Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

"Tämä on hätähuuto"

Maanantai 27.2.2017 klo 23.55 - Jari-Pekka Teurajärvi

Aino-Kaisa Manninen (vihr.) ja Jenni Pitko (vihr.) ottivat kantaa (Kaleva 23.2./Lukijalta) aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa esitin Oululta vahvempaa kunnustinta alle 3-vuotiaiden kotihoitoon (Kaleva 20.2./Lukijalta). Manninen ja Pitko olivat sitä mieltä, että parasta mitä Oulun kaupunki voi tehdä, on tukea perheitä laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Tästä olen samaa mieltä heidän kanssaan.

Oulun kaupunki tarjoaa varhaiskasvatusta kaikille sitä haluaville sekä tarvitseville. Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tunnin maksulliseen varhaiskasvatukseen viikossa. Lisäksi tarjolla on varhaiskasvatusta avoimessa kerhotoiminnassa sekä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa. Lapsi voi saada myös laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Manninen ja Pitko olivat erityisen huolissaan siitä, että kotihoito lisää naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Olen sitä mieltä, että perheiden kuuluu itse saada päättää, että kuka lapsia kotona hoitaa. Olen myös sitä mieltä, että paras paikka alle 3-vuotiaalle lapselle on kotona.

Meidän Perhe -lehti (1/2017) julkaisi päiväkotien kasvattajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi yli 700 kasvattajaa ja kyselyn tulokset ovat karmeaa luettavaa. Jopa 96% vastaajista kertoi laadun olevan säästöjen vuoksi heikompaa. Vastaajien mukaan varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Osaa vastaajista on jopa kielletty kertomasta vanhemmille surkeasta tilanteesta.

”Sijaisia ei oteta tai saada, joten ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta”.

Resurssipula ei kyselyn mukaan koske ainoastaan henkilökunnan riittämättömyyttä. ”Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja. Eikä ennen kaikkea aikuista. Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.”

Kyselyn mukaan suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuressa ryhmässä vahvat pärjäävät ja heikot jäävät jalkoihin. ”Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu. Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi. Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.”

Varhaiskasvatuksen resurssipulaa voidaan mielestäni nykyisessä taloustilanteessa parhaiten parantaa tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa. Tämä toisi välitöntä säästöä kaupungin kassaan. Lisäksi se vapauttaisi resursseja vanhempien lasten varhaiskasvatukseen.

Mannisen ja Pitkon ehdotus poistaa maksut varhaiskasvatuksesta asteittain on jalo, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa täysin mahdoton toteuttaa. Kannustinloukkuja voitaisiin purkaa huojentamalla kaikista tuloluokista yli 3-vuotiata koskevia asiakasmaksuja. Kaikkein varakkaimmille perheille jäisi edelleen lain sallima suurin asiakasmaksu voimaan.

Siitä olen Mannisen ja Pitkon kanssa samaa mieltä, että on nurinkurista tukea Oulu-lisällä hyvätuloisia lapsiperheitä. Ehdotin blogissani 2012, että Oulu-lisä voisi olla tulosidonnainen. Tällöin sitä ei tarvisi maksaa kaikkein varakkaimmille perheille.

Oulussa tulisi hoitajamitoituksessa palata vähintään vanhalle tasolle, koska nykyinen lain määrämä minimitaso ei yksinkertaisesti ole riittävä. Tämä olisi mahdollista toteuttaa niillä resursseilla, jotka vapautuisivat tukemalla alle 3-vuotiaiden kotihoitoa ja poistamalla Oulu-lisä kaikkein parhaiten ansaitsevilta lapsiperheiltä.

Tavoitteena tulee olla paras mahdollinen lapsuus ja lapsen etu. Tavoitteena tulee olla kasvattajille inhimillisyyttä ja iloa työntekoon.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoito, kuntalisä, oulu-lisä, kannustinloukut, perhepäivähoito, päivähoito, varhaiskasvatus

Oulun kannustettava alle 3-vuotiaiden kotihoitoon

Maanantai 20.2.2017 klo 23.20 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupunki on pyrkinyt brändäämään itsensä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Vuonna 2016 Oulu otti käyttöön UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin, jonka avulla on kahdessa vuodessa tarkoitus arvioida kuinka lapsiystävällisyys kaupungissa toteutuu. Lisäksi on tarkoitus kehittää toiminnan osa-alueita ja raportoida UNICEFille.

Lapsiystävällisessä kunnassa alle 3-vuotiaita hoidetaan ensisijaisesti kotona. Lasten kotihoidon mahdollistaa Kelan maksama kotihoidontuki ja kaupungin maksama vapaaehtoinen kuntalisä (Oulu-lisä). Kaupungille kotihoito on selkeästi halvin vaihtoehto ja useimmissa tapauksissa myös perheille paras vaihtoehto. Oulussa huomattavaa säästöä tuo lisäksi se, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset tulee hoitaa kotona kuntalisän ehtona.

Oulun kaupunki ei kannusta riittävästi kotihoitoon ja tästä on osoituksena Oulu-lisän leikkaaminen 110 eurosta 80 euroon keväällä 2016. Kotihoidossa oleville lapsille on rakennettu mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ja varhaiskasvatukseen avoimessa kerhotoiminnassa sekä maksuttomissa seurakunnan kerhoissa.

Päiväkoti tai perhepäivähoito eivät ole siis ainoita vaihtoehtoja laadukkaalle varhaiskasvatukselle.

Oulun kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön hoitoaikaperusteisen hinnoittelun varhaiskasvatuksessa. Tämä on oikea suunta, sillä tällöin palvelusta maksetaan sen käytön mukaisesti. Aikaisemmin palvelusta joutui maksamaan lähes poikkeuksetta täyden kuukausihinnan.

Jokaisella lapsella on oikeus maksulliseen viikottaiseen 20 tunnin varhaiskasvatukseen sekä maksuttomaan esiopetukseen. Nämä oikeudet on kirjattu lakiin. Mikäli perheen vanhemmista jompi kumpi on kotona, voi lapsi saada laajennettua varhaiskasvatusta harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

Työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat maksavat varhaiskasvatuksesta käytännössä täyden hinnan bruttotulojensa mukaisesti. Enimmillään nuorimman lapsen maksu on 290 €/kk ja häntä vanhemman sisaruksen osalta 261 €/kk. Nämä maksut muodostavat kannustinloukun. Koska asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia, kannustinloukut ovat tosiasia lähes jokaisessa tuloluokassa.

Mikäli kaupunki kannustaisi reilummalla kädellä alle 3-vuotiaiden kotihoitoon, olisi tällä välitön positiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Lisäksi se vapauttaisi käsiä varhaiskasvatuksessa vanhempien lasten tarpeisiin. Tämä siksi, että lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä täytyy olla 1 kasvattaja 4 lasta kohden ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 1 kasvattaja per 8 lasta.

Kaupunki voi panostamalla varhaiskasvatukseen purkaa merkittävästi myös kannustinloukkuja. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulisi huojentaa koskien kaikkia tuloluokkia ja yli 3-vuotiaita lapsia. Tämä tulisi tehdä nostamalla tulorajoja kaikissa tuloluokissa siten, että kaikkein varakkaimmat perheet maksaisivat edelleen lain salliman suurimman maksun.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 20.2.2017



LÄHTEET

Oulun kaupungin kotisivut: Lapsiystävällinen kunta

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä

Oulun kaupungin kotisivut: Oulu-lisä pienenee maaliskuun alusta lukien (2016)

Oulun kaupungin kotisivut: Hoitoaikaperusteinen varhaiskasvatus

Oulun kaupungin kotisivut: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2012: Oulu-lisää ei saa poistaa

Blogi, Jari-Pekka Teurajärvi 2013: Oulu-lisää ei saa poistaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoito, kuntalisä, oulu-lisä, kannustinloukut, perhepäivähoito, päivähoito, varhaiskasvatus