Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Paras mitä voimme antaa lapsillemme ei kelpaa turvapaikanhakijoille

Keskiviikko 30.9.2015 klo 23.12 - Jari-Pekka Teurajärvi

Me isät (ja äidit) tiedämme, että arvoikkain asia elämässämme ovat lapsemme.

Turvapaikanhakijat osoittivat mieltään suurella joukolla Oulussa 30.9.2015 heille hätämajoituskeskuksessa tarjoiltuja ruokia kritisoiden. Kommunikoin Kalevan toimittajan ja kolmen irakilaisen miehen kanssa iPhonen kielenkääntäjä applikaation avulla. Irakilaiset eivät osanneet englantia (eivätkä tietenkään suomea) ja me emme osanneet arabian kieliä. Irakilaiset totesivat, että syynä mielenosoitukseen on huono ruoka. Eräs mielenosoittaja kommentoi medialle, että ”tämä kelpaa korkeintaan koiran ruoaksi”.

Ruoka hätämajoituskeskukseen tulee samasta keittiöstä kuin meidän lastemme kouluruoka ja päiväkotiruoka. Tulee mieleen, että onko tämä parasta mitä pystymme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa lapsillemme tarjoamaan? Tarkoittiko Jari Tervo kirjoittaessaan epäterveellisesti syövästä valkoisesta roskaväestä tätä. Emmekö me valkoinen roskaväki pysty tarjoamaan elämämme tärkeimmille eli lapsillemme säädyllistä ruokaa? Vai onko kysymys sittenkin siitä, että turvapaikanhakijoiden odotukset eivät ole toteutuneet? Odottiko liian moni pääsevänsä asumaan pääministerimme luksusasuntoon ja syömään gourmet aterioita?

Oli asia niin tai näin, on oletettavaa että tämänpäiväinen mielenosoitus oli vain alkusoittoa. Turvapaikanhakijoita tulee päivittäin maahamme lisää, eikä heidän olosuhteensa ole hotellitasoa hätämajoituskeskuksissa ja vastaanottokeskuksissa. Tyytymättömyys tulee lisääntymään ja poliisin jo nykyisellään niukat resurssit kuluvat turvapaikanhakijoiden palvelemiseen. Mielenosoitukseen osallistui reilut kymmenen poliisin ajoneuvoyksikköä sekä lukuisia mellakkapoliiseja. Poliisit kyyditsivät tilaisuuden päätteeksi kävellen paikanpäälle saapuneet mielenosoittajat poliisiautoilla takaisin hätämajoituskeskukseen. Mahtoikohan hätämajoituskeskuksen iltapala maistua viluisille mielenosoittajille?

Luulisi kuitenkin sotaa pakenevien hädänalaisten ihmisten olevan onnellisia lämpimästä asunnosta, lämpimästä ruoasta, puhtaasta ja turvallisesta ympäristöstä sekä lahjoitetuista vaatteista. Kaiken lisäksi he saavat tämän kaiken ilmaiseksi ja käyttörahaa vielä kaupan päälle. Mitkähän mahtavat olla kaikkien niiden vapaaehtoistyöntekijöiden tunnot, jotka ovat paiskineet pyyteettömästi töitä turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin eteen ja palkaksi saa tyytymättömyyttä? Tuskinpa se ainakaan vapaaehtoistyön motivaatiota ja halukkuutta nostaa.

Keskustelin mielenosoituksessa useiden paikallisten kansalaisten kanssa ja viesti oli selvä: Tätä ei voi hyväksyä! Mielenosoittajien kanssa keskustellut Oulun poliisin apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta oli huolissaan siitä, miten mielenosoitus vaikuttaa Oulun yleiseen asenneilmastoon, joka on kaupungissa kiristynyt selvästi viime aikoina turvapaikanhakijoita kohtaan.

Suomen hallitus ja maahanmuuttovirasto teki oikean päätöksen laittaessaan irakilaisten ja somalien turvapaikkahakemukset jäihin. Kyseisten maiden turvallisuustilanne tarkistetaan ja päivitetään.

Samaan aikaan ulkoministeri Timo Soini on alkanut neuvotella maiden välille palautussopimusta niiden turvapaikanhakijoiden osalle, jotka eivät saa turvapaikkaa ja oleskelulupaa. Muissa pohjoismaissa on jo turvallisuustilanne ajantasalla ja lähestulkoon kaikki irakilaiset ja somalit palautetaan perusteettoman turvapaikkahakemuksen perusteella. Ylivoimaisesti suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on näistä kahdesta maasta.

Soinin viesti turvapaikanhakijoille on ”ei kannata lähteä matkaan, jos et tule täyttämään kriteerejä. Siitä tulee muuten kallis ja turha reissu”. Toivottavasti tulevat kielteiset päätökset turvapaikansuhteen eivät aiheuta samanlaisia reaktioita kuin mitä surullisen kuuluisa Ruotsin Ikea -tapaus. Mielestäni viranomaisten tulisi ottaa prosessissa myös ylilyönnit huomioon.

Turvapaikanhakijoista orjatyövoimaa?

Maanantai 28.9.2015 klo 1.43 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos sanomalehti Kalevalle, Oulun kaupungille ja ODL Yhteisötoiminnalle Maahanmuuttoillan järjestämisestä Oulussa 23.9.2015. Yleisötapahtuma oli monin puolin onnistunut ja veti paljon väkeä paikanpäälle. Tilaisuutta oli mahdollista seurata myös internetin välityksellä suorana striiminä. Teknisiä ongelmia oli hieman äänentoiston kanssa, mutta nämä ongelmat ovat ratkaistavissa, mikäli vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään. Keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan osoitteessa https://youtu.be/nat7WASPEWY

Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho totesi tilaisuudessa liittyen vaikeaan tilanteeseen: ”Tässä on yks pikku ongelma. Niitä vastaanottokeskuksia ei oo. Nyt niitä ihmisiä (turvapaikanhakijoita) on vielä jonnekkin saatu laitettua, mutta kauaa ei saaha.”

Mielestäni Suomi on hoitanut oman velvollisuutensa taakanjaossa erinomaisesti. Jopa liian hyvin ja kaikki näkevät, että kantokykymme kriisin osalta on tullut täyteen. Samalla on osoitettu valitettavasti jälleen kerran EU:n epäonnistuneen. Koko Eurooppa on ollut housut kintuissa ongelman edessä ja EU:n ulkorajat ovat vuotaneet kuin seula. Suomalaiset ovat kantaneet vastuunsa ja näyttävät esimerkkiä muulle Euroopalle myös kriisitilanteen hoidon osalta. Suomeen perustettiin ensimmäisenä järjestelykeskus, jossa turvapaikanhakijat rekisteröidään ja sen jälkeen lähetetään vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea. Nyt muiden EU maiden tulisi toimia Suomen tavoin ja suuri osa tulee ottamaankin meiltä mallia. Tällä myös helpotetaan turvapaikanhakijavyöryä Suomeen, koska muutkin maat joutuvat kantaman vastuunsa ongelman osalta.

Jos perussuomalaisten hallituksen kannaksi saamaa vapaaehtoista taakanjakosysteemiä alettaisiin noudattamaan, olisi tilanne Suomen osalta se, että maahan tulleita turvapaikanhakijoita voitaisiin sijoittaa pois Suomesta muualle EU maihin. Tämä on se totuus, koska Suomeen on tullut suhteellisesti enemmän turvapaikanhakijoita kuin moneen muuhun EU maahan ja taakanjaossa meiltä tasoitettaisiin taakkaa muille.

Suomen vastaanottojärjestelmässä on vastaanottotilojen puutteen lisäksi muitakin ongelmia: passiivinen järjestelmä ei mahdollista kotouttamista. Kansanahon esitelmän kalvoissa kysyttiin: ”Eikö löydy edes mahdollisuuksia tehdä ilmaiseksi yleishyödyllisiä töitä osana työtoimintaa?” Työtoiminta tarkoittaa lakisääteisiä palveluita, jota vastaanottokeskukset tarjoavat turvapaikanhakijoille. Nämä palvelut ovat mm. majoitus, tarvikkeet, ruokapalvelu, terveyspalvelut. Viranomaiset eivät ole tilanteessa pystyneet hoitamaan lakisääteisiä palveluita, koska tulijamäärät ovat niin valtavat. Esikotouttaminen ja edellämainitut palvelut ovat olleet paljolti vapaaehtoisten varassa.

Kansanaho totesi, että ”aikaisempina vuosina on ollut kolmisen tuhatta turvapaikanhakijaa, nyt ootetaan 30 000, eihän kukaan tiiä paljonko se on se määrä lopulta.” Joidenkin arvioiden mukaan turvapaikanhakijoita tulee 50 000 vuonna 2015. Kansanaho jatkaa: ”Mitä meijän pitää tehä tälle meidän vastaanottojärjestelmälle. Se on erittäin passiivinen järjestelmä, 3-6 kuukautta sulla ei ole oikeutta tehä töitä. Sen jälkeen sulla on oikeus tehä töitä, mutta et sinä niitä saa.”

Tilanne passiivisen vastaanottojärjestelmän osalta on ollut sama ainakin 20 vuotta. Miksi asia nostetaan vasta nyt esille? Olisi ollut 20 vuotta aikaa rakentaa järjestelmä passivoivasta aktivoivaksi. Ei ihme, että kotouttamisen on todettu epäonnistuneen. Ne henkilöt, joilla on kielitaitoa ja osaamista sekä halua työllistyä, aktivoivat itse itsensä. Passiivinen järjestelmä ei aktivoi, turvapaikanhakijoiden on itse aktivoitava itsensä. Onnistunut kotouttaminen on siis kiinni siitä, että ketä meille tulee. Vähäisillä resursseilla pystytään kotouttamaan vain vähäinen määrä turvapaikanhakijoita. Nyt tähän ei ole mitään mahdollisuutta.

Kansanaho pohti tilaisuudessa turvapaikanhakijoiden aktivointimahdollisuuksia näin: ”Eikö löydy edes sellaisen ilmasen työn tekemisen mahollisuuksia turvapaikanhakijoille? Eikö ole edes mitään yleishyödyllistä työtä mitä ne vois Suomessa tehä? Täällä riittää pusikkoa, pajukkoa, raivattavvaa, vanhuksen on hoitamatta. Eikö missään niissä hommissa voija käyttää apuna turvapaikanhakijoita, jokka kuitenki haluaa osallistua jotenki työhön.” Samoja keinoja on usein ehdotettu poliitikkojen, lähinnä kokoomuslaisten suulla, pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen.

Kysyin tilaisuudessa myös turvapaikan saaneilta entisiltä turvapaikanhakijoilta, että ”Miten vastaanottotoiminnasta saataisiin aktivoivampaa?”. Vastuksena sain turvapaikan saaneelta ja 20-vuotta Suomessa asuneelta: ”Heille (turvapaikanhakijoille) pitäisi saada jonkinlaista tekemistä. Urheilua tai väliaikaistyötä tai harjoittelupaikkoja.”

Ex-kansanedustaja, vihreiden Satu Haapanen halusi myös vastata turvapaikan saaneille osoittamaani kysymykseen: ”Tää vaatii työllistymispalveluiden pohdintaa, aivan uudenlaista työvoimapolitiikkaa ja asennetta. Ja nyt tietysti lainsäädäntö on mitä on tällähetkellä, niin tuota sen puitteissa voitas tehdä sitä, että vähän helpotettais tätä. Kaikki jotka haluavat esimerkiksi tutustuttaa omaan työpaikkaan, että ne pääsisivät ihmiset sinne katsomaan ja tekemään, vaikka he eivät palkkaa siitä saisi nostaakkaan...Varmaan yksityissektorilla on helpompi ottaa näitä ihmisiä sinne töihin mukaan ja sitten jopa työllistää...Lainsäätäjien pitäisi miettiä, että voitaisiinko lainsäädäntöä tässä uudessa tilanteessa jollakinlailla muuttaa tai helpottaa. Se, että ihminen (turvapaikanhakija) on siellä työpaikalla, ei hän saa kenenkään työtä niinkö syödä eikä viedä pois. Ja tämähän se on se iso pelko mikä ammattiyhdistysjärjestöilläkin on, että joku vie, nuori tai joku, sen työn tai käytetään hyväksi ilmaista työvoimaa.”

Toinen maahanmuuttotaustainen henkilö kertoi saaneensa samanlaista palautetta kaikilta turvapaikanhakijoilta, että ”Miksi se on niin vaikea tehdä töitä Suomessa. Miksi myös siivoja tarvii jonkinlaisen paperin, että pitää todistaa osaavansa siivota. Suomenkielen taidostakin voi vähän niinko tinkiä...Vähän joustavuutta tarvitaan, osaamista löytyy ja ihmiset kovasti haluavat tehä töitä. Suomessa on todella mahtava keksintö tuo talkoot. Miksi ei turvapaikanhakijoita voi ottaa talkoihin, eli talvella lumityötä ja muutakin työtä? Työlupa on hankala saada kun on paperittomia ihmisiä. Ihmisillä on tarve tehä töitä, jos vaikka vapaaehtoisena jollakin tavalla.”

Lakiin on suunniteltu 3-6 kuukauden suoja-aika, jottei Suomeen houkuteltaisi turvapaikanhakijoita halpatyöllä. Nythän edellä kertomistani henkilöistä kaikki ehdottivat orjatyömarkkinoita eli työtä ilman palkkaa. Niin demaritaustainen henkilö kuin vasemmistolainen että vihreä kannattivat sitä samaa risusavottaa, jota kokoomuslaisten ehdottamana paheksuttiin, kun he sitä ehdotettivat suomalaisille työttömille. Kaksinaismoralismia edustaa myös se, että demarit ja vasemmistolaiset istuvat ay-liikkeen luottamustehtävissä, mutta saman puolueen edustajat ehdottavat julkisesti kahden kerroksen työmarkkinoita Suomeen.

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2015 oli Suomessa 222 000 työtöntä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan elokuussa 2015 oli Suomessa 346 700 työtöntä. TEM tilastot pitäisi olla luotettavin, koska se perustuu te-palveluiden dataan. Työttömiä on Suomessa joka tapauksessa valtava määrä ja samaan aikaan turvapaikanhakijoita halutaan kotouttaa teettämällä ilmaista työtä. Sellaisille aloille turvapaikanhakijoiden halpatyövoima tuo helpotusta, joihin ei tällähetkellä ole helppo saada työvoimaa. Nämä alat ovat juuri niitä huonoiten palkattuja aloja, jolloin saadaan luotua Suomeen kahden kerroksen työmarkkinat. Kunhan kahden kerroksen työmarkkinat saavat Suomessa hyväksynnän, tullaan näiden työpaikkojen tarjontaa laajentamaan, joka tarkoittaa lopulta sitä, että yhä useampi kantasuomalainen työllistyy myös halpatöihin.

Kansanedustaja, bisnesmies Harry Harkimo julkaisi Helsingin Sanomissa laskelmansa turvapaikanhakijoista ja totesi laskun olevan Suomen valtiolle useita miljardeja euroja. Hän totesi myös, että ”Siinä rinnalla hallituksen suunnittelemat säästöt ovat lillukanvarsia”. Kun yhdistetään turvapaikanhakijoista koituvat kulut ja niiden aiheuttamat tulevat säätöt ja leikkaukset kansalaisilta, pakotetaan ihmiset tulevaisuudessa halpatöihin, koska muualta ei rahaa enää heru. Joutuvatko pientä eläkettä ansaitsevat myös takaisin töihin, jotta pärjäävät? Onko pitkäaikaistyöttämällä enää muuta vaihtoehtoa kun halpatyö, mikäli sosiaaliset tuet leikataan alle vähimmäismenojen?

Kysyin tilaisuudessa vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkiselta, koska hän on lain säätäjä, että ”Miksi hätämajoitustiloilla ei ole asianmukaisia rakennuslupia kunnossa, koska lain mukaan käyttötarkoituksen muuttuessa myös rakennusluvat pitäisi päivittää.” Kirjoitin aiheesta aikaisemmin blogin. Sarkkinen vastasi: ”Tilanne on sellainen, että kaikille pitää saada katto pään päälle ja se on ensisijainen asia. Rakennuslupakysymyksen on tämmöisessä tilanteessa toissijainen asia.” Olen siinä suhteessa samaa mieltä, että kaikille pitää saada katto pään päälle. Olen myös sitä mieltä, että luvat tulisi hoitaa kuntoon pikimiten hätämajoitustilojen avauduttua ja mieluummin jo ennen sitä. Kuka vastaa mahdollisista palovahingoista ja pahimmillaan henkilövahingoista? Hätä ei ilmeisesti lue lakia, kuten vanha sananparsi sanoo. Löysentääkö tämä moraalia myös muiden lakien suhteen?

Suomi on muuttunut nopeasti ja monen mielestä turvattomampaan suuntaa. Suomi on jakautunut kahtia. Viikonlopun aikana uutisoitiin polttopullohyökkäyksestä vastaanottokeskukseen. Jos vastaanottokeskuksessa olisi ollut turvapaikanhakijoita ja kämppä olisi palanut poroksi, kuka olisi ollut vastuussa tekijän lisäksi? Olivatko ne rakennusluvat ja paloturvallisuusasiat kunnossa?

Viikonloppuna uutisoitiin myös mielenilmaisijoista, jotka koettelivat suomalaisten sietokykyä. Yhdellä oli päällään Ku Klux Klan -asu ja tilanteessa käytettiin väkivaltaisia keinoja, kuten raketteja ja kiviä. Tilanne on kääntynyt päälaelleen, sillä aikaisemmin olemme nähneet televisiosta vastaavaa käyttäytymistä ja lähinnä niillä kriisialueilla, joista turvapaikanhakijat ovat tulossa. KKK-asun näen tarkkaan harkittuna, tosin mauttomana julkisuustempauksena. Tempaus onnistui ja asia uutisoitiin ympäri maapalloa. Tempauksen tarkoituksena oli tietenkin viestittää, että Suomi ei kaikilta osin ole pääministerimme asuntotempauksen mukainen paikka turvapaikanhakijoille. Julkisuuden toivossa tulemme näkemään kyseisenlaisia asukokonaisuuksia yhä useammin, kuten jalkapallolegenda Jari Litmasen patsaan päällä Lahdessa jo nähtiin.

Jos ollaan hieman tarkempia, niin Suomi on jakautunut kolmeen osaan. Kriittisesti tilanteeseen suhtautuvat, tervetulleeksi toivottajat sekä turvapaikanhakijat. Tilanne on tällä hetkellä palonarka. Laukausijaksi riittää yksittäistapaus. Yksittäistapaus voi laukaista kriittisesti tilanteeseen suhtautuvien joukosta löytyvän pienen äärijoukon. Yksittäistapaus voi laukaista perheenisän, jonka perheenjäsentä on kohdeltu kaltoin. Yleensä laukaukseen kuuluu myös rekyyli. Rekyyli voisi olla tässä tapauksessa tervetulleeksi toivottajat. Rekyyli voisi olla myös turvapaikanhakijat, jotka asettuvat puolustamaan itseään. Kriisi on vasta aluillaan, joten jakautuminen pitäisi saada muutettua yhtenäisyydeksi, jotta Suomen sisäiset konfliktit vältettäisiin. Helpommin sanottu kuin tehty.

Turvapaikanhakijoista ei ole ollut toistaiseksi suurta turvallisuusongelmaa, mutta tilanne sen suhteen voi muuttua nopeastikkin. Onko turvapaikanhakijoiden joukossa ISIS-sotilaita? Voiko olla mahdollista, että he aktivoituvat Suomessa tai Euroopassa? Olemmeko valmistautuneet siihen mitenkään? Yllätetäänkö meidän samalla tavoin, kuin rajavalvonnan osalta kävi EU:ssa? Onko turvapaikanhakijoiden joukkoon rakennettu nykyaikainen Troijan hevonen?

3.10.2015 järjestetään Torniossa ”Rajat kiinni” -mielenosoitus. Tapahtumaan on tätä kirjoittaessani ilmoittautunut Facebook sivuston mukaan 618 henkilöä. Edellinen vastaava mielenosoitus Torniossa keräsi paikanpäälle noin 350 osallistujaa, joten tilaisuudelle on kasvava kysyntä. Tornioon saapunee myös ihmisiä, jotka eivät käytä Facebookkia, joten odotettavissa on Tornion mittakaavassa iso mielenilmaus. Tapahtuma tullaan uutisoimaan laajasti niin kotimaassa kuin muualla maailmalla. Tapahtuman tarkoitus on viestittää kotimaamme päättäjille ja maailmalle, että Suomen vastaanottokyky on ylitetty.

Monisatapäisen joukon ei tarvitse kansainvälistä huomiota saadakseen kuitenkaan pukea KKK-asuja päälle. Uskon kuitenkin näkeväni useita Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelipaitoja, koska Leijonien tiedotus twiittasi, että paidat kuuluvat vain katsomoon. Tämä provosoi ja saa ihmiset pukemaan paitoja päällensä. Saattaapa yleisössä näkyä myös joku Kärppien pelipaita, jossa selässä lukee Kukkonen ja pelinumero 5. Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen meni ja toivotti turvapaikanhakijat tervetulleeksi ja tämä myös provosoi.

Olen keskustellut viime viikkoina kansalaisten kanssa tilanteesta ja suuri osa ei voi ymmärtää tilannetta. Miten on mahdollista, että turvapaikanhakijoita tulee ovista ja ikkunoista, vaikka perussuomalaiset ovat hallituksessa? Miten on mahdollista, että hallitus leikkaa suomalaisilta isolla kädellä ja samaan aikaan toivotetaan tervetulleiksi tuhansia turvapaikanhakijoita? Miten on mahdollista, ettemme ole saaneet majoitettua kodittomia suomalaisia, mutta saamme yht'äkkiä tuhansille turvapaikanhakijoille katon pään päälle? Miten on mahdollista, että kerrostalon asukkaat saavat ilmoituksen poistua asunnoistaan viikon sisällä, jotta samoihin tiloihin saadaan asutettua turvapaikanhakijoita? Miten on mahdollista, että hotelliyrittäjän vuokrasopimus irtisanotaan, jotta hotelliin saadaan asutettua turvapaikanhakijoita? Miten on mahdollista, että suomalaiset seisovat leipäjonoissa, mutta turvapaikanhakijat muonitetaan vastaanottokeskuksissa?

Hätämajoitustiloilta puuttuvat luvat

Tiistai 15.9.2015 klo 0.08 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sain yhteydenoton edellisen blogini johdosta eräältä palosuunnittelijalta, entiseltä paloviranomaiselta. Blogissani mainitsin kysyneeni Kastellin hätämajoituskeskuksen infotilaisuudessa asiantuntijoilta, että onko kiinteistössä lupa-asiat, kuten paloturvallisuus kunnossa. Sain vastauksen viranomaisilta, että lupa-asiat on kunnossa. Yhteydenottaja oli kuitenkin varma, ettei missään Suomen koulussa voisi olla majoittumista ajatellen palo- ja henkilöturvallisuus kunnossa, koska se on rakennuslupateknisesti mahdotonta. Päätin selvitellä asiaa.

Kastellin infotilaisuus 10.9.2015

Kansalainen kysyi: "Kastellin tiloissa on ilmeisesti sisäilmaongelma?"

Hallintojohtaja: "Mä oon viimeksi tänään käyny tuolla Kastellin tiloissa katselemassa ja haistelemassakin tiloja, ne hätämajoituskäytössä tilat ovat ihan ok, mutta kieltämättä sieltä kiinteistöstä löytyy myös semmoisia tiloja, joissa, joita en siihen tarkoitukseen, jossa hätämajoitusta tarvitaan, en laittaisi, ne tilat suljettiin pois tässä ihan tietoisesti. Emme ota mitään riskejä tässä kiinteistössä, eikä missään muussakaan. Lähdetään siitä, että ne on terveitä ja kunnollisia nämä tilat. Ne ei välttämättä ole ihan priimoja, mutta turvallisia niitten pitää olla."

Kysyin tilaisuudessa erään kansalaisen pyynnöstä: "Te olette saaneet ansiokkaasti aika nopeasti tämän hätämajoitustilan tänne pystyyn. Kysynkin nyt sitten, että onko siellä hoidettu paloturvallisuus asiat ja myös rakennusviranomaisilta luvat kuntoon? Jos siellä sattuu joku ongelma, ettei Oulun kaupunki joudu vastuuseen, että siellä paloi 70 tai 150 turvapaikanhakijaa."

Hallintojohtaja: "Tilojen tarkastaminen ja luvat on kunnossa. Riskienhallintapäällikkö on niistä vastannut. Meillä on kaupunkiorganisaatio hoitanut tämän Kastellin tilan käyttöönoton ja tilat luovutetaan huomenna SPR:lle ja kaupunki vastaa siitä millä tavalla se on tapahtunut."

Henkilö, joka otti minuun yhteyttä kertoi sähköpostitse seuraavan: ”Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää aina käyttötarkoituksen muuttuessa rakennuslupaa. Vain hoitolaitos tai hotelli/motelli voi toimia vastaanottokeskuksena. Koulu on kokoontumisrakennus ja päiväkäyttöinen rakennus, ei siis ympärivuorokautiseen käyttöön tarkoitettu. Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa E1 (2011) on erikseen taulukot niistä olennaisista turvallisuusvaatimuksista jotka pitää täyttyä, että toiminta voidaan katsoa täyttävän maankäyttö ja rakennuslain vaatimukset. Näitä ovat mm. osastointi kerroksittain, kaksi uloskäytävää per majoitustila, automaattinen paloilmoitinlaitteisto joka reagoi savuun ja hälyttää joka huoneeseen, savunrajoittimet ilmanvaihto-kanavissa jne. Edellä mainittuja  kouluissa ei hyvin todennäköisesti ole.”

Oulu 14.9.2015

Rakennuslupa-asiakirjat ovat julkisia dokumentteja, joten päätin soittaa Oulun kaupungin riskienhallintapäällikölle, joka oli asiaa hallintojohtajan mukaan hoitanut. Riskienhallintapäällikkö kertoi, että mitään rakennuslupia ei ole haettu, ainoastaan paloviranomaisten tarkastus. Soitin Oulu-Kainuun pelastuslaitokselle ja sieltä selvisi, että mitään kirjallista lupaa ei Kastellin hätämajoituksen osalta ole laadittu, ainoastaan suullinen lupa. Tätä perusteltiin mm. sillä, että ”Rakennushan on kaupungin” ja "Näin olemme toimineet muidenkin alueen hätämajoitustilojen osalta".

Pelastuslaitokselta kerrottiin, että Kastellin osalta sovellettiin tilapäismajoituksen ohjeita. Pelastuslaitoksen sivuilta löytyy pelastuslaitoksen itse laatimat ohjeet tilapäismajoituksen turvallisuusohjeista: "Esim. oppilaitoksen tilojen käyttäminen tilapäismajoitukseen on yleensä mahdollista, mutta siitä on ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Majoitusjärjestelyissä on noudatettava kiinteistön omistajan/haltijan ja pelastuslaitoksen ohjeita". Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sivustolta löytyy tarkempi dokumentti tilapäismajoituksen turvallisuusohjeista ja siellä sanotaan: ”Tilapäismajoitus voi olla kestoltaan enintään 7 vuorokautta. Viikoittain toistuvana ei voida enää puhua tilapäismajoituksesta.”

Kastellin hätämajoitustilojen on tarkoitus toimia vuoden 2015 loppuun saakka eli reilut kolme kuukautta.

Kunnalla on monopoli rakennuslupien suhteen. Kunta on siis ainoa, joka voi rakennusluvan myöntää. Pelastuslaitos ei myönnä lupia, ainoastaan voi antaa suosituksia esimerkiksi rakennusviranomaisille paloturvallisuuten liittyen. Kastellin koulun osalta kaupunki on siis ilmoittanut pelastuslaitokselle, että tiloja käytetään tilapäismajoitukseen. Pelastuslaitos on tilat tarkastanut, mutta ei ole mitään lupia voinut myöntää, ainoastaan todeta ja ohjeistaa paloturvallisuuteen liittyen. Olisiko tässä tapauksessa pitänyt rakennuslupa rakennusvalvonnalta hakea? Jos lupaa oltaisiin haettu, olisi sisäilmaongelmaiseen koulurakennukseen pitänyt tehdä isoja muutostöitä, ennenkuin luvan ehdot olisivat täyttyneet?

Olen sitä mieltä, että turhaa byrokratiaa tulee vähentää ja edellä mainitussa tapauksessa on siinä suhteessa toimittu esimerkillisesti. Erikoiseltahan tuo kuvio kaikesta huolimatta tuntuu, varsinkin ristiriita Kastellin infotilaisuudessa luvista sanotun ja todellisuuden välillä? Säännöt pitää olla kaikille samat. Saako esimerkiksi kalastusmatkailuyrittäjä tilapäisesti majoittaa kalastajia vuokraamaansa tyhjillä olevaan koulurakennukseen kesän ajaksi, samoin periaattein kuin Kastellin tapauksessa?

Useimpien tulevien hätämajoitustilojen osalta joudutaan toimimaan kuten Kastellin tapauksessa, ellei vuokrata hotellia ja on syytä toivoa, ettei käry käy.

Turvallisuus huolettaa turvapaikanhakijoiden naapurissa

Perjantai 11.9.2015 klo 1.19 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulussa, Oulunsuun peruskoulun (Kastellinhäkki) tiloissa järjestettiin 10.9.2015 keskustelutilaisuus liittyen viereisen Kastellin vanhan lukion tiloihin avattuun turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen. Lukion tilat ovat olleet pois käytöstä, lähinnä sisätilaongelmien vuoksi. Lukion vieressä oleva peruskoulurakennus toimii väistötiloina Pöllökankaan koulun alakoululaisille. Sairaalanrinteelle noin puolen kilometrin päähän vanhoista kouluista on valmistunut Kastellin uusi koulukompleksi, jossa on lapsia päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Uudessa koulussa lapsia on useita satoja.

Keskustelutilaisuuteen osallistui muutamia kymmeniä kansalaisia sekä lisäksi asiantuntijoita Oulun kaupungilta, poliisista, hätämajoituksesta, SPR:ltä ja vastaanottokeskuksesta. Keskustelussa tuli ilmi, että Haaparannan kautta tulee päivittäin Pohjois-Suomeen noin 300 turvapaikanhakijaa, joista päätyy Oulun poliisilaitoksen ovelle keskimärin 50. Noin puolet hakijoista ovat paperittomia riippuen siitä mitä lasketaan virallisiksi henkilöpapereiksi ja mitä ei. Uutena ilmiönä verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin koko maahan saapui reilut 3000 turvapaikanhakijaa per vuosi on ollut se, että turvapaikanhakijat tilaavat henkilöpaperinsa kotimaastansa vasta kun ovat saapuneet turvapaikkakohteeseen. Tähän voi poliisiviranomaisen mukaan vaikuttaa se, että turvapaikanhakijat pelkäävät kadottavansa paperit matkalla tai se, että heidät käännytettäisiin heti EU:n rajalla mikäli paperit olisivat mukana.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on yllättänyt kaikki ja tämä on johtanut siihen, että tänä päivänä saapuneiden turvapaikanhakijoiden päätös turvapaikasta saadaan käsiteltyä keskustelutilaisuudessa olleen poliisiviranomaisen mukaan noin kahdessa vuodessa. Toki tähän on olemassa poikkeuksia, sillä viranomaisen mukaan eri hakijat priorisoidaan hakemuksen käsittelyn osalta eri tavalla riippuen esimerkiksi hakijan kansallisuudesta.

Sekä Kastellin alueen asukkaiden, että Pöllökankaan alakoulun vanhempien suurin huolenaihe oli turvallisuus. On epätodennäköistä, että mitään rangaistavaksi luokiteltavaa rikosta sattuisi, mutta kukaan ei halua sitä ensimmäistä ”yksittäistapausta”. Turvallisuuskysymys otettiin asiantuntijoiden parissa vakavasti, kun riittävän moni yleisöstä nosti sen esille. Keskustelu oli asiallista, mutta aika-ajoin kiihkeää. Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen lupasi kummankin alueella toimivan koulun osalta, että tilanne tullaan arvioimaan uudelleen ja toimenpiteitä asian suhteen tullaan toteuttamaan.

Kastellin vanhan lukion tilat olivat viranomaisten mukaan vaihtoehtona hätämajoitustiloiksi jo aiemmin kesällä, mutta ajatuksesta luovuttiin mm. vieressä sijaitsevan alakoulun vuoksi. Nyt tilavaihtoehtoja ei kuitenkaan enää kaupungin alueelta löytynyt, joten hätämajoitus päätettiin pakon sanelemana sijoittaa Oulunsuuhun, Kastellin vanhaan lukioon.

Hätämajoitustilojen apulaisjohtajan mukaan tiloissa on tällähetkellä noin 70 turvapaikanhakijaa, joiden joukosta ei löydy esimerkiksi peruskouluikäisiä lapsia, vaan ainoastaan aikuisia ihmisiä. Turvapaikanhakijat saavat suomalaista ruokaa, eikä heille tilata esimerkiksi Halai-teurastettua lihaa. Vanhan lukion tiloissa on Oulun kaupungin hallintojohtajan mukaan kaikki lupa-asiat, kuten paloturvallisuus kunnossa. Hätämajoitustilan on SPR:n aluejohtajan mukaan tarkoitus olla käytössä vuoden loppuun saakka.

Paikalla olleiden viranomaisten mukaan loppuvuonna on odotettavissa arviolta noin 4000 turvapaikanhakijaa lisää Pohjois-Pohjanmaalle, joten tämä tarkoittaa 27 hätämajoitustilan järjestämistä, jos oletetaan jokaiseen mahtuvan 150 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoille järjestetään vapaaehtoisten toimesta lämpimät odotustilat siltä varalta, jos hakijoita saapuu Ouluun esimerkiksi yöllä talvipakkasten aikana.

Kuka ottaa vastuun lisääntyvistä yksittäistapauksista?

Maanantai 7.9.2015 klo 14.32 - Jari-Pekka Teurajärvi

Julkaisen kirjoitukseni poikkeuksellisesti vain blogissani, koska en usko valtamedian sitä mielipidesivuistoillaan julkaisevan. Lisäksi kirjoitukseni on sen verran pitkä, että se on parempi julkaista kokonaisena kuin tiivistelmänä.

Media on erittäin suuri mielipidevaikuttaja. Vanha kansanviisaus sanoo, että ”kun jotain asiaa hoetaan riittävästi, muuttuu se totuudeksi”. Valtamedian käyttäytyminen meneillään olevan turvapaikkahakijavyöryn osalta palauttaa mieleeni vuoden 1994, jolloin suomalaiset saivat äänestää kannastaan Euroopan unioniin liittymisen osalta. Tuolloin valtamedioiden kesken oli tehty ”salainen” sopimus, että EU:sta ei kirjoitetaan mitään negatiivista ennen kansanäänestystä. Lopputuloksena 56,9% suomalaisista äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta.

Kalevan pääkirjoituksessa 6.9.2015 päätoimittaja Kyösti Karvonen antaa ymmärtää, että suurin osa suomalaisista eli hänen nimittämänsä hiljainen enemmistö, haluaa Suomeen turvapaikanhakijoita. Hänen mukaansa viidennes eli 20% vastustaa ajatusta. Mitään oikeaa tilastotietoa Karvosella ei ole tarjota väittämänsä tueksi. Tuo Karvosen mainitseman 20% tulkitsen perussuomalaisten kannatusprosentiksi. Lisäksi tulkitsen kirjoituksen propakandaksi, jota valtamedia syöttää kansalle liittyen turvapaikanhakijoihin.

Eräs suomalainen näyttelijä kertoi hiljattain, ettei ole koskaan tavannut yhtäkään persua. Hänen sanottiin elävän punavihreässä kuplassa. Olen havainnut eläväni vastaavalaisessa kuplassa, sillä en ole kuullut lähiviikkoina verkostostani yhtään kommenttia, jossa olisi erityisesti kannatettu turvapaikahakijoiden tuloa Suomeen. Tiedän kuitenkin, että tuttavistani muutama ajatusta kannattaa ja tämän näkyy myös heidän puoluetaustassansa.

Vaihtoehtomedia tuo päivittäin esille faktoja, joita valtamedia meille unohtaa kertoa. Tämä mielestäni rapauttaa luottamusta valtamediaan. Luottamuspula valtamediaan näkyy mm. jatkuvana tilaajamäärän vähentymisenä. Toki tilaajamäärän vähentymiseen vaikuttaa myös median digitalisoituminen. Digitaalisessa mediassa suuren osan haukkaa kuitenkin vaihtoehtomedia.

Juha Sipilän ilmoitus ottaa tyhjillä olevaan Kempeleen asuntoon turvapaikanhakijoita on jalomielinen. Näin ajattelevat myös matkaa tekevät tai suunnittelevat turvapaikanhakijat. Tämä lisää Suomen potentiaalia hyvänä turvapaikkana ja Sipilän ilmoitus onkin uutisoitu pitkin Eurooppaa ja tieto on edennyt myös turvapaikanhakijoiden tietouteen. Pitäisikö nyt alkaa moralisoida niitä 500 000 suomalaista, joilla on tyhjillään oleva kesämökki, että miksi ette ota turvapaikanhakijoita mökkeihinne? Mielestäni paras ja yhteiskunnalle halvin tapa on tuo Sipilän malli, mutta se ei valitettavasti ratkaise ongelmaa, vaan pikemminkin kasvattaa sitä.

Tilanteeseen ei tunnu olevan kuitenkaan mitään ratkaisua, koska käytännössä Schengen ja Dublin sopimukset ovat mitätöityneet. Euroopan unioni epäonnistui täydellisesti turvapaikanhakijoiden vyöryessä unionin alueelle. Ainoa nopea Euroopan laajuinen ratkaisu olisi pakottaa rauha konfliktialueille ja nujertaa ISIS, tällöin myös turvapaikanhakijat saataisiin palautettua kotimaahansa. Tuollaista ratkaisua ei ole kuitenkaan näköpiirissä, joten meidän täytyy arvioida tilanteen seuraukset.

Tulevaisuuden Suomi tulee olemaan erilainen paikka. Turvapaikanhakijoista selkeästi suurin osa on nuoria miehiä. Toimittajan kysyessä Matti Nykäseltä, että mikä on mielessä, vastasi Matti: "No pilluhan se on aina mielessä mutta hypätään nyt ensin!". Miehenä voin allekirjoittaa Matin letkautuksen. Oikeusministeriön vuonna 2012 teettämän selvityksen mukaan joka kolmas raiskausrikoksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen. Perustekomuotoisissa raiskauksissa ulkomaalaistaustaisten tekijöiden osuus oli selvityksen mukaan 34 prosenttia ja törkeissä tekomuodoissa 41 prosenttia. Afrikassa syntyneiden Suomessa asuvien henkilöiden raiskausrikosten todennäköisyys 12-kertainen kantaväestöön verrattuna. Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneiden henkilöiden kohdalla todennäköisyys on vieläkin korkeampi, peräti 13-kertainen. Tilastot löytyvät helposti googlettamalla.

Demaritaustainen Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho syyllisti suomalaisia miehiä ja vähätteli ulkomailla syntyneiden osuutta raiskauksissa Sanginjoella järjestetyssä paikallisen hätämajoituskeskuksen infotilaisuudessa: ”Jos me aletaan miettimään sitä, että kuka raiskaa Suomessa eniten… suomalainen mies. Anteeksi vaan, pojat ja miehet.” .

Tilastojen ja meneillään olevan turvapaikkahakijamäärän osalta voisi joku valveutunut tutkija ennustaa, että lähitulevaisuudessa tilastot muuttuvat siten, että Sirpa Kansanaho saa vaihtaa sanan suomalainen tilalle ulkomaalainen.

Valtamedia vyörytti silmiimme kuvan pienestä Välimereen hukkuneesta turvapaikanhakijapojasta. Näky tärähtää kenen tahansa inhimillisen ihmisen tajuntaan ja saa tunteet pintaan. Uutiskuvalla haluttiin nostaa kansalaisten auttamishalukkuutta ja samalla syyttää maahanmuuton vastustajia hirviöiksi. Vaihtoehtomedia julkaisi pian totuuden tapauksesta: Perheen isä oli lähettänyt muun perheen Eurooppaan paremman sosiaaliturvan perässä, koska pojan hampaat olivat huonossa kunnossa. Vaihtoehtomedia julkaisi tapaukseen liittyen meemin, jossa Persialaiset seisoivat hukkuneen pojan ympärillä haudankaivajan lapio käsissään. Tällä haluttiin muistuttaa siitä, ettei Persian maat ota yhtään turvapaikanhakijaa vastaan konfliktialuilta.

Suurin osa tapauksista on päinvastaisia, kuin yllä mainittu. Syyrialainen insinööri Ramez myi Damaskoksessa sijaitsevan talonsa ja omaisuutensa, jotta pystyi maksamaan rikollisliigalle salakuljetuksesta Eurooppaan. Vaimon Ramez jätti konfliktialueelle, koska halusi itse turvaan konfliktin keskeltä. Perheet sijoittavat omaisuutensa pelastaakseen perheen vahvimman, joka on poikkeuksetta nuori mies. Tämä kuuluu heidän kulttuuriinsa. Kun vahvin henkilö on saanut turvapaikan, tulee hän mahdollisesti aloittamaan perheenyhdistämisprosessin, mikäli perhe on vielä hengissä.

Niin sanottujen yksittäistapausten määrä tulee lisäntymään Suomessa väistämättä. Tuttavaperheeni joutui Oulussa kohtaamaan tällaisen yksittäistapauksen. Somalimies tappoi kirveellä ilman mitään tunnettua motiivia perheen jäsenen. Tämä yksittäistapaus ei koskaan poistu perheen mielestä. Yksittäistapaukset eivät varsinaisesti vähennä maahanmuuttokriittisyyttä niiden osalta, jotka tai joiden läheiset joutuvat yksittäistapausten uhriksi.

Ihmisen luonteeseen kuuluu tavoitella aina vain parempaa. Opiskelija haaveilee valmistumisesta ja työpaikasta. Työtön haaveilee työstä. Työntekijä haaveilee palkankorotuksesta ja bonuksista. Auton omistaja haaveilee paremmasta autosta. Kuntapoliitikko haaveilee kansanedustajan työstä. Kansanedustaja haaveilee ministerin pestistä. Jalkapalloilija haaveilee ammattilaisurasta. Ammattijalkopalloilija haaveilee pääsystä suurseuraan. Turvapaikanhakijat haaveilevat saavansa turvapaikan. Turvapaikan saatuaan he haaveilevat saavansa yhä enemmän kuten kaikki muutkin ihmiset. Entä jos turvapaikanhakijoiden haaveet eivät toteudu? Tästä on esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Meidän tulee myös Suomessa valmistautua näihin Eurooppalaisiin ilmiöihin.

Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna, kun puhutaan maahanmuuttoon liittyvistä ongelmistä. Ongelmat ovat selvillä, nyt tulisi keskustella mahdollisista ratkaisuista. Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, jolla on maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Kyseinen ohjelma ei ole kuitenkaan täysimääräisesti osana Suomen hallituksen strategista hallitusohjelmaa.

Sisäministeri ei ole perussuomalainen vaan kokoomuslainen. Miksi sisäministeri ei määrää Haaparannan kautta tuleville turvapaikanhalijoille rajatarkastusta tässä poikkeustilassa? Ruotsin kautta tulee Suomeen päivittäin noin 300 turvapaikanhakijaa. Tämä ei pitäisi mitenkään olla mahdollista edellä mainittujen Schengen ja Dublin sopimusten mukaan, sillä laillisesti turvapaikanhakijat voivat tulla vain Venäjältä tai lentäen suoraan kohteesta. Jos sopimuksia noudatettaisiin, pitäisi turvapaikanhakijat rekisteröidä ensimmäisessä maassa johon he saapuvat. Nyt paperittomia ei rekisteröidä ja Schengen sopimus tarjoaa heille vapaan liikkuvuuden alueella, mikäli matka-asiakirjat ovat kunnossa. Matka-asiakirjoja ei kuitenkaan tarkisteta alueella ja tähän Suomella olisi oikeus omilla rajoilla. Sisäministeri ei tartu kuitenkaan tähän oikeuteen.

Perussuomalaisten aseet ovat valitettavan vähissä turvapaikanhakijatulvan edessä, vaikka olemme hallituksessa. Hallituksesta käsin meillä on kuitenkin paras mahdollisuus vaikuttaa Suomen asioihin. Maahanmuuttoasioissa perussuomalaiset ovat valitettavasti hallituksen oppositiossa.

Kuka ottaa vastuun lisääntyvistä yksittäistapauksista ja siitä, kun yksittäistapaus osuu väärän henkilön kohdalle. Väärällä henkilöllä tarkoitan henkilöä, joka voisi ottaa oikeuden omiin käsiinsä.