Perjantai 1.11.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi
Mikä työmarkkinatuen kuntaosuus on?
Työmarkkinatuen rahoitusta muutettiin 1.1.2006 siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken (passiivituen saajat).
Työmarkkinatukeen tuotiin uutena siis niin sanottu kuntaosuus. Kuntaosuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta maksaa puolet 500 päivän jälkeen maksettavasta työmarkkinatuesta ja siihen liittyvästä lapsikorotuksesta, jollei työtön henkilö osallistu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Riittää että henkilö osallistuu kyseisiin toimenpiteisiin vaikka 1 päivän kuukaudessa.
Valtio maksaa 500 päivän jälkeenkin niiden työmarkkinatuen saajien kustannukset, jotka osallistuvat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, ammatinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteisiin, maahanmuuttajan kotouttamistoimenpiteisiin sekä kuntouttavaan työtoimintaan.
Kela laskuttaa kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden kuukausittain jälkikäteen.
Pitkään työmarkkinatukea saaneen henkilön työmarkkinatuki työttömyysajalta voidaan lakkauttaa, jos henkilö ei osallistu jäljempänä mainittuihin aktiivitoimiin. Henkilöltä, joka on saanut 500 päivää työmarkkinatukea tai enimmäisajan työttömyyspäivärahaa ja sen jälkeen 180 päivää työmarkkinatukea, oikeus saada työmarkkinatukea lakkautetaan, jos hän
- kieltäytyy tai eroaa ilman pätevää syytä taikka hänet omasta syystään erotetaan työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
- kieltäytyy ilman pätevää syytä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta, jotka sisältyvät hänen kanssaan laadittuun työnhaku-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmassa
- keskeyttää ilman pätevää syytä tai omasta syystään joutuu keskeyttämään työkokeilun, työelämävalmennuksen tai työharjoittelun.
Henkilö voi saada uudelleen työmarkkinatukea, kun hän on ollut työssä, koulutuksessa tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (työkokeilussa, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa) vähintään viisi kuukautta. Työhallinnon tehtävänä on tarjota tehostetusti työllistymistä edistäviä toimenpiteitä työmarkkinatukioikeutensa menettäneille.
Työmarkkinatuen määrä
Työmarkkinatuki on 32,46 e/pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Työmarkkinatukea korotetaan huollettavina olevien alle 18-vuotiaiden lasten perusteella. Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 5,24 e/pv, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 e/pv ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,92 e/pv.
Lisäksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukeen maksetaan korotusosaa enintään 200 päivältä. Korotusosa on 4,75 e/pv. Oikeus korotusosaan on, jos on aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 500 päivän enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Ilman korotuksia työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 698 e/kk (21,5 x 32,46 e). Tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen siten, että ne pienentävät työmarkkinatukea.
Miten työmarkkinatuen kuntaosuus on vaikuttanut kuntien talouteen?
Työttömyyden kasvaessa työmarkkinatuen kuntaosuuden vaikutus kuntien talouteen on ollut heikentävä. Suurimpien kaupunkien osalta puhutaan miljoonien menoerästä, joka johtuu vain ja ainoastaan kyseisestä sakkomaksusta eli kuntaosuudesta. Esimerkiksi Oulun kaupungin osalta työmarkkinaosuuden kuntaosuus tulee maksamaan yli 10 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kyseinen maksuosuus on kasvusuunnassa myös vuonna 2014.
Miksi näin?
Passiivituen saajia eli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita ilman työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai kuntouttavaan toimintaan osallistuneita työttömiä ei saada kunnan puolesta tavoitettua. Tämä johtuu siitä, ettei kunnalla ole passiivituen saajan yhteystietoja. Kela toimittaa kunnalle laskun mukana ainoastaan listan passiivituen saajien nimistä. Jos ei ole osoitetietoja, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, miten ihmeessä kunnan virkamies tavoittaa passiivituen saajan ja saa lähetettyä kutsun esimerkiksi tapaamiseen kunnan virkamiehen kanssa?
Tuntuisi helpolta ratkaisulta pyytää puhelinnumerotietoja vaikkapa numerotiedustelusta? Käytännössä tämäkään ei aina tuota toivottua lopputulosta, sillä samannimisiä henkilöitä voi asua paikkakunnalla? Henkilöllä voi olla myös salattu puhelinnumerotieto tai hän voi käyttää pre-paid liittymää?
Miten passiivituen saajat saadaan tavoitettua kunnan toimesta?
Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu 1.7.2014. Joukkoliikenteessä siirrytään niin sanottuun bruttomalliin, jossa lipputulot tulevat kokonaisuudessaan tilaajalle eli kunnalle. Liikennöitsijä ei siis saa lipputuloja, vaan kiinteän summan, joka määräytyy kilpailutuksessa.
Yli 500 päivää passiivitukea saaneelle henkilölle voitaisiin tarjota ilmainen kuukausikortti kaupungin joukkoliikenteeseen, mikäli hän tulee sen kunnan toimistolta noutamaan. Samalla hänet velvoitetaan antamaan täydelliset yhteytietonsa.
