Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Turvallisempaa ja rauhallisempaa koulupäivää 1.1.2014 alkaen

Maanantai 17.3.2014 klo 15:04 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sain lasteni koulun rehtorilta viestin, joka ilahdutti minua. Kyseinen viesti on hyvä jokaisen koululaisen sekä vanhemman lukea:

"Koulujen työrauhaa koskevat uudet säännökset ovat tulleet Suomessa voimaan 1.1.2014. Säännökset muuttavat opettajan ja oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia ja siksi on tärkeää, että kaikki tietävät muutosten keskeisen sisällön. Käytännössä aikuisen oikeuksia työrauhan ylläpitoon on vahvistettu. Keskeiset muutokset ja kirjaukset ovat:

Vaaralliset esineet kielletään

  • Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty
  • Omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita ei saa tuoda kouluun ilman erityistä syytä tai perustetta
  • Näiden tavaroiden ja aineiden säilytyksestä koulupäivän aikana voidaan määrätä koulun järjestyssäännöissä

Oppilaan tavaroita koskeva tarkastus- ja poisotto-oikeus

  • Opettaja ja rehtori voivat pyytää oppilasta antamaan pois kielletyn tai vaarallisen esineen
  • Tarvittaessa opettaja ja rehtori saavat yksin tai yhdessä ottaa tavaran haltuun jos katsovat tarpeelliseksi
  • Tilanteessa voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja
  • Tällöin asiasta annetaan myös kirjallinen selvitys
  • Myös tarkastaminen ja esineiden haltuunotto kirjataan ylös
  • Otetaan huomioon oppilaan ikä ja muut asiat
  • Tarvittaessa pyydetään poliisi paikalle
  • Jos oppilas esimerkiksi häiritsee tunnilla käyttämällä kännykkää muuhun kuin opetukseen ja opettajan ohjeiden mukaisesti, opettaja voi ottaa kännykän pois
  • Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa myös oppilaan mukana olevat tavarat (Esimerkiksi kassit ja penaalit)
  • Tämä edellyttää, että esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan ole niitä
  • Tarkastusoikeus ulottuu myös oppilaan käytössä oleviin koulun ja oppilaitoksen säilytystiloihin (Kaapit ym.)

Oppilaan tarkastusoikeus

  • Voidaan tarkastaa päällisin puolin oppilaan vaatteet (Taskut, lompakko)
  • Tarkastamisessa ei käytetä voimakeinoja
  • Ennen tarkastusta oppilaalle ilmoitetaan tarkastuksen syy ja sen perustelu (Esimerkiksi näköhavainto, toisen viranomaisen tai huoltajan ilmoitus ym.)
  • Tarkastaja on samaa sukupuolta kuin oppilas
  • Tarkastajan lisäksi läsnä on myös toinen täysi-ikäinen talon henkilökuntaan kuuluva
  • Oppilas voi myös pyytää tiettyä aikuista paikalle, jos se on mahdollista
  • Tilanteessa harkitaan, voidaanko ottaa huomioon
  • Tarkastus toteutetaan tiloissa, jossa esimerkiksi laukun sisältöä ei tarvitse paljastaa muille oppilaille (Esimerkiksi tyhjä luokka, rehtorin huone jne.)
  • Jos tavara on esimerkiksi paidan alla ihoa vasten, kutsutaan poliisi paikalle (Henkilötarkastus)
  • Samoin vain poliisilla oikeus tarkastukseen tietyiltä kehon alueilta
  • Aikuisilla pitää olla tieto häiritsevästä aineesta tai esineestä

Tavaroiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen

  • Tavarat ja aineet luovutetaan oppilaalle tai hänen huoltajalleen takaisin mahdollisimman pian (Työpäivän päätteeksi)
  • Sellaiset aineet ja tavarat luovutetaan vain huoltajille, joita ei saa olla alaikäisen hallussa
  • Tietyt aineet luovutetaan poliisille
  • Tavarat ja aineet voidaan hävittää, jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa nouda niitä
  • Hävittämisessä on aina todistaja eli toinen aikuinen paikalla
  • Luovuttaminen ja hävittäminen kirjataan ylös

Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa koskevat tarkennetut määräykset

