Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Perussuomalaisten pesänjako

Keskiviikko 8.3.2017 klo 1.01 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ensimmäisen kerran vihjasin perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuvan otsikoidessani blogini Perussuomalaisten puheenjohtaja vaihtuu (19.9.2016). Tunsin kentän hyvin ja tiesin jo tuolloin.

Asiasta pystyin täysin varmana kirjoittamaan blogissani Soinille tuli noutaja (31.12.2016).

Suosittelen lukemaan tämän uusimmankin blogikirjoitukseni, mikäli aihe kiinnostaa. Kirjoitan aiheesta, koska tiedän mitä kirjoitan. Kirjoitan aiheesta, koska sillä on yhteiskunnallista merkitystä. En kirjoita mollatakseni perussuomalaisia, sillä heillä on paikkansa suomalaisessa politiikassa.

Timo Soini odotetusti ilmoitti, ettei hae enää puheenjohtajuutta. Tämä oli hänelle ainoa vaihtoehto, koska voittajana on paras luopua. Soinin johdolla puolue on voittanut useita vaaleja vastoin median ja galluppien ennakointia.

Kuntavaaleissa 2017 tulee perussuomalaisille tappio. Ruma tappio. Mikäli Soini olisi vaalien jälkeen ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta, olisi hän poistunut häviäjänä. Nyt hän tavallaan saa poistua voittajana. Lisäksi Soinin kannalta asetelmat puoluekokouksen puheenjohtajavaaliin olisivat olleet hävittyjen vaalien jälkeen huonot.

Ehdokashankinnan kannalta oli myös tärkeää, että sekä Soinin leiri (SMP) ja Halla-ahon leiri (Nuivat) saataisiin ehdolle kuntavaaleihin. Ehdokashankinta on ollut erittäin haastavaa perussuomalaisten petettyä kaikki edellisten vaalien lupaukset tärkeimpien asioiden osalta. ”Kevään korvalla” oli siis ehdokasasettelun varmistuttua.

Ehdokasasettelu onnistui määrällisesti ennakoitua paremmin ja suurena apuna olivat kentälle palkatut ehdokashankkijat. Ehdokasmäärä putosi vain muutamalla sadalla edellisistä kunnallisvaaleista. Laatu on sitten toinen asia.

Uskon Jussi Halla-ahon luopuvan ehdokkuudestaan, vaikka hän aikaisemmin ilmoitti ”erittäin todennäköisesti” lähtevänsä ehdolle puheenjohtaja vaaliin. Halla-aho ja muut nuivat ovat nyt saaneet raivattua Soinin tieltään ja heidän asetelmat puolueessa tulevat vahvistumaan jokatapauksessa.

Olin alunperinkin erittäin yllättynyt Halla-ahon kiinnostuksesta puheenjohtajuuteen ja väitän ehdokkuudesta vihjailun olleen keino painostaa Soini luopumaan. Halla-aho ei ole johtajatyyppiä, eikä ole koskaan tietojeni mukaan johtanut ainuttakaan yhdistystä. Sampo Terho on sensijaan yhdistyksiä johtanut ja on siltä osin pätevä.

Kansanedustaja toisensa jälkeen on lähtenyt tukemaan Sampo Terhoa puheenjohtajaksi. Terhoa on pidetty Soinin sylikoirana ja eduskuntaryhmän kannalta hän on turvallinen valinta. Hallitus saisi jatkaa, eikä uusia eduskuntavaaleja tarvittaisi.

Voidaan sanoa, että kansanedustajat ajattelevat tässä ennenkaikkea omaa etuaan. Kovin monella heistä työt eduskunnassa loppuisivat ennenaikaisten vaalien jälkeen. Tämä johtuu tietenkin puolueen kannatuksen romahtamisesta. Ja Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi johtaisi mitä todennäköisimmin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

Sampo Terho on siis hallituksen jatkon kannalta paras valinta. Näin ollen myös Suomen kansalaisten kannalta se paras valinta. Ja perussuomalaisten kansanedustajien kannalta paras valinta. Puolueen kannalta hän on kuitenkin ongelmallinen valinta.

Sampo Terho on tunnetusti porvari. Sanoisin jopa ääriporvari. Tämä ei oikein sovi perussuomalaisen kentän pirtaan. Tavallinen perussuomalainen haluisi toimia köyhän asialla. Sampo Terho joutui suuresti pettymään jäätyään Soinin tekemien ministerivalintojen ulkopuolelle. Paikka eduskuntaryhmän puheenjohtajana kuitenkin tuli ja sen tehtävän hän on käsittääkseni hoitanut erinomaisesti.

Timo Soini pääsi aikoinaan eduskuntaan viikinki Tony Halmeen suuren suosion vetämänä. Sampo Terho pääsi europarlamenttiin taas Timo Soinin suuren suosion vetämänä. Tuleeko hänestä myös Soinin tuella uusi puolueen puheenjohtaja. Kyllä tulee.

Nuivat tulevat hyväksymään Halla-ahon vetäytymisen puheenjohtaja ehdokkuudesta, mutta ottavat varapuheenjohtajien paikat sekä puoluesihteerin tehtävän. Asettuessaan ehdolle, tulisi Halla-ahosta puheenjohtaja, koska asiasta päättäisi kenttäväki eikä puolue-eliitti.

Perussuomalaiset ovat hyötyneet puheenjohtajakamppailusta, vaikka todellista kamppailua ei edes tultane näkemään. He ovat saaneet erinomaisen näkyvyyden näin kuntavaalien alla. Sanoisin, että well done.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu
teurajarvi@hotmail.com / 0408073847



LÄHTEET

Kaleva blogi: Perussuomalaisten puheenjohtaja vaihtuu (Jari-Pekka Teurajärvi, 19.9.2016)

Kaleva blogi: Soinille tuli noutaja (Jari-Pekka Teurajärvi, 31.12.2016)

meppi_sampo_terho_ja_j-p_teurajarvi.jpg

Sampo Terho ja Jari-Pekka Teurajärvi Oulun puolueneuvoston kokouksessa 2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, puheenjohtaja

Soinille tuli noutaja

Lauantai 31.12.2016 klo 2.38 - Jari-Pekka Teurajärvi

Soinille tuli noutaja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt suomalaista poliittista historiaa, jonka veroista on lähihistoriassa tuskin kenelläkään muulla kuin presidentti Urho Kekkosella. Soini on luonut suomen maaseudun puolueen (SMP) raunioilta oman puolueen ja johtanut sitä melkein koko puolueen 20 vuotisen historian ajan.

Timo Soini oli syy, miksi lähdin mukaan politiikkaan. Hänen kykynsä puhua populistisesti eli vaatia asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ”todellista kansaa” ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan vetosi myös minuun. Se mitä perussuomalaiset Timo Soinin suulla ovat luvanneet ja mitä ovat valtaan päästyään toteuttaneet jääkööt lukijoiden omaksi arvioitavaksi.

Timo Soinin valta-asema puolueen suvereenina johtajana alkoi murtua vuoden 2015 Turun puoluekokouksesta alkaen. Soinille ei varteenotettavia haastajia ole ilmaantunut missään vaiheessa. Oululainen varavaltuutettu ilmoitti haastavansa puheenjohtajan Turun puoluekokouksessa 2015, mutta hän oli haastajana lähinnä vitsi. Sama henkilö on perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaana Oulussa kevään 2017 vaaleissa. Sama mies on tuomittu 2016 kaksi kertaa rikoksista, jotka ovat kohdistuneet oman puolueen paikallista jäsentä kohtaan.

Soinin asema alkoi murtua, kun puoluekokouksessa äänestettiin puolueen varapuheenjohtajista. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi perussuomalaiset eivät valinneet Soinin suosittelemaa Juho Eerolaa, vaan valituksi tuli oululainen Sebastian Tynkkynen. Tynkkysen korostamat teemat vetosivat puoluekokousväkeen kuin viina alkoholistiin. Tynkkynen puhui kentän äänellä: itsenäinen rahapolitiikka, EU-kritiikki ja monikulttuurisuuden vastustaminen. Valintansa jälkeen Tynkkynen totesi: ”Valintani on ehdottomasti hyvin selkeä signaali puoluejohtoa ja sen linjaa kohtaan”.

Tynkkysen valinta kumpusi erityisesti kentän tyytymättömyydestä perussuomalaisten hallitustaipaleen alkuun. Keväällä käytyjen eduskuntavaalien 2015 aikana televisiossa pyöri puolueen mainos ”Piikki kiinni”, joka oli perussuomalaisten vaalien kärkiteema. Suomeksi sanottuna Kreikkaan ei enää rahaa. Perussuomalaiset olivat välittömästi hallitustaipaleen alkumetreillä kuitenkin hyväksymässä Kreikan 3. tukipakettia. Kenttä ei voinut uskoa tätä todeksi.

Timo Soini ja muu puoluehallitus vastasi kentän ääneen erottamalla Sebastian Tynkkysen puolueesta. Tekosyy erottamiselle saatiin, kun Tynkkynen vaati koolle puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokousta päättämään perussuomalaisten jatkosta Suomen hallituksessa. Tynkkynen erotettiin puolueesta puoluehallituksen kokouksessa, jossa hän ei itse ollut paikanpäällä. Hän oli kokouksen aikaan Pohjoismaiden poliittisten nuorisojärjestöjen kokouksessa Islannissa. Tynkkynen oli saanut laajaa kannatusta vaatimuksilleen.

Turun puoluekokouksessa kaikista puhujista selkeästi kovimmat aplodit sai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Sali raikui hänen pitämänsä puheen jälkeen ja puheen aikanakin. Tuolloin tajusin, että Jussi Halla-aho on ainoa, joka pystyisi haastamaan Timon Soinin puheenjohtajavaalissa. Tämän näki myös Timo Soinin ilmeestä Halla-ahon puheen aikana.

Halla-ahoa ei kuitenkaan mielletä johtajaksi ja hänellä ei ole kokemusta puheenjohtajuuksista puolueen toimielimissä. Ei paikallisyhdistyksen, piirin tai muunkaan puolueen organisaation puheenjohtajuuksia.

Kirjoitin blogissani 19.9.2016, että ”perussuomalaisten puheenjohtaja vaihtuu”. Tiesin, että haastajia Timo Soinille tulee, mikäli hän on edelleen ehdolla puheenjohtajaksi puoluekokouksessa 2017. Soini on pedannut paikkaansa Jussi Niinistölle, joka on ollut puolueen 1. varapuheenjohtaja pitkään. Homman piti mennä niin, että Soini jatkaa puheenjohtajana vuoteen 2019 saakka ja Jussi Niinistö jatkaa siitä. Niinistön valinta puolueen puheenjohtajaksi oli tarkoitus varmistaa tekemällä hänet tunnetummaksi ehdokkaana presidentinvaaleissa 2018.

Yllätyin Jussi Halla-ahon ilmoituksesta 30.12.2016, että hän lähtee erittäin todennäköisesti puheenjohtajaehdokkaaksi puoluekokouksessa 2017, riippumatta siitä onko Soini ehdolla vai ei. Mielessäni olin pohtinut muita vaihtoehtoja haastajaksi, mutta rehellisesti sanottuna toista varteenotettavaa haastajaa en ole keksinyt. Heikoimmillakin avuilla olisi todennäköisesti pärjännyt, mutta nyt tilanne on saletti. Jussi Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja kesällä 2017.

Kenttä on pettynyt Soinin johtaman perussuomalaisten politiikkaan. Kaikki vaalilupaukset on petetty. Ainakin kärkiteemat, joilla edelliset vaalivoitot on ansaittu. Kenttäväkeä ei paljoa kiinnosta se, että Soini sai korjattua SMP:n kokeman vääryyden eli seteliselkärankaisten puoluetukilain. SMP:läiset eli perussuomalaisittain ”soiniuskovaiset” ovat tietenkin asiasta eri mieltä.

Soini on selkeästi havainnut nuivien uhkan ja puoluetoimiston mukaan kuntavaaleihin lähdetäänkin SMP:läiset kärkenä: ”vanhat konkarit tietävät kuinka vaalit voitetaan”. SMP:läisiä on viimeaikoina lennätetty aina Brysseliin saakka, jotta heidät saataisiin pidettyä tyytyväisinä. Heitä tultaisiin tarvitsemaan kesän 2017 puoluekokouksessa ja puheenjohtajavaalissa.

Puoluekokouksessa saavat äänestää kaikki kokousvuoden 2017 ja edellisen vuoden 2016 puolueen jäsenmaksunsa maksaneet. Parhaimmillaan maksaneita jäseniä puolueella oli noin 10 000, mutta tällä hetkellä arvioni mukaan enintään 5000. Puoluetoimiston ja Soinin hokema 10 000 jäsentä on historiaa ja perustan väitteeni sille jäsenkehitykselle, mikä Pohjois-Pohjanmaalla on vallinnut vuosina 2015 ja 2016.

Puoluekokoukseen saapuu todennäköisesti reilut 1000 äänioikeutettua. Soinin vahvuudeksi äänestyksessä voidaan laskea se, että nimenomaan soiniuskovaiset ovat maksaneet puolueen jäsenmaksunsa ajallaan. Halla-ahon kampanjapäällikön tärkein tehtävä olisikin saada Jussin kannattajat maksamaan jäsenmaksut, sillä juuri tämä porukka on ollut eniten pettynyt puolueen politiikkaan ja jättänyt maksunsa maksamatta.

MTV toimitti kyselyn perussuomalaisten piirihallitusten jäsenille ja kyselyn mukaan 55% halusi Soinin jatkava puheenjohtajana. Pari vuotta sitten saman kyselyn tulos olisi lähennellyt 100% lukemia. Kyselyn aikaan ei Halla-ahon ehdokkuus ollut vielä tiedossa. Kyselyssä eivät ole mukana myöskään perussuomalaiset nuoret, jotka lukeutunevat Halla-ahon kannattajiin. Nuorten äänillä oli vahva vaikutus Tynkkysen valintaan puolueen varapuheenjohtajaksi. Tynkkysen saama kohtelu ei varsinaisesti ole nostanut Soinin osakkeita nuorten parissa. Nuorisojärjestön jäsenmääräkehitys on ollut päinvastainen puolueen jäsenmääräkehitykseen nähden. Nuorisojärjestön jäsenyys ei kuitenkaan tuo äänioikeutta emopuolueessa, vaan puolueen jäsenmaksu tulee olla maksettuna erikseen.