Tällä yhdellä käynnillä olisi mullistava vaikutus. Kunnan ei tarvisi enää maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta, sillä jatkossa kunta voisi tarjota henkilölle työvoimapoliittisen toimenpiteen. Kyseisellä bussilipulla passiivituen saaja saataisiin oikeasti myös aktivoitua monin tavoin. Bussikortti mahdollistaisi liikkumisen esimerkiksi uimahalliin, kuntosalille, asukastuvalle, työhaastatteluun, kirjastoon, hyvinvointikeskukseen jne.
Kyseinen henkilö voisi saada ilmaisen bussikorttinsa joka kuukausi käymällä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Toimenpiteen ei tarvitse välttämättä kestää päivää pidempään per kuukausi.
Bussikorttivaikutus per passiivituen saajan kuntaosuus
698e/kk / 2 = 349e/kk (tämä on kuntaosuus keskimäärin)
50e/kk = Oululippu (Rajaton määrä matkoja kaupunkialueella 30 vuorokauden ajan)
Jos ei Oululipun hintaa oteta huomioon ollenkaan, sillä sen voi kaupunki tarjota ilman eri kustannusta veronmaksajalle, koska bruttomallissa kaikki lipputulot tulevat kaupungille. Voidaan ajatella, että kaupunki menettäisi tuon 50e, mikä sama henkilö olisi ostanut bussilipun jokatapauksessa. Kuinka moni kyseisistä passiivituen saajista kuitenkaan ostaa kyseistä bussilippua todellisuudessa?
Bussikorttivaikutus voidaan sanoa olevan siis välillä 299e/kk - 349e/kk per passiivituen saaja. Tämä laskutoimitus ei ota huomioon muita aktivointivaikutuksia, jonka bussikortti voi tuoda tullessaan.
Jos joka viides passiivituen saaja, joka aiheuttaa Oulun kaupungille työmarkkinatuen kuntaosuuden maksamisen hakisi bussilippunsa, toisi tämä säästöä Oulun kaupungille 2 miljoonaa euroa siinä tapauksessa, että kaupunki muutoin maksaisi tasan 10 miljoonaa euroa kuntaosuutta.
Esitys
Esitän Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmälle, jotta he voisivat viedä edellisen pohjustuksen perusteella seuraavanlaisen valtuustoaloitteen Oulun kaupungin valtuuston käsiteltäväksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä kansalaisaloite, mutta käytän sitä väylää vain siinä tapauksessa, että Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei halua viedä esitystä eteenpäin. Toimitan tämän esityksen tiedoksiantona myös Oulun seudullisen joukkoliikennjaoston puheenjohtaja Raimo Hämeenniemelle (kesk), sekä koko joukkoliikennejaostolle.
"Tulisi selvittää mahdollisuus antaa Oululippu (joukkoliikenteen kuukausilippu) aktivointitoimenpiteenä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle henkilölle, joka Oulun kaupungin viranomaisen ehtojen mukaisesti käy Oululipun henkilökohtaisesti hakemassa ja suorittaa vaaditun työvoimapoliittisen toimenpiteen."
PS. Tämä on vastine myös Oulun kaupunginhallituksen jäsenille Juha Huikari (kesk) ja Juha Hänninen (kok) sekä Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja Tomi Kaismolle (kok), jotka ovat kuorossa itkeneet, että "mistä rahat joukkoliikenteen parempaan palvelutasoon". Heidän osaltaan itkua on riittäänyt, mutta tekoja ei ole näkynyt.
Tekijänoikeus
Ideaa saa vapaasti käyttää kaikissa Suomen kunnissa ja toivon, että se saa työttömät henkilöt aktivoitumaan ja samalla helpottaa kuntien talouskurjimusta.
Aluksi voi vaikuttaa siltä, että bussikorttivaikutuksella lapioidaan maksut kuntien kontolta takaisin valtiolle, mutta pitää muistaa ottaa huomioon myös aktivointivaikutus, joka kuntaosuuden alkuperäinen tarkoitus on ollutkin. Eli kuntaosuudella on haluttu kuntien osallistuvan tehokkaammiin pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen.
LÄHTEET:
Työmarkkinatukiuudistus 1.1.2006
Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuen määrä
Työmarkkinatuki kurittaa kuntia
Määrä kovassa kasvussa – kunnille jo sadan miljoonan sakot työttömyydestä
Kaleva: Kunnille kertyy kallis lasku
PÄIVITYS 6.11.2013:
Tekstistä korjattu asiavirhe. TE-toimistolla on kaikki tiedot yli 500 päivää työttömänä olleista, kirjoitin alkuperäiseen tekstiin virheellisesti ettei näin olisi. Kunta/kaupunki on se taho, jolta kyseiset tiedot voivat puuttua. Kunta saa Kelalta laskun, joka sisältää laskutettavat yli 500 päivää työttömänä olevat passiivituen saajat.