  • Koulun tulee ilmoittaa asiasta huoltajalle
  • Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistuksia eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa koulumatkoilla
  • Huoltajien tulee selvittää koulumatkoilla tapahtuneet asiat
  • Koulu voi tukea tarjoamalla esimerkiksi psykologin tai kuraattorin palveluja tarvittaessa

Kasvatuskeskustelu

  • Jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, hänet voidaan määrätä ensisijaisesti enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun
  • Opettaja tai rehtori määrää
  • Keskustelu tulee kirjata ylös ja siitä ilmoitetaan huoltajille
  • Huoltajille tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä

Jälki-istunto

  • Jälki-istunnossa voi teettää tehtäviä
  • Tehtävät voivat olla kirjallisia tai suullisia tai esimerkiksi avustamista yhteisen toiminnan järjestämisessä
  • Tehtävien tulee olla oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin
  • Ikä ja kehitystaso otetaan huomioon"

Opettajien viesti puuttuvista keinoista rauhallisen koulutyön varmistamiseksi on kuultu. Kehitettävää varmasti vielä löytyy, mutta suunta on nyt mielestäni oikea.

LÄHTEET:

Oulun Kaupunki

HE 66/2013 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 §:n muuttamisesta

Eduskunta.fi: Sivistysvaliokunta: Koulujen työrauhaa parannetaan

FINLEX: 1267/2013: Laki perusopetuslain muuttamisesta

MLL: Kannanotot ja lausunnot: Laki koulujen työrauhan ja edistämiseksi ei huomioi oppilaiden oikeusturvaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiva koulu, Koulu, Koulujärjestelmä, Turvallisuus

Koululiikunta voitaisiin poistaa opetussuunnitelmista

Lauantai 28.9.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Luin tänään paljon kommentteja Facebookista liittyen uutiseen, jossa "OAJ harkitsee jäsenilleen kieltoa opettaa sellaisia liikuntalajeja, joissa oppilaiden jatkuva valvominen on mahdotonta. Taustalla on tämänviikkoinen käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi".

Monet kommentoijista olivat järkyttyneitä ehdotuksesta ja totesivat mm. että samalla periaatteella kuin maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen ja laskettelun opetus, pitäisi kieltää moni muukin asia, koska kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi: "näissä lajeissa opettaja ei pysty mitenkään valvomaan jatkuvasti kaikkia".

Muutama poiminta Facebookista:

  • "Matkat on vieläpä vaarallisempia. Jäädään kotiin peiton alle!"
  • "Ja ruokaan tukehtua. Kouluruokailu kiellettävä!"
  • "Kynissä on piruvie terät, niillähän voi vaikka tappaa ittensä."
  • "Kohta laitethaan kläpit pehmustethuun pyöreään huohneehseen."

Mielestäni Olli Luukkanen on oikeassa. Jos vastuu on opettajalla tai viime kädessä rehtorilla, pitää myös opetuksen sisältö laatia sen mukaan.

Veisin OAJ:n ehdotuksen vielä hieman pidemmälle. Lopettaisin koululiikunnan kokonaan. Tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni, kun uutisen aiheesta luin. Pohdin asiaa useammalta kantilta ja otin hieman asiasta selvää (googletin siis).

  1. Ensimmäisenä voidaan todeta, että koulussa opetetaan nykyisellään liikuntaa ihan liian vähän. Vuoden 2006 tutkimuksen mukaan peruskoulussa 90 minuuttia viikossa eli 2 oppituntia.
  2. Toisekseen (tämä ei perustu tutkimukseen, vaan omiin kokemuksiin) koululiikunta ei ole laadultaan kovinkaan kaksista, eikä myöskään riittävän tavoitteellista. Toivottavasti vanhat liikunnanopettajani eivät vedä hernettä nenään ja haluankin heille todeta, että toisilla laatu oli kohillaan ja toisilla ei.
  3. Kolmanneksi voin todeta (tämä ei perustu tutkimukseen, vaan omiin kokemuksiin), että liikunta ei kiinnosta kaikkia lapsia yhtäläisesti ja joiltakin yksilöiltä puuttuu myös lahjakkuutta. Tämä johtaa koululiikunnassa myös tilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa loppuikäisen huonon kokemuksen tai itsetunnon menetyksen, jopa trauman. Kovin moni muistaa varmaan ne tilanteet, että aina samat lapset valittiin joukkeeseen viimeisenä, kun kaksi lasta (kapteenia) pääsi valitsemaan joukkueet.

