Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

"Tämä on hätähuuto"

Maanantai 27.2.2017 klo 23.55 - Jari-Pekka Teurajärvi

Aino-Kaisa Manninen (vihr.) ja Jenni Pitko (vihr.) ottivat kantaa (Kaleva 23.2./Lukijalta) aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa esitin Oululta vahvempaa kunnustinta alle 3-vuotiaiden kotihoitoon (Kaleva 20.2./Lukijalta). Manninen ja Pitko olivat sitä mieltä, että parasta mitä Oulun kaupunki voi tehdä, on tukea perheitä laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Tästä olen samaa mieltä heidän kanssaan.

Oulun kaupunki tarjoaa varhaiskasvatusta kaikille sitä haluaville sekä tarvitseville. Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tunnin maksulliseen varhaiskasvatukseen viikossa. Lisäksi tarjolla on varhaiskasvatusta avoimessa kerhotoiminnassa sekä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa. Lapsi voi saada myös laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Manninen ja Pitko olivat erityisen huolissaan siitä, että kotihoito lisää naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Olen sitä mieltä, että perheiden kuuluu itse saada päättää, että kuka lapsia kotona hoitaa. Olen myös sitä mieltä, että paras paikka alle 3-vuotiaalle lapselle on kotona.

Meidän Perhe -lehti (1/2017) julkaisi päiväkotien kasvattajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi yli 700 kasvattajaa ja kyselyn tulokset ovat karmeaa luettavaa. Jopa 96% vastaajista kertoi laadun olevan säästöjen vuoksi heikompaa. Vastaajien mukaan varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Osaa vastaajista on jopa kielletty kertomasta vanhemmille surkeasta tilanteesta.

”Sijaisia ei oteta tai saada, joten ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta”.

Resurssipula ei kyselyn mukaan koske ainoastaan henkilökunnan riittämättömyyttä. ”Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja. Eikä ennen kaikkea aikuista. Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.”

Kyselyn mukaan suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuressa ryhmässä vahvat pärjäävät ja heikot jäävät jalkoihin. ”Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu. Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi. Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.”

Varhaiskasvatuksen resurssipulaa voidaan mielestäni nykyisessä taloustilanteessa parhaiten parantaa tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa. Tämä toisi välitöntä säästöä kaupungin kassaan. Lisäksi se vapauttaisi resursseja vanhempien lasten varhaiskasvatukseen.

Mannisen ja Pitkon ehdotus poistaa maksut varhaiskasvatuksesta asteittain on jalo, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa täysin mahdoton toteuttaa. Kannustinloukkuja voitaisiin purkaa huojentamalla kaikista tuloluokista yli 3-vuotiata koskevia asiakasmaksuja. Kaikkein varakkaimmille perheille jäisi edelleen lain sallima suurin asiakasmaksu voimaan.

Siitä olen Mannisen ja Pitkon kanssa samaa mieltä, että on nurinkurista tukea Oulu-lisällä hyvätuloisia lapsiperheitä. Ehdotin blogissani 2012, että Oulu-lisä voisi olla tulosidonnainen. Tällöin sitä ei tarvisi maksaa kaikkein varakkaimmille perheille.

Oulussa tulisi hoitajamitoituksessa palata vähintään vanhalle tasolle, koska nykyinen lain määrämä minimitaso ei yksinkertaisesti ole riittävä. Tämä olisi mahdollista toteuttaa niillä resursseilla, jotka vapautuisivat tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa ja poistamalla Oulu-lisä kaikkein parhaiten ansaitsevilta lapsiperheiltä.

Tavoitteena tulee olla paras mahdollinen lapsuus ja lapsen etu. Tavoitteena tulee olla kasvattajille inhimillisyyttä ja iloa työntekoon.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

LÄHTEET

• Meidän Perhe -lehti: Tämä on hätähuuto (1/2017)
• Kaleva, Lukijalta: Paras tuki kaupungilta on laadukas varhaiskasvatus, Manninen/Pitko (23.2.2017)
• Blogi: Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, Jari-Pekka Teurajärvi (20.2.2017)
• Blogi: Oulu-lisää ei saa poistaa, Jari-Pekka Teurajärvi (30.8.2012)

Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoon

Maanantai 20.2.2017 klo 23.20 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupunki on pyrkinyt brändäämään itsensä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Vuonna 2016 Oulu otti käyttöön UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin, jonka avulla on kahdessa vuodessa tarkoitus arvioida kuinka lapsiystävällisyys kaupungissa toteutuu. Lisäksi on tarkoitus kehittää toiminnan osa-alueita ja raportoida UNICEFille.

Lapsiystävällisessä kunnassa alle 3-vuotiaita hoidetaan ensisijaisesti kotona. Lasten kotihoidon mahdollistaa Kelan maksama kotihoidontuki ja kaupungin maksama vapaaehtoinen kuntalisä (Oulu-lisä). Kaupungille kotihoito on selkeästi halvin vaihtoehto ja useimmissa tapauksissa myös perheille paras vaihtoehto. Oulussa huomattavaa säästöä tuo lisäksi se, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona kuntalisän ehtona.

Oulun kaupunki ei kannusta riittävästi kotihoitoon ja tästä on osoituksena Oulu-lisän leikkaaminen 110 eurosta 80 euroon keväällä 2016. Kotihoidossa oleville lapsille on rakennettu mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ja varhaiskasvatukseen avoimessa kerhotoiminnassa sekä maksuttomissa seurakunnan kerhoissa.

Päiväkoti tai perhepäivähoito eivät ole siis ainoita vaihtoehtoja laadukkaalle varhaiskasvatukselle.

Oulun kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön hoitoaikaperusteisen hinnoittelun varhaiskasvatuksessa. Tämä on oikea suunta, sillä tällöin palvelusta maksetaan sen käytön mukaisesti. Aikaisemmin palvelusta joutui maksamaan lähes poikkeuksetta täyden kuukausihinnan.

Jokaisella lapsella on oikeus maksulliseen viikottaiseen 20 tunnin varhaiskasvatukseen sekä maksuttomaan esiopetukseen. Nämä oikeudet on kirjattu lakiin. Mikäli perheen vanhemmista jompi kumpi on kotona, voi lapsi saada laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat maksavat varhaiskasvatuksesta käytännössä täyden hinnan bruttotulojensa mukaisesti. Enimmillään nuorimman lapsen maksu on 290 €/kk ja häntä vanhemman sisaruksen osalta 261 €/kk. Nämä maksut muodostavat kannustinloukun. Koska asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia, kannustinloukut ovat tosiasia lähes jokaisessa tuloluokassa.

Mikäli kaupunki kannustaisi reilummalla kädellä alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, olisi tällä välitön positiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Lisäksi se vapauttaisi käsiä varhaiskasvatuksessa vanhempien lasten tarpeisiin. Tämä siksi, että lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä täytyy olla 1 kasvattaja 4 lasta kohden ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 1 kasvattaja per 8 lasta.

Kaupunki voi panostamalla varhaiskasvatukseen purkaa merkittävästi myös kannustinloukkuja. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulisi huojentaa koskien kaikkia tuloluokkia ja yli 3-vuotiaita lapsia. Tämä tulisi tehdä nostamalla tulorajoja kaikissa tuloluokissa siten, että kaikkein varakkaimmat perheet maksaisivat edelleen lain salliman suurimman maksun.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 20.2.2017

LÄHTEET

Oulun kaupungin kotisivut: Lapsiystävällinen kunta

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä pienenee maaliskuun alusta lukien (2016)

Oulun kaupungin kotisivut: Hoitoaikaperusteinen varhaiskasvatus

Oulun kaupungin kotisivut: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2012: Oulu-lisää ei saa poistaa

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2013: Oulu-lisää ei saa poistaa

"Kaikille kaikkea", mutta kuka maksaa?

Tiistai 15.12.2015 klo 3.22 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomen hallituksen yhtenäisyys ja lakimuutokset heijastuvat myös maakuntiin hyvänä hallituspuolueiden välisenä yhteistyönä. Tämä tuli Oulun osalta esille erityisesti käsiteltäessä subjektiivista oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen eli päivähoitoon. Hallituksen tekemät linjaukset pitivät myös Oulussa ja valtuustossa tulivat esiin hallitus-oppositio asetelmat.

Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan avoimeen varhaiskasvatukseen tai maksulliseen osapäivähoitoon. Tämän linjauksen ansiosta säästetään esimerkiksi Oulun kaupungin osalta useita miljoonia euroja vuodessa. Hallituksen mallissa jokaisella lapselle tarjotaan vähintään 20-tuntia laadukasta varhaiskasvatusta.

Opposition vaihtoehto

SDP:n politiikassa paistaa läpi ideologinen jämähtyneisyys ja lähentyminen kommunistisia aatteita kohti: ”kaikille kaikkea”, ihan sama mitä maksaa. Tämä on näkynyt niin maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa turvapaikanhakijoiden hyysäämisenä, kuin nyt myös tässä subjektiivisessa päivähoitoasiassa. Sosialistit haluaisivat tarjota "kaikille kaikkea", mutta eivät pysty kertomaan rahoitusmekanismia. Sosialistit ovat selvästi ottaneet pääpopulistien aseman oppositiossa ja toimivat ilman todellisia vaihtoehtoja.

