Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Turvallisempaa ja rauhallisempaa koulupäivää 1.1.2014 alkaenMaanantai 17.3.2014 klo 15:04 - Jari-Pekka Teurajärvi Sain lasteni koulun rehtorilta viestin, joka ilahdutti minua. Kyseinen viesti on hyvä jokaisen koululaisen sekä vanhemman lukea: "Koulujen työrauhaa koskevat uudet säännökset ovat tulleet Suomessa voimaan 1.1.2014. Säännökset muuttavat opettajan ja oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia ja siksi on tärkeää, että kaikki tietävät muutosten keskeisen sisällön. Käytännössä aikuisen oikeuksia työrauhan ylläpitoon on vahvistettu. Keskeiset muutokset ja kirjaukset ovat:
Oppilaan tavaroita koskeva tarkastus- ja poisotto-oikeus
Oppilaan tarkastusoikeus
Tavaroiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa koskevat tarkennetut määräykset
Kasvatuskeskustelu
Jälki-istunto
Opettajien viesti puuttuvista keinoista rauhallisen koulutyön varmistamiseksi on kuultu. Kehitettävää varmasti vielä löytyy, mutta suunta on nyt mielestäni oikea. LÄHTEET: Eduskunta.fi: Sivistysvaliokunta: Koulujen työrauhaa parannetaan |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiva koulu, Koulu, Koulujärjestelmä, Turvallisuus |
Koululiikunta voitaisiin poistaa opetussuunnitelmistaLauantai 28.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi Luin tänään paljon kommentteja Facebookista liittyen uutiseen, jossa "OAJ harkitsee jäsenilleen kieltoa opettaa sellaisia liikuntalajeja, joissa oppilaiden jatkuva valvominen on mahdotonta. Taustalla on tämänviikkoinen käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi". Monet kommentoijista olivat järkyttyneitä ehdotuksesta ja totesivat mm. että samalla periaatteella kuin maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen ja laskettelun opetus, pitäisi kieltää moni muukin asia, koska kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi: "näissä lajeissa opettaja ei pysty mitenkään valvomaan jatkuvasti kaikkia". Muutama poiminta Facebookista:
Mielestäni Olli Luukkanen on oikeassa. Jos vastuu on opettajalla tai viime kädessä rehtorilla, pitää myös opetuksen sisältö laatia sen mukaan. Veisin OAJ:n ehdotuksen vielä hieman pidemmälle. Lopettaisin koululiikunnan kokonaan. Tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni, kun uutisen aiheesta luin. Pohdin asiaa useammalta kantilta ja otin hieman asiasta selvää (googletin siis).
No miten se riittävä liikunta sitten hoidettaisiin, mikäli liikuntatunnit poistettaisiin opetusohjelmasta? Riittävä määrä liikuntaa on UKK-instituutin mukaan 1,5 tuntia päivässä. Tähän voidaan laskea koulumatkat ja välitunnit, jos ajatellaan asiaa peruskoulun kannalta. Vastuun riittävästä liikunnasta voisi siirtää lapsille, vanhemmille ja urheiluseuroille. Kuntien jalkapallohallit, jäähallit ja muut suositut liikuntapaikat ovat kaikkina iltoina vain harvojen käytössä, sillä liikuntatiloja on liian vähän harrastajamääriin nähden (Näin ainakin Oulussa). Ne vanhemmat, joiden lapset ovat onnekkaasti päässeet kyseisille vuoroille harrastamaan, kuskaavat lapsia edestakaisin harjoituksiin. Samat liikuntahallit ammottavat tyhjyyttään päivisin. Entäpä jos urheiluseura olisikin yksi taho, joka järjestäisi peruskoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa? Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle osallistumisen laadukkaaseen ja tavoitteelliseen liikuntaan. Kaikkien ei tietenkään tarvisi osallistua juuri liikunnalliseen iltapäiväkerhotoimintaan, vaan rinnalla tarjottaisiin myös muita kuin liikunnallisia vaihtoehtoja. Tämä vähentäisi myös niitä aiemmin mainitsemiani itsetunnon menetyksiä. Iltaisin vanhemmat ja lapset voisivat tehdä yhdessä jotain muuta, kuin kuskata harkkoihin / käydä harkoissa. Ne lapset, jotka eivät käyneet liikunnallisessa iltapäiväkerhossa, kävisivät vaikka pulkkamäessä vanhempiensa kanssa. Riittävä liikunta on tärkeää ja nyky-yhteiskunta (mukaanlukien erityisesti lapset) liikkuu liian vähän. Myös oppimisen kannalta liikunta on tärkeää. Opetushallituksen tilannekatsaus vuodelta 2012, Liikunta ja oppiminen toteaa: "Tiivistäen voidaan todeta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen". Koululiikunta toimii ehkä parhaiten, jos se on piilotettu/integroitu muuhun koulupäivään ja oppimissuunnitelmaan. Välitunneilla pitäisi olla opettajat aktivoimassa ja järjestämässä liikunnallisia leikkejä. Lisäksi välitunnit tulisi olla riittävän pitkiä, jotta leikki ei jää kesken ja päivittäinen liikunnallinen tavoite olisi helpompi saavuttaa. Lyhyellä välitunnilla menee suhteellisesti liikaa aikaa vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen, ainakin talvella. Välitunteja voisi olla siis vähemmän, mutta kesto olisi pidempi. Tietyt liikunnalliset tavoitteet, kuten Oulun kaupungin luokilla 1-6 toteuttama uintisuunnitelma eri luokka-asteille, voitaisiin toteuttaa. Kyseisessä uimakoulussa on uimataidon oppisen lisäksi hyvää ollut se, että uinnin opettajat ovat osanneet asiansa erittäin hyvin. Myös erilaiset koulujenväliset urheilukisat voitaisiin toteuttaa. Näissä erona peruskoululiikuntaan on nimenomaan se, että kaikki lapset ovat koko ajan valvottuna, sillä kisoissa on aina (pitäisi olla) riittävä määrä valvojia ja vastuuongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi kisoihin osallistuvat ja haluavat osallistua motivoituneet yksilöt. LÄHTEET: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62734-opettajat-jarkyttyivat-hiihto-kiel... http://www.slu.fi/lum/05_07/uutiset/koulun_liikuntatuntien_maara_las/ http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/... |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, koululiikunta, OAJ, opetus, opetussuunnitelma, urheiluseurat |
Nuorille pitää antaa mahdollisuus oppisopimuskoulutukseenTiistai 11.9.2012 klo 21:58 - Jari-Pekka Teurajärvi Erään kaverini on ollut viime vuosina vaikea työllistyä, koska ei ole kyennyt tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Hän on koulutukseltaan kirvesmies. Tehdessään kirvesmiehen hommia purkutyömaalla, hänen päälleensä kaatui betoniseinä. Valtava massa aiheutti hänen selkäänsä elinikäisen vamman. Työnantaja oli huolehtinut asianmukaisesti vakuutuksista ja vakuutusyhtiö maksoikin useita kuukausia hänelle korvausta menetetyistä ansioista. Sitten eräänä päivänä vakuutusyhtiön lääkäri oli todennut hänet 100% työkykyiseksi. Vakuutusyhtiön lääkäri ei ollut koskaan edes tavannut häntä! Melko pätevä lääkäri kun pystyy ilman että näkee potilasta, toteamaan hänen työkykynsä. Kaikki muut julkisen ja yksityisen sektorin lääkärit olivat todenneet "ettei tuolla selällä enää raksahommia tehdä". Vakuutusyhtiön lääkärin sana on kuitenkin se mikä painaa vaakakupissa. Ja vain ja ainoastaan vakuutusyhtiönlääkärin sana. Vaikka nimenomaa vakuutusyhtiö maksaa hänen palkkansa. Eihän se nyt niin voisi olla että lääkäri tekisi päätöksen palkanmaksajaansa vastaan? Käsittämätön järjestelmä? Lähteet: |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppisopimuskoulutus |