyi äänestyksen jälkeen 21.3.2013 esittämään Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen osalta niin sanottua "lähellä nykytasoa" olevaa liikennetarjontaa kilpailutuksen pohjaksi. Äänestyksessä hävisi "parannettu" liikennetarjonta. Parannetun liikennetarjonnan puolesta äänestivät Oulun kaupunkia edustaneet Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Hanna Sarkkinen (vas), Raine Pernu (SDP) sekä Otto Simola (vih). Lähellä nykytaosa olevan ehdotuksen puolesta äänestivät Pekka Salmela (Kempele), Matti Kaakkuriniemi (Ii), Minna Väätäjä (Muhos), Jouni Kukela (Tyrnävä) sekä Oulun kaupunkia edustaneet Raimo Hämeenniemi (kes), Suvi Helanen (kes) ja Heli Pihlajaniemi (kok). Lisäksi kaksi tyhjää ääntä Jukka Raitio (Liminka) ja Eino Jakkula (Lumijoki).

Parannettu liikennetarjonta hävisi siis äänin 7-4. Jos tarkastellaan Oulun kaupunkia edustaneiden Joukkoliikennejaoston jäsenten äänimäärää, olisi parannettu liikennetarjonta voittanut äänin 4-3. Eli voimme todeta että Oulun kaupungin ympäristökuntien äänillä Oulun kaupungin sisäinen joukkoliikenne sai esitykseksi lähellä nykytasoa olevan liikennetarjonnan.

Kuten alussa mainitsin, tarkoituksena on "lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi". Nyt ainakin Oulun kaupungin päättäjien taholta on tullut viestiä, että Joukkoliikennejaoston päätöstä pitää noudattaa ja että Joukkoliikennejaosto tekee lopullisen päätöksen. Oulun kaupungin päättäjät voivat ainoastaan esittää muutosehdotuksia Joukkoliikennejaostolle.

Ongelmia Ouluhallissa

Torstai 31.1.2013 klo 0.17 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ongelmia Ouluhallissa

Jalkapallovalmentajana olen havainnut pari ongelmaa Ouluhallin käyttöön liittyen. Kyseisten ongelmien ratkaisu ei vaadi ihmeitä, eikä suuria taloudellisia panostuksia. Jalkapalloilijoista ainoastaan juniorit pystyvät käyttämään Ouluhallia harjoittelupaikkana, koska Ouluhallin pelialusta on varsin kova. Aikuisilla ei jalat kestäisi pelaamista kyseisellä alustalla. Ouluhallin jalkapallokentän kolmella lohkolla tilaa usealle juniorijoukkueelle. Hallissa harjoitteleekin parhaillaan jopa 9 joukkuetta jalkapalloilijoita heille varatulla kenttäalueella.

Pukukopit vajaakäytöllä

Käytäntönä on että jalkapallokenttä on jaettu kolmeen lohkoon ja jokainen lohko saa käyttöönsä yhden pukuhuoneen. Yhteen pukuhuoneeseen ahtautuu samaan aikaan siis parhaillaan kolme juniorijoukkuetta valmentajineen ja huoltajineen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että pukuhuoneessa pitäisi mahtua toimimaan 60-100 ihmistä yht'aikaa. Samalla useita pukuhuoneita on tyhjillään. Laskujeni mukaan Ouluhallissa on kuusi isoa pukuhuonetta ja kahdeksan pientä.

• Ehdotan että pukuhuoneet otettaisiin tehokkaampaan käyttöön.

Liian pieni lämmittelyalue

Joukkueiden lämmittelyyn eli "aukaisu-/koordinaatioharjoitteluun" on varattu alue Ouluhallin länsipäädystä. Alue on varsin pieni, mutta suurin ongelma on ollut se, että lämmittelyalue on yleensä täynnä kaikenlaista sinne kuulumatonta tarpeistoa, jolloin lämmittely on lähes mahdotonta suorittaa. Tilannetta ei helpota se, että lämmittelyalueelle pitäisi mahtua yht'aikaa 6-9 jalkapallojoukkuetta. Lisäksi vastaavankokoinen alue Ouluhallin itäpäädystä on myös varattu kaikenlaiselle tarpeistolle, vaikka sekin voitaisiin hyödyntää lämmittelyalueena.

• Ehdotan että lämmittelyalueet pidettäisiin tyhjänä ylimääräisestä tarpeistosta.
• Ehdotan että Ouluhallin itäpäädyn tila otettaisiin käyttöön joukkueiden lämmittelyyn.

Välitän ehdotukseni Sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenelle Sebastian Tynkkynen (ps) sekä varajäsenelle Kim Ahonen (ps).

LÄHTEET:
Ouluhalli
Ouluhalli 2012 ohjeet

Nuorille pitää antaa mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen

Tiistai 11.9.2012 klo 21.58 - Jari-Pekka Teurajärvi

Erään kaverini on ollut viime vuosina vaikea työllistyä, koska ei ole kyennyt tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Hän on koulutukseltaan kirvesmies. Tehdessään kirvesmiehen hommia purkutyömaalla, hänen päälleensä kaatui betoniseinä. Valtava massa aiheutti hänen selkäänsä elinikäisen vamman. Työnantaja oli huolehtinut asianmukaisesti vakuutuksista ja vakuutusyhtiö maksoikin useita kuukausia hänelle korvausta menetetyistä ansioista. Sitten eräänä päivänä vakuutusyhtiön lääkäri oli todennut hänet 100% työkykyiseksi. Vakuutusyhtiön lääkäri ei ollut koskaan edes tavannut häntä! Melko pätevä lääkäri kun pystyy ilman että näkee potilasta, toteamaan hänen työkykynsä. Kaikki muut julkisen ja yksityisen sektorin lääkärit olivat todenneet "ettei tuolla selällä enää raksahommia tehdä". Vakuutusyhtiön lääkärin sana on kuitenkin se mikä painaa vaakakupissa. Ja vain ja ainoastaan vakuutusyhtiönlääkärin sana. Vaikka nimenomaa vakuutusyhtiö maksaa hänen palkkansa. Eihän se nyt niin voisi olla että lääkäri tekisi päätöksen palkanmaksajaansa vastaan? Käsittämätön järjestelmä?

Eihän siinä sitten auttanut muu kuin yrittää tehdä työtä, johon oli koulutuksen saanut. Selkä kesti fyysistä työtä parhaimmillaan viikon kerrallaan ja sen jälkeen ei enää sängystä ylös päässyt. Eihän kukaan työnantaja voi pitää työntekijää, joka ei pysty työtään tekemään kuin muutaman päivän kerrallaan ja työtä seuraa aina pakollinen sairausloma? Työvoimatoimistosta ohjataan ammattia/koulutusta vastaavaan työhön, vaikka olisi tiedossa että kyseistä työtä ei pystyisi tekemään. Käsittämätön järjestelmä?

Vuosien yritysten ja erehdysten kautta kaverini sai työpaikan Oulun kaupungilta. Työntekijänä hän on niin sanottu tukityöllistetty eli työnantaja saa palkkatukea ottaessaan työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen. Työtehtävä ei ollut läheskään yhtä fyysinen kuin kirvesmiehen työ. Työtehtävässä tarvittiin lisäksi sosiaalisia taitoja eli piti hallita asiakaspalvelu. Homma sopi kaverilleni kuin nyrkki silmään. Myös työkaverit ovat kehuneet ja antaneet positiivista palautetta. Siinä vaiheessa oli helppo todeta että "tämä on se työ".

Kaverini alkoi selvittämään että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi kouluttautua kyseiseen työtehtävään. Koska hän ei ole juuri peruskoulusta valmistunut niin varteenotettavimpana vaihtoehtona oli oppisopimuskoulutus. Hän soitti työvoimatoimistoon ja kyseli että mistä saisi lisää tietoa ja että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi oppisopimuskoulutukseen. Työvoimatoimistosta pyydettiin ottamaan yhteyttä Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimistosta pyydettiin ensin selvittämään työnantajan halukkuus oppisopimuskoulutukseen. Työnantaja näytti vihreää valoa. Uusi yhteydenotto Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimisto pyysi edelleen ottamaan yhteyttä Työvoimatoimistoon, jotta voitaisiin selvittää mahdollinen palkkatuki. Työvoimatoimistosta ilmoitettiin ettei onnistu, koska hänen osaltaa palkkatuki on käytetty.

Tämä osoittaa järjestelmän kankeuden. Vaikka ihmisellä olisi halu ja motivaatio kyseisessä tilanteessa opiskella uusi ammatti, ei tätä mahdollisuutta anneta.

Lähteet:

• Oppisopimus
• Palkkatuki
• Oppisopimuskoulutus

Oulu-lisää ei saa poistaa

Torstai 30.8.2012 klo 23.31 - Jari-Pekka Teurajärvi

"Oulun kaupungin opetuslautakunta esittää kotihoidontuen kuntalisän eli Oulu-lisän poistamista kaupunginvaltuustolle."

Mikä on Oulu-lisä?

• Harkinnanvarainen lisä joka maksetaan alle 18 kuukauden ikäisen lapsen kotihoidosta.
• Oulussa ja Yli-Iissä 110 euroa kuukaudessa.
• Kiimingissä ja Oulunsalossa 80 euroa kuukaudessa.
• Myönnetään samalla kuin haetaan Kelasta kotihoidontukea, ei tarvi hakea siis erikseen lukuunottamatta Oulunsaloa.
• Oulunsalossa ehdot tuelle ovat tiukemmat kuin muualla (kaikki perheen alle 6-vuotiaat lapset tulee olla kotihoidossa).
• Haukipudas ei maksa lisää ollenkaan.
• Kiimingissä maksetaan alle 2 vuotiaan lapsen kotihoidosta.

Mielestäni Oulu-lisää ei saisi missään nimessä poistaa. Uuden Oulun osalta lisä pitäisi harmonisoida jokaiselle oikeutetulle ehdoiltaan samanlaiseksi ja lisän suuruus pitäisi olla vähintään tuo 110 euroa.

Oulu-lisän poistaminen voi tuoda Uuden Oulun kaupungille itse asiassa isommat kulut kuin säästöt. Vaikka opetustoimi säästäisi 1,2 miljoonaa euroa poistamalla Oulu-lisän, tulisi kaupungille ja veromaksajille kustannuksia enemmän per lapsi, jos lapsi siirrettäisiin kunnalliseen päivähoitoon kotihoidon sijasta. Lisäksi Oulu-lisän poistamista paikattaisiin asiakasmaksun poistamisella avoimesta kerhotoiminnasta. En tiedä paljonko avoimen kerhotoiminnan asiakasmaksut ovat tuoneet kaupungin kirstuun vuositasolla, mutta avoin kerhotoiminta on mahdollisuus, jota jokainen kotihoidossa oleva lapsi ei käytä eli maksu on ollut jokaisen oma valinta. Lisäksi ennaltaehkäisevään työhön ohjattaisiin 200 000 euroa.

Oulu-lisä tuo moneen lapsiperheeseen mahdollisuuden hoitaa pientä lasta kotona hieman pidempään. Tämä on myös lapsen etu. Opiskelijoille ja pientä kotihoidontukea nauttiville Oulu-lisä on iso osa toimeentuloa ja ainoa mahdollisuus jatkaa lapsen hoitamista kotona. Muistan kun meidän ensimmäinen pienokainen sai olla juurikin Oulu-lisän turvin hieman pidempään kotihoidossa. Puolisoni oli tuolloin opiskelija, eikä rahamme olisi riittäneet ilman Oulu-lisää. Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin perheemme saa jälleen Oulu-lisää, koska nuorin lapsemme on alle 18 kuukautta ja häntä hoidetaan kotona. Selviäisimme ilman Oulu-lisääkin, mutta kaikilla ei ole näin. Tämä osoittaa sen, että Oulu-lisää ei tarvisi maksaa kaikille, vaan tuen ehtona voisi olla tulorajat. Tällöin tuki olisi oikeudenmukainen ja suunnattu niille perheille, jotka sitä todella tarvivat. Tällähetkellä Oulu-lisää ei voi olla ottamatta jos on oikeutettu kotihoidontukeen. Lisä maksetaan tällöin automaattisesti.

Oulu-lisä on mielestäni arvovalinta ja imagokysymys Uudelle Oululle.

Lähteet:
Kaleva: "Oulun kaupungin opetuslautakunta esittää kotihoidontuen kuntalisän eli Oulu-lisän poistamista kaupunginvaltuustolle."
Kaleva: "Opiskelijat moittivat Oulu-lisän poistamista"
Oulun Kaupunki: Oululisä