Puolueen tulevaisuus

Halla-aho tarvitsee tuekseen nuivan varapuheenjohtajiston pelkästään oman kokemattomuutensa vuoksi. Puoluekokouksessa tultaneen näkemään varapuheenjohtajaehdokkaina nuivalta osastolta ainakin Juho Eerola, Sebastian Tynkkynen ja Laura Huhtasaari. Heillä on myös hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi, kun Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Rannalle jäisi tällöin Niinistö. En usko Hanna Mäntylän olevan käytettävissä varapuheenjohtajaksi.

Puoluesihteerinä on toiminut nuivien Riikka Slunga-Poutsalo. Hänellä ei ollut haastajaa Turun puoluekokouksessa 2015. Kentällä puoluesihteerin suhteen on kuulunut soraääniä. Nuivien nousu puolueen johtoon tullee pelastamaan kuitenkin hänen paikkansa puoluesihteerinä, mikäli hän on käytettävissä. Puolueen lehden päätoimittajana jatkaa nuivien Matias Turkkila.

Puoluetoimiston työsopimukset uusitaan todennäköisesti kahden vuoden välein aina puoluekokouksen jälkeen. Työmies Putkonen ei ole varsinaisesti kenttäväen suosiossa, mutta puoluetoimiston ja Soinin kylläkin. Nuivien tullessa valtaan Putkonen saanee lähteä, sillä muunlainen päätös nakertaisi välittömästi Halla-ahon johtaman puolueen sisäistä uskottavuutta.

Puolue asemoituu reilusti nykyistä oikeammalle. Köyhien asia saa jäädä, eikä puolue ole enää yleispuolue. Tärkeimpinä teemoina tullaan näkemään nuivan manifestin sisältö eli tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi EU- ja eurovastaisuus sekä natomyönteisyys.

SMP:läisten hyysääminen puolueen sisällä loppuu ja nuorempi sukupolvi saa mahdollisuuden. Puoluetta voidaan alkaa kutsua aidosti perussuomalaisiksi ja ulkomailla rinnastetaan puoleisiin, kuten Front National (Kansallinen rintama, Ranska), PVV (Vapauspuolue, Hollanti), Sverigedemokraterna (Ruotsi), AfD (Vaihtoehto Saksalle).

Vaikutukset Suomen politiikkaan

Soini nimesi perussuomalaiset ministerit itsevaltiaan tavoin ihan itse. Miksei näin tekisi puheenjohtajana myös Halla-aho? Tämä tarkoittaisi koko perussuomalaisen ministerikaartin vaihtoa?

Kelpaisiko nykyinen hallitusohjelma Halla-ahon johtamille perussuomalaisille?

Entä kelpaisiko Halla-ahon ministerivalinnat tai ohjelma muille hallituskumppaneille?

Perussuomalaisten kesän 2017 puoluekokous on siis merkittävä tapahtuma Suomen politiikan kannalta ja ennustankin ennenaikaisia eduskuntavaaleja.

Entä säilyvätkö kuntavaaleissa keväällä valittujen valtuustojen perussuomalaiset ryhmät yhtenäisinä? Paikoittain vaaleissa ehdokkaana olleet huomaavat SMP:läisten jakaneen luottamustehtävät ohi perussuomalaisten ja tekevät omat johtopäätöksensä?

Mikä on äänestäjän kuluttajasuoja kuntavaaleissa? Äänestääkö hän Soinin perussuomalaisia vai Halla-ahon perussuomalaisia?

Mitä Soinille jää

Soinille jää perussuomalaisten tukisäätiö. Puolue on pumpannut rahaa säätiöön ja säätiön hallitus päättää varojen käytöstä suvereenisti. Säätiön hallitus päättää itse hallituksen kokoonpanon ja täydentää itse tarvittaessa itseään. YLE ajankohtaisen kakkosen toimittaja Timo Seppänen kirjoitti näin: ”kaltaiseni pölvästi kuvittelee tietenkin, että säätiön tehtävänä on tukea puoluetta nimeltä Perussuomalaiset. Tosiasiassa asia näyttää olevan päin vastoin.”

Mielenkiintoisena yksityiskohtana säätiön toiminnasta kerrotaan perussuomalaisten sivuilla näin: ”säätiö tukee Suomen Maaseudun Puolueen ja SMP:läisen liikkeen tutkimusta ja historiankirjoitusta sekä niihin rinnastettavaa toimintaa. Säätiö voi myös auttaa SMP:läisen liikkeen veteraaneja, sotaveteraaneja sekä näiden leskiä ja perheitä.”

 

Jari-Pekka Teurajärvi

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

 

LÄHTEET

Wikipedia, Populismi

HS: Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Tynkkynen: "Epäonnistunut monikulttuurinen yhteiskunta on painajainen"

YLE: Sebastian Tynkkynen: Minut on erotettu perussuomalaisista – "Soinin giljotiini"

YouTube: Piikki kiinni. Nyt

IL: MTV: Kolmannes piirihallitusten jäsenistä haluaa Soinin vaihtoon

Maahanmuuttokriittinen vaaliohjelma (Nuiva manifesti)

Wikipedia: Perussuomalaisten tukisäätiö

PS: Perussuomalaisten tukisäätiö

YLE: Perussuomalaiset: Säätiön tukipuolue

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset

Rohkea nainen

Tiistai 8.11.2016 klo 0.41 - Jari-Pekka Teurajärvi

Perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara on rohkea nainen. Juuri hänen kaltaisilleen tolkuille perussuomalaisille kirjoitin oman testamenttini, kun olin päättänyt jättää puolueen. Kirjoitukseni otsikko oli ”Rasismi rehottaa perussuomalaisissa”.

Tiina on uskaltanut tuoda kyseisen ongelman esille omalla tavallaan. Uuden Suomen haastattelussa (22.9.2016) hän sanoi ”Meidän puolueemme, kuten kaikki eduskuntapuolueet, on allekirjoittanut tämän Euroopan rasismin vastaisen peruskirjan, ja mä toivoisin, että kaikki lukisivat sen ja muistuttaisivat mieleensä, mihin ollaan sitouduttu”.

Tamperelainen -lehden haastattelussa (25.10.2016) Tiina kertoo kesän 2017 perussuomalaisten puoluekokouksen olevan puolueen kannalta ratkaisevan tärkeä. Erityisesti puheenjohtajan valinta ratkaisee paljon. Hän määrittelee asian näin: ”Jos suunta tulee olemaan jatkossa jyrkän oikeistolainen tai meistä on tulossa yhden asian liike, mietin vakavasti jatkoani Perussuomalaisissa.”

Marraskuussa 2016 ilmestyneessä Long Play julkaisussa Tiina tykittää: ”Maahanmuuttokeskusteluun sekoittuu mielestäni epätervettä kriittisyyttä ja empatiavajetta. Nuivat määrittelevät puolueemme julkikuvaa valitettavan paljon. Se on toki meidän oma ongelmamme, mutta näin se vain on. Siellä jää meidän jengi – tavikset, pertit ja marjaliisat – varjoon.”

Jo 2010 Tiina kertoi Aviisi lehden haastattelussa, että ”Haluaisin vetää huomion pois, oletko sinä rasisti vai etkö ole -tyyppisestä väännöstä siihen, että miten käytännönasiat hoidetaan: Kun ihmisiä tulee, niin miten heidät saadaan integroitua tänne.” Tässä ei Tiinakaan ole onnistunut, sillä rasistin leima on syvällä perussuomalaisissa.

Tiina on havainnut ne samat ongelmat perussuomalaisissa mitä itsekkin havaitsin. Hypoteesini kuitenkin on, että myös Tiina joutuu jättämään puolueen. Mielenkiintoisempi kysymys kuitenkin on, että missä puolueessa hänet tullaan näkemään seuraavaksi ja jaksaako hän odottaa kesän 2017 puoluekokoukseen asti?

Istuvan hallituksen toimintakykyä ei Tiinan puolueenvaihto tule romauttamaan, sillä hallituspuolueilla on teoreettinen enemmistö vaikka parikymmentä kansanedustajaa vaihtaisi oppositioon. Perussuomalaisten kesän 2017 puoluekokous voi kuitenkin romauttaa hallituksen toimintakyvyn, mikäli puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja.

Perussuomalaisilla riittää ongelmia ratkaistavaksi, aivan kuin ei valtioneuvoston tehtävissä olisi riittävästi. ”Kyllä kansa tietää” ja kenttäväen tietona on ollut, ettei puheenjohtaja Soini ehdi johtamaan puoluetta, koska matkustaa ympäri maailmaa ulkoministerin tehtävissä.

Puoluetta näyttää johtavan työmies Matti Putkonen ja räjähtelevät lepakot. Kenttäväki ei tykkää Putkosesta, eikä kukaan oikeastaan tiedä millä mandaatilla hän puolueessa toimii. Ei ainakaan äänestäjien mandaatilla. Kun sanoin syksyllä 2016 puoluesihteerille, että kannattais hieman harkita Putkosen päästämistä televisioon kommentoimaan puolueen asioita, kiihtyi hän nollasta sataan melko nopeasti. Puoluetoimisto tykkää Putkosesta.

