Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Lapsilisä pitäisi poistaa, osa 2

Perjantai 18.3.2016 klo 9:45 - Jari-Pekka Teurajärvi

Edellinen blogikirjoitukseni ”Lapsilisä pitäisi poistaa” poiki paljon keskustelua ja kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa. Lieneekin parasta täydentää edellistä blogikirjoitustani.

 

Edellisen blogikirjoitukseni pointti oli poistaa lapsilisä 40% eniten tienaavilta perheiltä. Tällä saataisiin aikaan noin 600 miljoonan euron säästöt. Eniten tienaavat tulevat toimeen vallan mainiosti ilman lapsilisiä.

 

Perheet, joiden verokertymä olisi pienempi kuin laskennallinen lapsilisän määrä huolestuttivat lukijoita eniten. Osa arveli, että köyhimmiltä perheiltä jäisi rahat saamatta esittämässäni verotukseen perustuvassa mallissa. Köyhiä ei tietenkään ollut tarkoitukseni kurjistaa, vaan edelleen kaikkien 60% vähiten tienaavien perheiden lisäksi lapsilisää vastaavan rahamäärän saisivat kaikkein köyhimmätkin.

 

Kaikkein köyhimmät elävät tulonsiirtojen varassa. He saavat opintotukea, eläkettä, asumistukea, työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea tai muuta tukea. Luonnollista olisi maksaa heille lapsilisää vastaava summa muiden tukien mukana.

 

Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi negatiivinen verotus. Jos verokertymä on pienempi kuin verovähennyksiin oikeuttava summa, saisi alijäämän palautuksena tilille. Tässä on ongelmana kuitenkin se, että tulonsiirto tapahtuisi vain kerran vuodessa. Käytännössä tämä ei siis näin onnistuisi, koska köyhienkin on syötävä useammin kuin kerran vuodessa. Jos käytössä olis ns. verotili, niin sitten tämä malli onnistuisi sellaisenaan.

 

Yksi vaihtoehto olisi myös tuloraja lapsilisien maksuun. Tässä ongelmana on se, että tuloja on vaikea arvioida tarkkaan etukäteen, varsinkin jos kysymys on koko perheen aikuisten tuloista. Tämä aiheuttaisi myös todennäköisemmin kikkailuja tulojen suhteen ja voisi lisätä kannustinloukkuja siihen ryhmään, jonka tulot olisivat lähellä määriteltyjä tulorajoja. Käytännössä esittämäni veromalli on kuitenkin juuri tuloraja, mutta siinä tuloja tarkastellaan lopullisesti vasta verotuksen valmistuttua.

 

Summasummarum: 600 miljoonan euron säätöt tulisivat poistamalla lapsilisä vain kaikkein varakkaimmilta perheiltä ja muut perheet saisivat edelleen lapsilisää vastaavan rahamäärän joko verohelpotuksena tai muunlaisena tulonsiirtona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsilisä

Lapsilisä pitäisi poistaa

Torstai 17.3.2016 klo 21:29 - Jari-Pekka Teurajärvi

Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.

Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.

Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.

Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.

Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.

Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500–2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300–2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.

Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.

Kirjoitus julkaistu mm. Perussuomalainen-lehdessä 4/2016, Järjestö-liite

LÄHTEET

KELA: Tilastot lapsilisistä http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista

HS: Suomalaisten keskiansio nousee yli 3 500 euroon – suurin osa ansaitsee kuitenkin selvästi vähemmän http://www.hs.fi/talous/a1440036036090

Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html

Lapsilisälaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796

Wikipedia: Lapsilisä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilis%C3%A4

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsilisä

hallitus vie tuhkatkin pesästä syrjäseutujen lapsiperheiltä

Keskiviikko 26.3.2014 klo 9:18 - Jari-Pekka Teurajärvi

Lapsilisää ja asuntolainojen korkovähennystä heikennetään! Lisäksi syrjäseuduilla työssäkäynti on entistä kalliimpaa johtuen edelleen nousevista autoilun kustannuksista ja työmatkan verovähennysoikeuden kaventumisesta. Samalla tieverkoston annetaan rapistua!

Nykylainsäädännön mukaan syrjäseudun asukas joutuu vastaanottaamaan työtä 80 km päästä tai karenssit paukkuu päälle. Tuo 80 km matka molempiin suuntiin tulee entistä kalliimmaksi kun usein joutuu pakon sanelemana sen kulkemaan omalla autolla. Syrjäseuduilla ei näet bussit kulje samaan tapaan kuin pääkaupungin metropolialueella. Hallitus on päättänyt nostaa sekä ajoneuvoveroa, että polttoaineveroa. Lisäksi oikeutta vähentää työmatkakuluja verotuksessa kavennetaan. Mahtava yhtälö!

Hallitus on päättänyt leikata myös liikenteen väylärahoista, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että syrjäseutujen tiestön annetaan rapistua entisestään. Autoilusta maksetaan siis kova hinta, mutta rahoja ei toki ohjata autoilijoiden käyttämään tiestöön.

Jokapäiväinen 160 km työmatkan ajaminen huonokuntoisella tiellä, talviliukkaalla ja pimeässä luulisi myös käyvän raskaaksi ja vielä kun ottaa huomioon, että työssäkäynnin ilosta voi joutua pienipalkkaisella alalla ja syrjäseudulla jopa maksamaan! Lapset joutuvat olemaan päivähoidossa 8 tunnin työpäivän päälle vielä 2-3 tuntia, koska vanhempi ajaa henkensä kaupalla työmatkaansa.

Suoraan sanottuna, hallitus näyttää persettä syrjäseutujen lapsiperheille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus, Kehysriihi, Lapsilisä, Syrjäalueet