Tytti Tuppurainen perustelee (Kalevan pohjoinen ääni blogi 27.11.) kokopäiväistä hoitoa mm. sillä, että "Työnhaku vaatii aikaa, eikä pienten lasten kuljettaminen hoitopaikkaan onnistu aina edes auton kanssa käden käänteessä."

Kyllä, työnhaku vie aikaa. Vapaana olevia työpaikkoja ei kuitenkaan ole niin paljoa, että työnhausta saisi kokopäiväistä, ainakaan pitkäksi aikaa. Töitä voi hakea 2010-luvulla sähköisesti, ihan kotoa käsin. Töitä voi hakea vaikkapa silloin kun lapset nukkuvat. Pienet lapset nukkuvat yllättävän paljon. Lisäksi, jos lapset käyvät 20-tuntia viikossa kunnan järjestämässä päivähoidossa, tarjoutuu tuolloin 20-tuntia vapaata aikaa hakea töitä tai käydä vaikkapa työhaastatteluissa. Lasten kuljettaminen hoitopaikkaan vie saman verran aikaa niin töissä käyvältä kuin kotona olevalta vanhemmalta.

Tuppuraiselta kysyisin, että miksi varhaiskasvatuksen tulisi olla 40-tuntia viikossa ja samaan aikaan alakoulun oppilaille riittää 20-tuntiset kouluviikot?

Vasemmistoliitto on sentään esittänyt, että millä he tämän "kaikille kaikkea" rahoittaisivat: Ottamalla lisää velkaa. Äänestäjille tämä kommunistien vaihtoehto ei käynyt ja asia tuli selväksi jo eduskuntavaaleissa keväällä 2015.

Vihreät perustelivat Oulussa "kaikille kaikkea" politiikkaansa mm. sillä, että muuten ”lapsista tulee psykiatrisen sairaanhoidon asiakkaita ja he alkavat syödä psyykelääkkeitä” (Janne Hakkarainen, Oulu-lehti 28.11.). Täyttä populismia tämäkin väite.

Hallituksen ratkaisu ongelmaan

Lapsilla on oikeus kokopäiväisen varhaiskasvatuksen sijasta kokopäiväisiin vanhempiin, aina kun se on mahdollista. Vanhempien vastuulla on hoitaa ja kasvattaa lapsensa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus viedä lapsi säännöllisesti esimerkiksi seurakunnan järjestämään maksuttomaan kerhoon tai käydä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoissa. Tällöin lapsi saa kaipaamaansa sosiaalista toimintaa ikäistensä parissa. Näin siis silloin, kun ei ole halukkuutta maksaa 20-tuntisesta osapäivähoidosta. Esikoulu on aina maksuton.

Tarveharkintaisena kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tulee tukea vanhempien mahdollisuutta mennä töihin, vaikkapa vain muutaman tunnin varoitusajalla. Tarveharkintainen tarkoittaa sitä, että kokopäiväisen päivähoidon saa aina mikäli tarvetta on. Kuulostaa reilulta, eikö? Jos tarvetta ei ole, niin miksi laittaa lapset vieraalle hoitoon? Varhaiskasvatuksen ulkopuolelta löytyy myös vaihtoehtoja, esimerkiksi väsyneille vanhemmille, kuten kotipalvelut.

Miten tulisi kehittää edelleen

Perheiden sosiaalisia tukia voisi kokonaisvaltaisemminkin muuttaa tarveperusteisiksi. Kaikki lapset (perheet) eivät tarvitse esimerkiksi lapsilisiä. Mikäli lapsilisät saataisiin tarveperusteisiksi, voisi samaan harkintaan lisätä myös ns. kuntalisät, kuten Oulu-lisän. Tämä antaisi kunnille mahdollisuuden tarjota lapsiperheille kannustimen ja Kela voisi hoitaa tukien käsittelyn samalla kuin hoitaa lapsilisienkin osalta. Systeemissä säätettäisiin veronmaksajien rahoja ja samalla tuet ohjautuisivat niitä oikeasti tarvitseville. Mielestäni reilua.

Olen puolustanut Oulu-lisän olemassaoloa vuosien varrella, mutta samalla olen ihmetellyt, että miksi se pitää maksaa kaikkille, oli tarvetta tai ei. Systeemissä, jossa tarjotaan ”kaikille kaikkea”, joudutaan Oulu-lisän kaltaiset erinomaisuudet karsimaan pois.

Päivähoidossa voimassaolevien suhdelukujen muuttamista pidän ratkaisuna, joka vie laadukasta varhaiskasvatusta huonompaan suuntaan. Henkilökunnan kädet ovat täynnä jo tänäpäivänä, eikä ole vastuullista heikentää henkilökunnan suhdelukua per lapsi. Kirjoitin tästäkin aiheesta muutama vuosi sitten, jolloin vaadin lisää päivähoitohenkilökuntaa. Koti-isänä tiedän, että hässäkkä olisi melkoinen, jos hoidettavana olisi kahdeksan 3-5 vuotiasta lasta tai vaihtoehtoisesti neljä vaippaikäistä. Entäpä sitten kun osa noista lapsista vaatisi erityistä huomiota tai huolenpitoa?

Koti-isä,

Jari-Pekka Teurajärvi

LÄHTEET:

Blogi: Oulusta lastenoikeuksien takapajula?, Tytti Tuppurainen 27.11.2015 http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/oulusta-oon-ja-kehtaan-sanua/91/oulusta-lastenoikeuksien-takapajula/5319/

Mielipide: Ei lasten eriarvoistamiselle, Janne Hakkarainen Oulu-lehti 28.11.2015 http://epaper.suomenmaa.fi/olepaper/epaper/20151128/6.pdf

Fakta: Perheille kotipalvelua, Oulun Kaupunki http://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/kotipalvelu

Blogi: Oulu-lisää ei saa poistaa, Jari-Pekka Teurajärvi 30.8.2012 http://www.teurajarvi.net/blogi/2012/08/30/5

Blogi: Oulu-lisää ei saa poistaa, Jari-Pekka Teurajärvi 28.10.2013 http://www.teurajarvi.net/blogi/2013/10/28/26

Blogi: Uuteen Ouluun tulisi lisätä päivähoitohenkilökuntaa, Jari-Pekka Teurajärvi 29.8.2012 http://www.teurajarvi.net/blogi/2012/08/29/4

Uuteen Ouluun tulisi lisätä päivähoitohenkilökuntaa

Keskiviikko 29.8.2012 klo 22.55 - Jari-Pekka Teurajärvi

Valtamediosta voi lukea päivittäin hallituspuolueiden väännöstä liittyen tulevaan vanhuspalvelulakiin. Erityistä huomiota ovat saaneet luvut siitä montako hoitajaa per vanhus pitäisi olla, eli niin sanottu hoitajamitoitus.

Mielestäni myös vastaavia lukuja lasten päivähoidon osalta pitäisi tarkastella. Olen keskustellut lasteni hoitohenkilökunnan kanssa ja suurimmaksi ongelmaksi ei ole koskaan osoittautunut esimerkiksi alhainen palkkataso. Kukaan ei ole koskaan valittanut että palkka olisi huono. Varmasti jokaiselle hoitajalle soisi isomman palkan ja tuskin kukaan siitä kieltäytyisi. Tämä osoittaa mielestäni sitä että henkilökunta ei tee työtään ainoastaan palkan takia, vaan rakastaa työtään lasten parissa.

Se mitä lasteni hoitajat olisivat toivoneet lisää on hoitajia. Oulun kaupunki toteuttaa esimerkillisesti lakia ja asetuksia lasten päivähoidon hoitajamitoituksessa. Mutta onko tämä tarpeeksi? Sanotaan että lapsissa on tulevaisuus. Sanotaan että on paljon nuoria työttömänä. Eikö näitä nuoria voisi palkata hoitamaan lapsia ja varmistamaan paremman tulevaisuuden?

Mikä on nykyinen hoitajamitoitus päivähoidossa?

• 1 pätevä hoitaja per 7 kolme vuotta täyttänyttä lasta
• 1 pätevä hoitaja per 4 alle kolmevuotiasta lasta

Näin siis laki ja asetus sanoo. Lisäksi on tietenkin asetukset osapäivähoidon ja erityisen hoidon osalta jne. Jokainen voi itse miettiä miltä tuntuisi hoitaa neljää alle kolmivuotiasta lasta. Voisi olettaa että kiirettä pitää. Entä jos kaikki neljä kaipaavat yht'aikaa hellyyttä ja turvaa hoitajan sylistä? Miten syöttäminen onnistuu? Ehtisinkö vahtia ulkoiluhetkenä ettei kukaan juo rapalammikosta? On aivan selvää ettei lisäkäsistä, silmistä ja syleistä olisi haittaa. Miksi emme siis haluaisi panostaa enemmän myös tulevaisuuteen eli lapsiin?

Väitän että lisähoitajien avulla saataisiin sekä lasten että hoitajien arki rikkaammaksi ja onnellisemmaksi.

Tuntui todella pahalta lukea uutisesta, jossa päivähoitohenkilökunta oli teipannut 2- ja 1-vuotiaat lapset syöttötuoliin saadakseen tilanteen hallintaan. Tämä on tietenkin ääriesimerkki, enkä voisi ikinä kuvitella että lasteni päivähoitopaikassa voisi näin tapahtua.

Lähteet:

Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973/36

Oulun kaupungin päivähoito ja esiopetus