No miten se riittävä liikunta sitten hoidettaisiin, mikäli liikuntatunnit poistettaisiin opetusohjelmasta? Riittävä määrä liikuntaa on UKK-instituutin mukaan 1,5 tuntia päivässä. Tähän voidaan laskea koulumatkat ja välitunnit, jos ajatellaan asiaa peruskoulun kannalta.

Vastuun riittävästä liikunnasta voisi siirtää lapsille, vanhemmille ja urheiluseuroille.

Kuntien jalkapallohallit, jäähallit ja muut suositut liikuntapaikat ovat kaikkina iltoina vain harvojen käytössä, sillä liikuntatiloja on liian vähän harrastajamääriin nähden (Näin ainakin Oulussa). Ne vanhemmat, joiden lapset ovat onnekkaasti päässeet kyseisille vuoroille harrastamaan, kuskaavat lapsia edestakaisin harjoituksiin.

Samat liikuntahallit ammottavat tyhjyyttään päivisin. Entäpä jos urheiluseura olisikin yksi taho, joka järjestäisi peruskoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa? Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle osallistumisen laadukkaaseen ja tavoitteelliseen liikuntaan. Kaikkien ei tietenkään tarvisi osallistua juuri liikunnalliseen iltapäiväkerhotoimintaan, vaan rinnalla tarjottaisiin myös muita kuin liikunnallisia vaihtoehtoja. Tämä vähentäisi myös niitä aiemmin mainitsemiani itsetunnon menetyksiä. Iltaisin vanhemmat ja lapset voisivat tehdä yhdessä jotain muuta, kuin kuskata harkkoihin / käydä harkoissa. Ne lapset, jotka eivät käyneet liikunnallisessa iltapäiväkerhossa, kävisivät vaikka pulkkamäessä vanhempiensa kanssa.

Riittävä liikunta on tärkeää ja nyky-yhteiskunta (mukaanlukien erityisesti lapset) liikkuu liian vähän. Myös oppimisen kannalta liikunta on tärkeää. Opetushallituksen tilannekatsaus vuodelta 2012, Liikunta ja oppiminen toteaa: "Tiivistäen voidaan todeta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen". Koululiikunta toimii ehkä parhaiten, jos se on piilotettu/integroitu muuhun koulupäivään ja oppimissuunnitelmaan. Välitunneilla pitäisi olla opettajat aktivoimassa ja järjestämässä liikunnallisia leikkejä. Lisäksi välitunnit tulisi olla riittävän pitkiä, jotta leikki ei jää kesken ja päivittäinen liikunnallinen tavoite olisi helpompi saavuttaa. Lyhyellä välitunnilla menee suhteellisesti liikaa aikaa vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen, ainakin talvella. Välitunteja voisi olla siis vähemmän, mutta kesto olisi pidempi.

Tietyt liikunnalliset tavoitteet, kuten Oulun kaupungin luokilla 1-6 toteuttama uintisuunnitelma eri luokka-asteille, voitaisiin toteuttaa. Kyseisessä uimakoulussa on uimataidon oppisen lisäksi hyvää ollut se, että uinnin opettajat ovat osanneet asiansa erittäin hyvin. Myös erilaiset koulujenväliset urheilukisat voitaisiin toteuttaa. Näissä erona peruskoululiikuntaan on nimenomaan se, että kaikki lapset ovat koko ajan valvottuna, sillä kisoissa on aina (pitäisi olla) riittävä määrä valvojia ja vastuuongelmia ei pitäisi syntyä. Lisäksi kisoihin osallistuvat ja haluavat osallistua motivoituneet yksilöt. 