Perussuomalaisten kannattajakunnasta EU kriitikot pettyivät puolueeseen heti eduskuntavaalien 2015 jälkeen, kun perussuomalaiset olivat siunaamassa Kreikan 3. tukipakettia. Seuraavaksi kannattajakunnasta siirtyivät työmiehet demareihin syksyn 2015 pakkolakisuunnitelmien myötä.

Myös paatuneimmat rasistit ovat siirtyneet kannattamaan pienpuolueita tai nukkuviin, johtuen vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä. He tietävät, että myös vuonna 2016 on Suomeen tullut 5000 turvapaikanhakijaa liikaa.

Harva tavallinen kaduntallaaja tietää, että äärioikeisto Suomessa lähes vihaa perussuomalaisia, tuota ainoaa maahanmuuttokriittisenä itseään pitävää eduskuntapuoluetta. Ei tarvitse avata kuin heidän raamattunsa eli MV-lehti ja asia selviää sieltä. Rajat kiinni ja Suomi ensin mielenosoituksissa pidetään persuja suurimpina syyllisinä turvapaikanhakijavyöryyn ja oikeastaan ihan kaikkeen. Riveissä seisoo perussuomalaisia, eikä heitä häiritse perussuomalaisten haukkuminen, koska he ovat samaa mieltä.

Puolueella olisi nyt mahdollisuus uudistua uuden puheenjohtajan avulla, mutta valitaanko oikea suunta? Pystyykö kukaan muu kuin puheenjohtaja Soini pitämään puolueen kasassa? Perussuomalaiset tarvitsevat Soinin kaltaista diktaattoria, joka mm. päättää puolueen ministerit. Muissa puolueissa on demokraattisesti äänestetty ministereistä. Joissakin tapauksissa sivistynyt diktatuuri näyttää toimivan parhaiten.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

LÄHTEET:

Tamperelainen -lehti: Tiina Elovaara Long Playlle: "Maahanmuuttokeskusteluun sekoittuu epätervettä kriittisyyttä"

Tamperelainen -lehti: "Niin kauan kun voin olla oma itseni, olen mukana"

Jari-Pekka Teurajärvi (blogi): Rasismi rehottaa perussuomalaisissa

US: Perussuomalaisten Elovaara näpäyttää omiaan: ”Meidänkin puolueemme allekirjoitti rasismin vastaisen peruskirjan”

Aviisi: Akateeminen persu

US: Uusi tutkimus: ”Perussuomalaiset hajoaa moneen suuntaan” – Maahanmuuttovastaisimmat pettyivät demokratiaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset

Maan etuun on sitouduttava

Perjantai 22.1.2016 klo 9.52 - Jari-Pekka Teurajärvi

Perussuomalaiset ovat hallituksessa vaikeaan mutta samalla tärkeään aikaan. Suomi tarvitsee päättäjiä, jotka sitoutuvat maan etuun. Perussuomalaisten vaikutus näkyy hallituksessa vahvasti. Myös maahanmuuttopolitiikkaan meillä on ollut suuri vaikutus. Siihen on tullut ja tulee tänäkin vuonna merkittäviä tiukennuksia. Me emme ole pyytäneet 32 000 turvapaikanhakijaa Suomeen. Päinvastoin – kun hallitus alkumetreillä muodosti kannan EU:n ehdottamaan sisäiseen taakanjakoon, me äänestimme hallituksessa hallituksen linjaa vastaan.

Me varoitimme, että päätös on kannustava signaali ihmissalakuljettajille ja että se pahentaa muuttoaaltoa Eurooppaan. Mutta jälleen kerran järjen ääni jäi EU-pöydissä vähemmistöön. Viime päivinä mediassa on kirjoiteltu hallituksen suunnitelmista muokata perheenyhdistämisiä käsittelevää lainsäädäntöä.

Joidenkin juttujen mukaan hallitus olisi lieventämässä joulukuussa päätettyä linjausta, jonka mukaan perheenyhdistämisistä tehdään niin vaikeita kuin se vain EU-lainsäädännön nojalla on mahdollista. Moiset ”uutiset” eivät pidä paikkaansa. Hallitus pitää kiinni yhdessä sovituista linjauksesta. Tällä hetkellä virkamieskunta selvittää, mitä tehdä EU-direktiiville, joka sitoo käsiämme ja joka vaatii meitä liudentamaan päätöksiä. Perussuomalaiset pitää kiinni tavoitteestaan tiukentaa perheenyhdistämisen kriteerejä. Perussuomalaisten ja hallituksen yhteinen kanta on se, että yhdistämistä hakevan henkilön täytyy pystyä osoittamaan, että hän kykenee elättämään perheensä itse. Tukien varassa elävän ei enää ole mahdollista tuoda perhettään Suomeen. Tästä emme halua tinkiä. Edellä mainitut asiat ovat Perussuomalaisten ministeriryhmän terveisiä. Perussuomalaiset ovat ensimmäistä kertaa 20 vuoden historiansa aikana päättämässä asioista Suomen valtioneuvostossa eli kansankielellä hallituksessa.

Valtioneuvosto on Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Tämä 74. Suomen hallitus on ollut vallassa tätä kirjoittaessani 235 päivää, kun hallitusten keskimääräinen ikä on 484 päivää. Mikäli meillä olisi vasemmistohallitus, olisi asiat menneet täysin eri suuntaan edellisenä 235 päivänä. Suomen talous olisi rakennettu velkarahan varaan ja julkinen sektori paisuisi edelleen kuin pullataikina. Rakenteeellisia muutoksia ei olisi alettu toteuttaa ja sote-uudistus olisi edelleen lähtökuopissaan. Säännöstelyä ja normeja laadittaisiin lisää, eikä kaupat saisi olla auki haluamanaan aikana. Welcome -kyltit pystyssä olisi maahamme hakemalla haettu lisää turvapaikanhakijoita, eikä palautussopimuksia olisi edelleenkään laadittu. Suomesta olisi rakennettu Euroopan houkuttelevin turvapaikkakohde, jossa turvapaikanhakijat menisivät asuntojonoissa ohi työssäkäyvien kantasuomalaisten.

 

Jari-Pekka Teurajärvi, puheenjohtaja, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

 

Kirjoitus on julkaistu mm. sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 22.1.2016, Forum24-lehdessä 21.1.2016 (verkko) ja 21.1.2016 (printti)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtioneuvosto, Perussuomalaiset

Perussuomalaiset puun ja kuoren välissä

Perjantai 17.7.2015 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksyminen Suomen osalta on saanut perussuomalaisen kenttäväen hämilleen. Puolueen johtoa on kritisoitu ja monen persun veri on kiehunut. Mielestäni pahin virhe mitä persu voi nyt tehdä, on erota puolueesta. Elokuussa on puoluekokous Suomen Turussa ja kyseisessä kokouksessa valitaan puolueelle mm. puheenjohtajisto ja puoluesihteeri. Eronneilla ei ole äänioikeutta puoluekokouksessa. Puoluejohto määrittää hyvin pitkälle perussuomalaisen politiikan linjat, vaikkakin kenttäväki saa aina omat mausteet sekaan.

Puheenjohtaja Timo Soinin asema perussuomalaisessa kansanliikkeessä on verrattavissa presidentti Urho Kekkosen asemaan valtiojohtajana. Suvereeni. 

Uskon kuitenkin, että nyt jos koskaan, ilmoittautuu puoluejohtajakisaan varteenotettavia kandidaatteja. Sellaisia ei ole kuitenkaan vielä ilmaantunut, mutta viimepäivien tapahtumat tulevat muuttamaan tilanteen. Kandidaatteja on kasvanut uskottaviin mittoihin edellisen neljän vuoden aikana ja tunnettavuutta heillä on puolueen sisällä ja osalla myös koko kansan parissa. Puoluekokouksesta tulee siis varsin mielenkiintoinen.

Kenttäväen osalta ehkä kiusallisinta juuri nyt on lähteä turuille ja toreille selittelemään kreikka-asiaa. Omalta osaltani olen tulevana viikonloppuna Kuivaniemen Pitäjämarkkinoilla, vaikka en ehkä haluisi olla. Johtuen kreikka-asiasta. Pidän kuitenkin sen mitä lupaan ja olen luvannut markkinoille mennä talkoilemaan. Olen myös asemani puolesta, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtajana, näyttämässä esimerkkiä muille piirin persuille.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vetäisi ajankohtaisesti oikeasta narusta ja perusti kansalaisaloitteen "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa". Kansalaisaloite on saanut tätä blogia kirjoitettaessa jo huikeat 3880 allekirjoitusta! Oletan, että allekirjoittaneista on suuri osa persuja. Paavo ei ole persu, paitsi ehkä henkisesti ja arvoiltaan sekä poliittisilta tavoitteiltaan. Paavon varmaankin pitäisi olla Perussuomalaiset rp jäsen, sillä omassa puolueessaan (kesk.) hänen ajamansa politiikka ei ole saanut tuulta alleen. Tämä osoittaa myös sen, että puolueiden sisällä voi olla erilaisia näkemyksiä asioista, mutta puolueen johto määrittää vallitsevan politiikan linjan. Tätä kutsutaan demokratiaksi. Näin myös Perussuomalaisissa, kuten Keskusta puolueessa.

Perussuomalaisten puoluejohtoa ja päätöstä Kreikan kolmannesta tukipaketista haluan puolustaa sen verran, että rahat mitä Kreikkaan nyt pusketaan, lähtevät liikkeelle EVM:stä. Nämä rahat ovat siis jo valmiina EVM:ssä, eikä "uutta rahaa" Suomesta Kreikkaan lähde. Tämä selitys ei kuitenkaan taida kelvata kansan parissa, vaan saamme kuulla olevamme takinkääntäjiä. Ja onhan siellä EVM:ssä "meidän rahoja".

Suomen hallitus olisi kuitenkin halutessaan voinut estää rahojen lähtemisen EVM:stä Kreikkaan, sillä tukipakettiin tarvitaan kaikkien maiden 100% tuki. Jos yksikin maa sanoo "EI", niin silloin raha jää EVM:ään. Mediassa on mielestäni virheellisesti kerrottu, että "riittää, että 85% maista kannattaa tukipakettia". Tämä 85% kannatus tarvittaisiin siinä tapauksessa, että Euroopassa olisi erityinen kriisitilanne, eikä tällaista kriitisitilannetta ole tietääkseni julistettu. Erityisen kriisitilanteen osalta asia käsiteltäisiin siis eri tavalla, kuin mitä nyt on käsitelty. Tämä kuulostaa jo pilkun viilaukselta, mutta politiikassa viilataan pilkkua enemmän kuin usein.

Puolustan vielä lisää perussuomalaisten puoluejohtoa sillä, että mikäli persut olisivat käsitelleet Kreikan kolmannen tukipaketin hallitusohjelman kynnyskysymyksenä, olisi se tässä tapauksessa tarkoittanut mahdollista hallituskriisiä ja persujen lähtöä hallituksesta. Tällöin olisi kysymykseen tulleet uudet vaalit tai hallitusta olisi täydennetty oppositiopuolueilla. Uudet vaalit perussuomalaiset olisivat voittaneet, koska olisivat pitäneet kiinni kynnyskysymyksestä eli kreikka-asiasta. Kansan luottamus olisi näin ollen ansaittu ja vaalivoitto myös sitä myöten. Tästä johtuen muiden hallituspuolueiden olisi ollut edullisempaa täydentää hallitusta oppositiopuolueilla (ei kuitenkaan Kristillisillä, koska vastustavat tukipakettipolitiikkaa) ja Kreikan kolmas tukipaketti ollut sitä myöten selvä. Lisäksi strateginen hallitusohjelma olisi tietenkin kirjoitettu uusiksi ja "kaikki" persujen ajamat asiat olisivat hallitusohjelmasta kadonneet. Suomi olisi jatkanut tuolloin Kataisen viitoittamalla tiellä - kohti Kreikan kohtaloa.

Oppositiopuolueiden itkua kreikka-asian osalta en jaksa ymmärtää, paitsi Kristillisen puolueen osalta. Kristilliset ovat olleet (ainakin viime aikoina) tukipaketteja vastaan. Muille oppositiopuolueille nykyinen kreikkapäätös luulisi kelpaavan enemmän kuin hyvin. Itkuja en ymmärrä sen vuoksi, että teen politiikkaa muuttaakseni maailmaa paremmaksi paikaksi. Jos joku toinen puolue tekee poliittisen päätöksen, jolla maailma muuttuu mielestäni paremmaksi paikaksi elää, niin olen tyytyväinen.

Nythän kommunistit Paavo Arhinmäen johdolla näyttävät tekevän politiikkaa vain sen vuoksi, että saisivat vaaleissa riittävästi ääniä päästäkseen parempien patojen ääreen. Sama juttu demareiden Antti Rinteellä. Hän tuntuu tällä hetkellä erityisesti pelkäävän, että heidän naisäänestäjänsäkin karkaavat perussuomalaisten taakse. Miehet ovat jo karanneet. Rinne on onnistunut kurmuttamaan puolueen näisväkeä oikein kunnolla, tästä esimerkkinä Jutta Urpilainen. RKP on yhden asian puolue, eivätkä he vielä tiedä miten itkeä, koska vasta opettelevat oppositiossa olemista.

Lyhyellä poliittisella urallani minua on häirinnyt suunnattomasti se, että hyviä päätöksiä ei kannateta, mikäli ne eivät ole oman puolueen ajamia. Kreikan kolmannen tukipaketin osalta on tässä vaiheessa vaikea sanoa oliko päätös hyvä vai huono, mutta sen voi sanoa ettei se ollut perussuomalaisten ajama. Perussuomalaisten (johdon) kannattama kylläkin.

Olen oppinut, että hätäillä ei kannata. Odotan omalta osaltani Turun puoluekokousta ja seuraan Kreikan sekä EU:n menoa siihen saakka. Tiedän, että puolueen johto tietää jotain, mitä minä en vielä tiedä ja odotan mielenkiinnolla kuulevani sen. Toivon myös mahdollisimman monen muun persun tekevän samoin.

Uusi Suomi uutisoi 17.7.2016 blogiini liittyen: Väyrysen aloitteella jo yli 11 000 kannattajaa – ”Valitettavasti puolueen johto…”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU ja Kreikka, Perussuomalaiset