Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Osaajapula kasvun esteenä Oulussa

Torstai 17.11.2016 klo 22.27 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ennustin Oulussa vallitsevan ICT-alan osaajapulan jo itsenäisyyspäivänä 2015. Pohdin tuolloin myös, että miten työllisyystilanteen parantuminen saataisiin toteutettua muillakin kuin ICT-alalla.

Oulussa on ollut toimiva konsepti päivittää ICT-alan työttömien osaaminen vastaamaan työnantajien tarpeita. Näytöt konseptin toimivuudesta ovat kiistattomat. Onko konseptia osattu jalostaa muille aloille? Rahallinen sijoitus työvoiman täsmäkoulutuksiin maksaa itsensä nopeasti takaisin ja tuo hyvinvointia sekä yksilöille että seudulle.

On vaarana, että ICT-alan kasvu tyrehtyy, mikäli osaajia ei saada palkattua. Nyt sopiikin kysyä, että mitä toimenpiteitä Oulussa on tehty asian suhteen? Onko kartoitettu oululaisten yritysten osaajatarvetta ja alettu kouluttamaan uusia osaajia ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa? Vastaako korkeakoulututkinto alan tarpeita eli ovatko valmistuvat nuoret suuntautuneet oikein ja omaavatko he oikeat pohjatiedot?

Jotta valmistuville saadaan oikeat pohjatiedot, täytyy kouluttajan omata alan viimeisin osaaminen. Nykyisessä korkeakoulusysteemissä tämä on lähes mahdotonta, koska riittävää opettajarotaatiota ei ole. Oulusta löytyy kuitenkin hyvä opinahjo, joka kouluttaa ammatillisista osaajista opettajia. Tämä on tietenkin Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, joka toimii osana Oulun ammattikorkeakoulu Oy:tä.

Reservistä löytyy edelleen myös työttömiä insinöörejä, joiden osaaminen on vanhentunutta. Heidän työvoimakoulutukseen täytyy edelleen panostaan. Tässä vaaditaan myös yritysten aktiivisuutta. Yritysten tulee olla yhteydessä TE-palveluihin, mikäli vaikeuksia rekrytoinnissa on. Tällöin työvoimakoulutus saadaan vastaamaan juuri yrityksen tarpeita.

Työnantajien tulee antaa myös oma panos osaajien kouluttamiseen. Työharjoittelupaikkoja on tarjottava, mikäli osaajia halutaan. Vaikka se viekin jo talossa olevan osaajan työaikaa. Vaihtoehtona on kouluttaa työtekijät kokonaan itse ja Siili Solution Oy on aloittanut Mestari & Kisälli -ohjelman, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia firman tarpeisiin.

Mikäli työnantajien osaajatarvetta ei saada tyydytettyä, johtaa se palkkojen nousuun syöden kilpailukykyä. Palkat nousevat, koska osaajat vaihtavat työpaikkaa paremman palkan perässä. Jos osaajia ei löydy Ouluun edes kovalla rahalla, on yrityksen laajennuttava muille paikkakunnille tai ulkomaille.

Tiedossani on, että osaavalle koodaajalle maksetaan Oulussa parhaimmillaan 6500 euron kuukausipalkkaa. Puskaradiossa yrityksen maine hyvänä tai huonona palkanmaksajana kiirii nopeasti alalla työskentelevien korviin. Koska vallitsevassa tilanteessa on työntekijän markkinat, kohtaavat huonoa palkkaa maksavat yritykset ensimmäisenä rekrytointivaikeudet ja osaajien ovi käy vain yhteen suuntaan.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan lukijalta palstalla 17.11.2016 sekä Oulu-lehden Mielipide-palstalla 19.11.2016

LÄHTEET

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Ouluun työvoimapula ensi vuonna (Jari-Pekka Teurajärvi, 6.12.2015)

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Oulun ICT-ala elää ”intia-ilmiötä” (Jari-Pekka Teurajärvi, 29.6.2016)

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula (29.6.2016)

YLE: Oulun ICT-ala vetää – vuodessa satoja uusia työpaikkoja (19.7.2016)

Kaleva: Insinöörien työllisyystilanne kohentunut Pohjois-Pohjanmaalla (11.11.2016)

Suomen Kuvalehti: Oulussa olisi töitä, mutta ei tekijöitä – ”Edes työhaastatteluja ei pääse tekemään”, sanoo toimitusjohtaja (11.11.2016)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ICT, Insinööri, Talouskasvu, Työllisyys

Nokian irtisanomiset odotettua pahemmat

Perjantai 3.6.2016 klo 15.31 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sanomalehti Kaleva uutisoi 3.6.2016 Nokian irtisanovan 200 työntekijäänsä Oulusta. Luottamusmiehen mukaan on mahdollista, että osa työllistyy yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Tilanteen tekee mielestäni erityisen haastavaksi uutisen toteamus, että ”Yt-neuvottelujen ulkopuolella oli vain tuotekehitys”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanomiset kohdistuvat tuotannon puolelle sekä tuoteohjelmiin.

Oulussa olisi kysyntää tuotekehitysosaajille ja insinööreille. Kaikenlainen tuotanto on pääosin siirtynyt jo vuosia sitten Suomesta halpamaihin. Oulussa on tuotantoa ollut erityisosaamisen ansiosta. Tuotekehityslinjastot on suunniteltu Oulussa ja toimitettu testauksen jälkeen tehtaille muualle maailmaan. Oulussa ei juurikaan ole tuotantotyöpaikkoja auki nykypäivänä.

Nokia kantaa onneksemme yhteiskuntavastuutaan Bridge-ohjelmansa avulla. Bridge-ohjelma mahdollistaa irtisanottaville uuden väylän elämässään. Osa perustaa yrityksen ja osa kouluttautuu uudelle alalle. Ilman Nokia tukea näkisin tilanteen mahdottomaksi tuon 200 työntekijän osalta. Mikäli irtisanottavat olisivat olleet tuotekehityksen puolelta, olisi uudelleen työllistyminen ollut paljon helpompaa.

Toivon kaikille irtisanottaville uskoa tulevaisuuteen. Jos joskus on tuntunut siltä, ettei se nykyinen työ olekaan sitä mitä kaikkein eniten haluaisi tehdä, mutta kohtuullisen hyvän palkan ansiosta on pysynyt työssä kiinni, niin nyt on se elämän mahdollisuus valita toisin. Toki pakon sanelemana, mutta harva olisi ilman pakkoa suunnanmuutosta tehnyt.

Nokialle jääville työntekijöille toivotan jaksamista, sillä Nokian ja Alcatel-Lucentin välinen integraatio tuskin on vielä valmis. Päätöstä tulevista yt-neuvotteluista ei kokemukseni mukaan tehdä aina työntekijän näkökulmasta katsottuna järkeen perustuen. Oulun valttina on huippuosaaminen, mutta sekään ei aina riitä. Suuren yhtiön pyörittäminen on kuin pyörittäisi valtiota. Päätökset ovat usein poliittisia ja jokaisella on oma etunsa ajettavana. Niin suomalaisilla kuin ranskalaisilla.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 7.6.2016 (printti)

LÄHTEET

Kaleva: Nokialta irtisanottiin Oulussa reilut 200 – "sellainen tuntuma, ettei nämä tähän jää"

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, yt-neuvottelut, työllisyys