LÄHTEET:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62734-opettajat-jarkyttyivat-hiihto-kiel...

http://www.slu.fi/lum/05_07/uutiset/koulun_liikuntatuntien_maara_las/

http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/...

http://www.oph.fi/download/144057_Liikunta_ja_oppiminen.pdf

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimaa, koululiikunta, OAJ, opetus, opetussuunnitelma, urheiluseurat

Nuorille pitää antaa mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen

Tiistai 11.9.2012 klo 21:58 - Jari-Pekka Teurajärvi

Erään kaverini on ollut viime vuosina vaikea työllistyä, koska ei ole kyennyt tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Hän on koulutukseltaan kirvesmies. Tehdessään kirvesmiehen hommia purkutyömaalla, hänen päälleensä kaatui betoniseinä. Valtava massa aiheutti hänen selkäänsä elinikäisen vamman. Työnantaja oli huolehtinut asianmukaisesti vakuutuksista ja vakuutusyhtiö maksoikin useita kuukausia hänelle korvausta menetetyistä ansioista. Sitten eräänä päivänä vakuutusyhtiön lääkäri oli todennut hänet 100% työkykyiseksi. Vakuutusyhtiön lääkäri ei ollut koskaan edes tavannut häntä! Melko pätevä lääkäri kun pystyy ilman että näkee potilasta, toteamaan hänen työkykynsä. Kaikki muut julkisen ja yksityisen sektorin lääkärit olivat todenneet "ettei tuolla selällä enää raksahommia tehdä". Vakuutusyhtiön lääkärin sana on kuitenkin se mikä painaa vaakakupissa. Ja vain ja ainoastaan vakuutusyhtiönlääkärin sana. Vaikka nimenomaa vakuutusyhtiö maksaa hänen palkkansa. Eihän se nyt niin voisi olla että lääkäri tekisi päätöksen palkanmaksajaansa vastaan? Käsittämätön järjestelmä?

Eihän siinä sitten auttanut muu kuin yrittää tehdä työtä, johon oli koulutuksen saanut. Selkä kesti fyysistä työtä parhaimmillaan viikon kerrallaan ja sen jälkeen ei enää sängystä ylös päässyt. Eihän kukaan työnantaja voi pitää työntekijää, joka ei pysty työtään tekemään kuin muutaman päivän kerrallaan ja työtä seuraa aina pakollinen sairausloma? Työvoimatoimistosta ohjataan ammattia/koulutusta vastaavaan työhön, vaikka olisi tiedossa että kyseistä työtä ei pystyisi tekemään. Käsittämätön järjestelmä?

Vuosien yritysten ja erehdysten kautta kaverini sai työpaikan Oulun kaupungilta. Työntekijänä hän on niin sanottu tukityöllistetty eli työnantaja saa palkkatukea ottaessaan työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen. Työtehtävä ei ollut läheskään yhtä fyysinen kuin kirvesmiehen työ. Työtehtävässä tarvittiin lisäksi sosiaalisia taitoja eli piti hallita asiakaspalvelu. Homma sopi kaverilleni kuin nyrkki silmään. Myös työkaverit ovat kehuneet ja antaneet positiivista palautetta. Siinä vaiheessa oli helppo todeta että "tämä on se työ".

Kaverini alkoi selvittämään että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi kouluttautua kyseiseen työtehtävään. Koska hän ei ole juuri peruskoulusta valmistunut niin varteenotettavimpana vaihtoehtona oli oppisopimuskoulutus. Hän soitti työvoimatoimistoon ja kyseli että mistä saisi lisää tietoa ja että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi oppisopimuskoulutukseen. Työvoimatoimistosta pyydettiin ottamaan yhteyttä Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimistosta pyydettiin ensin selvittämään työnantajan halukkuus oppisopimuskoulutukseen. Työnantaja näytti vihreää valoa. Uusi yhteydenotto Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimisto pyysi edelleen ottamaan yhteyttä Työvoimatoimistoon, jotta voitaisiin selvittää mahdollinen palkkatuki. Työvoimatoimistosta ilmoitettiin ettei onnistu, koska hänen osaltaa palkkatuki on käytetty.

Tämä osoittaa järjestelmän kankeuden. Vaikka ihmisellä olisi halu ja motivaatio kyseisessä tilanteessa opiskella uusi ammatti, ei tätä mahdollisuutta anneta.

Lähteet:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppisopimuskoulutus