Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Viinarallin suunta pitäisi muuttaa

Torstai 22.8.2013 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomalaisten juomasta alkoholista 15% on tuotu matkustajien toimesta ulkomailta. Eli noin joka kuudes (6.) alkoholiannos, joka juodaan Suomessa, on tuotu turistien toimesta Virosta, Venäjältä, Ruotsista ja mistä vain, paitsi Suomen Alkosta. ”THL:n erikoistutkija Österbergin mukaan se vastaa noin 150 Alkon myymälän myyntiä.” Alkoholin aiheuttamista ongelmista maksetaan kuitenkin 100% suomalaisten verorahoilla, vaikka nykyisellään vain 5/6 suomalaisten juomasta alkoholista tuo verorahan Suomeen. Alkoholia saa tuoda EU maista niin paljon kuin autoon mahtuu.

Nykyinen politiikka on se, että alkoholinkulutusta yritetään hillitä kiristämällä alkoholiveroa ja myyntiaikoja. Tällähetkellä alkoholia ei voi vähittäiskaupoista ostaa ennen aamuyhdeksää tai iltayhdeksän jälkeen. Muistan hämmentyneeni melkoisesti, kun lähikaupan kassaneiti kertoi, ettei voi myydä olutta minulle. En ajatellut että hän luulee minua alaikäiseksi, olinhan kuitenkin jo 36-vuotias, enkä mikään babyface. Meinasin jo alkaa vakuuttelemaan olevani ihan selvinpäin. Tuon hämmennyksensekunnin jälkeen katsoin edelleen myyjää suu auki, kun hän kertoi että kello on jo yli yhdeksän (illalla), joten kassajärjestelmä ei anna myydä alkoholia.

Poliitikot ovat viimepäivinä väläytelleet alkoholin myyntiaikojen tiukentamista edelleen. On ehdotettu että arkisin alkoholin vähittäismyynti lopetettaisiin kello 18, eikä viikonloppuisin myytäisi ollenkaan.

Olen sitä mieltä, että mitä vaikeammaksi alkoholin saatavuus tehdään, sitä enemmän se aiheuttaa lieveilmiöitä. Sama juttu viinan hinnan suhteen, eli mitä kalliimpaa se on, sitä enemmän se aiheuttaa lieveilmiöitä. Näkyvin lieveilmiö alkoholin hinnan suhteen on tällähetkellä viinaralli ulkomailta, lähinnä Virosta. Myös Ruotsista tuodaan erityisesti siideriä, olutta ja muita miedompia juomia, koska ne ovat siellä halvempia kuin Suomessa.

Mikäli viinaa ei saisi riittävän helpolla ja halvalla ulkomailta ja Suomessa se olisi nykyistänkin huomattavasti kalliimpaa, poltettaisin viina itse eli tehtäisiin pontikkaa. Jokaisesta kylästä ja kaupunginosasta löytyisi oma pimeän viinan myyjä.

Mikäli alkoholin vähittäismyynnin aikoja rajoitetaan lisää nykyisestään, tulee se aiheuttamaan lisää pimeän viinan myyntiä ja pienten kioskien ja kauppojen ovat voidaan sulkea samaan aikaan kun alkoholin myynti on kiellettyä. Voidaan siis sanoa, että rajoitukset ruokkisivat harmaata taloutta ja heikentäisivät työllisyyttä. Pimeä viina ei olisi pontikkaa, vaan Virosta tai kotimaisesta Alkosta ostettua. Pimeän alkoholin hinta olisi tietenkin sen verran korkeampi, että pimeä kauppa kannattaisi.

Entä jos alkoholiveroa alennetaan riittävästi? Riittävän halpa alkoholi voisi kääntää viinarallin toiseen suuntaan. Tämä lisäisi valtion verotuloja ja lisäisi myös työllisyyttä. Sarkastisesti voitaisiin ajatella, että pahimmat suomalaiset alkoholistit joisivat itsensä hengiltä eli myös pahimmat alkoholin aiheuttamat ongelmat katoaisivat.

Entä jos alkoholin myyntiajat vapautettaisiin liikkeiden päätettäväksi. Sanotaan, että ”se on kauppa  joka kannattaa”, joten myös tämä muutos lisäisi työllisyyttä. Kioskit ja huoltoasemat olisivat varmuudella auki 24/7.

Entä jos viinit ja viina tuotaisiin vähittäiskauppojen hyllyille? Tämäkin muutos lisäisi työllisyyttä, vaikka Alkot olisivat vähitellen tarpeettomia. Lisää työllisyyttä tulisi sitä kautta, että myös paikalliset ja pienemmät tuottajat saisivat omia tuotteitaan paremmin esille ja myyntiin. Se, että yhä useampi tuottaja saisi mahdollisuuden päästä markkinoille, toisi mukanaan uusia innovaatioita ja voisi luoda jopa huomattavasti nykyistä isomman vienninalan Suomeen. Viinan sekä viinien tuotanto tuntuu olevan nykyisellään Altian lisäksi vain suurten ulkomaisten yhtiöiden heiniä.

Voisiko olla myös niin, että juomakulttuuri muuttuisi Suomessa maltillisempaan suuntaan esittämieni muutosten johdosta? Miksei muu Eurooppa juo itseään hengiltä vapaampien myyntiaikojen ja halvemman alkoholin takia? Ei juo, vaikka viinaa saa maitokaupasta.

LÄHTEET

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tulli-ja-tilasto-ristiriidassa---alkoholin-tuonnista-eri-kasitykset/2013/08/1788837

http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/matkailijat_muuttajat/alkoholi_tupakka/

Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutason vaihtoehdot

Tiistai 9.4.2013 klo 13.18 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kirjoituksessa esitettävät luvut ovat arvoita, jotka perustuvat virkamiesten esittämiin laskelmiin ja arvioihin.

Oulun kaupungin ja ympäryskuntien yhteinen toimielin Joukkoliikennejaos päätyi esittämään nykyisen kaltaista palvelutasoa Oulun kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Äänestyksessä hävisi parannettu palvelutason vaihtoehto (Oulun ympäryskuntien äänillä). Äänestykseen en otaa enää tässä kirjoituksessa kantaa, vaan siitä voi lukea tarkemmin tästä linkistä.

Vaihtoehtona olis siis nykyisen kaltainen palvelutaso ja parannettu palvelutaso. Mitä näillä on sitten eroa?

	parannettu palvelutaso	nykyisen kaltainen palvelutaso
nettokustannus	6,7 milj. €	3,6 milj. € (4,7 milj. €)*
bruttokustannus	18,4 milj. €	13,6 milj. €
matkustajamäärä	+10-15%	-3%
tarjonnan määrä	+26%	-5%

Nettokustannus tarkoitaa sitä rahasummaa joka jää Oulun kaupungin veronmaksajalle maksettavaksi. Nettokustannus ei sisällä liikennehankinnan päälle tulevaa 1,1 milj. euroa palveluliikenteen, informaation ja suunnittelun, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä maksu- ja rahastusjärjestelmän kustannuksia. Bruttokustannus tarkoittaa palvelun kokonaishankintahintaa, jossa ei ole otettu huomioon palvelusta saatavia tuloja, kuten lipputulot ja valtionapu. Tarjonnan määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka usein se bussi saapuu pysäkille.

*Nykyisen kaltaiseen palvelutasoesitykseen sisältyy "perälauta", jonka avulla voidaan palvelutasoa nostaa 20-30%. Tämä tarkoittaa nettokustannusten nousua noin 4,7 miljoonaan euroon, jolloin kyseisten mallien välinen hintaero kaventuu huomattavasti.

Päätöksessä olisi myös hyvä ottaa huomioon se tosiasia, että valtionapua on mahdollista saada vain palvelutason parantamiseen, ei nykytason ylläpitämiseen.Toivon että Oulun kaupunginvaltuusto päättäisi Oulun sisäisen julkisenliikenteen palvelutasoksi parannetun mallin, poiketen Joukkoliikennejaoston ehdotuksesta. Mikäli valitaan nykyisenkaltainen malli, on vaarana että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähenee entisestään. Tällä on myös imagollinen sekä ympäristöllinen vaikutus. Rahasumma (nettokustannus) on naurettavan pieni, jos sitä verrataan esimerkiksi sotepuolen kustannuksiin

Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen palvelutaso ympäristökuntien päätettävissä?

Tiistai 9.4.2013 klo 12.13 - Jari-Pekka Teurajärvi

Näyttää pahasti siltä, että Oulun kaupungin sisäisen liikenteen palvelutaso olisi ympäristökuntien (Ii, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Lumijoki, Kempele) päätettävissä.

Oulun kaupungin Yhdyskuntalautakunnan Joukkoliikeennejaos koostuu sekä Oululaisista jäsenistä (7) että ympäryskuntien jäsenistä (6). Joukkoliikennejaos on siis kuntien yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Joukkoliikennejaoston esitykset viedään kuntien valtuustoihin, jotka tekevät sitten varsinaisen päätöksen. Päätös voi pohjautua esitykseen.

Joukkoliikennejaos päätyi äänestyksen jälkeen 21.3.2013 esittämään Oulun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen osalta niin sanottua "lähellä nykytasoa" olevaa liikennetarjontaa kilpailutuksen pohjaksi. Äänestyksessä hävisi "parannettu" liikennetarjonta. Parannetun liikennetarjonnan puolesta äänestivät Oulun kaupunkia edustaneet Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Hanna Sarkkinen (vas), Raine Pernu (SDP) sekä Otto Simola (vih). Lähellä nykytaosa olevan ehdotuksen puolesta äänestivät Pekka Salmela (Kempele), Matti Kaakkuriniemi (Ii), Minna Väätäjä (Muhos), Jouni Kukela (Tyrnävä) sekä Oulun kaupunkia edustaneet Raimo Hämeenniemi (kes), Suvi Helanen (kes) ja Heli Pihlajaniemi (kok). Lisäksi kaksi tyhjää ääntä Jukka Raitio (Liminka) ja Eino Jakkula (Lumijoki).

Parannettu liikennetarjonta hävisi siis äänin 7-4. Jos tarkastellaan Oulun kaupunkia edustaneiden Joukkoliikennejaoston jäsenten äänimäärää, olisi parannettu liikennetarjonta voittanut äänin 4-3. Eli voimme todeta että Oulun kaupungin ympäristökuntien äänillä Oulun kaupungin sisäinen joukkoliikenne sai esitykseksi lähellä nykytasoa olevan liikennetarjonnan.

Kuten alussa mainitsin, tarkoituksena on "lähettää palvelutaso kuntiin itsenäisesti päätettäviksi". Nyt ainakin Oulun kaupungin päättäjien taholta on tullut viestiä, että Joukkoliikennejaoston päätöstä pitää noudattaa ja että Joukkoliikennejaosto tekee lopullisen päätöksen. Oulun kaupungin päättäjät voivat ainoastaan esittää muutosehdotuksia Joukkoliikennejaostolle.

Ongelmia Ouluhallissa

Torstai 31.1.2013 klo 0.17 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ongelmia Ouluhallissa

Jalkapallovalmentajana olen havainnut pari ongelmaa Ouluhallin käyttöön liittyen. Kyseisten ongelmien ratkaisu ei vaadi ihmeitä, eikä suuria taloudellisia panostuksia. Jalkapalloilijoista ainoastaan juniorit pystyvät käyttämään Ouluhallia harjoittelupaikkana, koska Ouluhallin pelialusta on varsin kova. Aikuisilla ei jalat kestäisi pelaamista kyseisellä alustalla. Ouluhallin jalkapallokentän kolmella lohkolla tilaa usealle juniorijoukkueelle. Hallissa harjoitteleekin parhaillaan jopa 9 joukkuetta jalkapalloilijoita heille varatulla kenttäalueella.

Pukukopit vajaakäytöllä

Käytäntönä on että jalkapallokenttä on jaettu kolmeen lohkoon ja jokainen lohko saa käyttöönsä yhden pukuhuoneen. Yhteen pukuhuoneeseen ahtautuu samaan aikaan siis parhaillaan kolme juniorijoukkuetta valmentajineen ja huoltajineen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että pukuhuoneessa pitäisi mahtua toimimaan 60-100 ihmistä yht'aikaa. Samalla useita pukuhuoneita on tyhjillään. Laskujeni mukaan Ouluhallissa on kuusi isoa pukuhuonetta ja kahdeksan pientä.

• Ehdotan että pukuhuoneet otettaisiin tehokkaampaan käyttöön.

Liian pieni lämmittelyalue

Joukkueiden lämmittelyyn eli "aukaisu-/koordinaatioharjoitteluun" on varattu alue Ouluhallin länsipäädystä. Alue on varsin pieni, mutta suurin ongelma on ollut se, että lämmittelyalue on yleensä täynnä kaikenlaista sinne kuulumatonta tarpeistoa, jolloin lämmittely on lähes mahdotonta suorittaa. Tilannetta ei helpota se, että lämmittelyalueelle pitäisi mahtua yht'aikaa 6-9 jalkapallojoukkuetta. Lisäksi vastaavankokoinen alue Ouluhallin itäpäädystä on myös varattu kaikenlaiselle tarpeistolle, vaikka sekin voitaisiin hyödyntää lämmittelyalueena.

• Ehdotan että lämmittelyalueet pidettäisiin tyhjänä ylimääräisestä tarpeistosta.
• Ehdotan että Ouluhallin itäpäädyn tila otettaisiin käyttöön joukkueiden lämmittelyyn.

Välitän ehdotukseni Sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenelle Sebastian Tynkkynen (ps) sekä varajäsenelle Kim Ahonen (ps).

LÄHTEET:
Ouluhalli
Ouluhalli 2012 ohjeet

Poronhoitoalueen pitäisi kuulua aikaistetun hirvenmetsästyksen piiriin.

Torstai 10.1.2013 klo 21.35 - Jari-Pekka Teurajärvi

Normaali hirvenmetsästysaika on syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun. Mielestäni koko poronhoitoalueen pitäisi kuulua aikaistetun hirvenmetsätyksen piiriin, kuten kokeiluluonteisesti on Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueilla kolmen vuoden ajan. Poikkeuksellinen metsästysaika tuolla alueella on ollut 1. – 20.9. ja 11.10. – 30.11. Käytännössä rauhoitettuna on ollut hirven kiima-aika.

Aiheesta on julkaistu opinnäytetyö, jossa mainitaan että "Kokeilu aloitettiin, koska pyyntiaika on koettu liian myöhäiseksi pohjoisimmassa Suomessa, jossa talvi tulee aikaisin, päivä lyhenee nopeasti ja lunta on yleensä runsaasti. Pyynti on lisäksi osunut pahasti päällekkäin alueella tehtävien poronhoitotöiden kanssa."

Perusteluita poronhoitoalueen aikaistetulle hirvenpyynnille on useita:

• Jahdin onnistuminen kaikilla osa-alueilla
• Lihan laatu: ennen kiima-aikaa liha on maukkaampaa. Kiimahuippu osuu syyskuun loppupuolelta lokakuun alkupuoleen. ("Kusihirviä" ei ole mukava teurastaakkaan)
• Olosuhteet maastossa: paksu lumipeite ja lyhyt valoisa aika (kaamos) voivat aiheuttaa vaaratilanteita sekä metsästäjille että koirille. (haavakkoa ei ole turvallista metsästää pimeässä)
• Lämpötila: kovat pakkaset voivat aiheuttaa paleltumia ja vaaratilanteita. Kehon jäähtyminen heikentää sekä älyllistä että fyysistä suorituskykyä. (Hirvipassista ei saa poistua ilman lupaa)
• Poronhoitotyöt (jotka yleensä käynnistyvät lokakuussa) ja hirvenmetsästys eivät onnistu samassa paikassa samaan aikaan.
• Myös lintumetsästäjät pääsisivät osallistumaan hirvijahtiin. Nykyisellään lintujen metsästys ja hirvenmetsästys eivät onnistu samassa paikassa.

Opinnäytetyön mukaan "Hirvenmetsästyksen aikaistamista pidettiin onnistuneena"

Huonoina puolina hirvenmetsästyksen aikaistamiselle voisi mainita

• Vasat ovat pienikokoisempia metsästyksen alkaessa
• Lämmin sää voi aiheuttaa haasteita lihan säilytyksessä

Olen ollut joulukuun loppupuolella Kolarissa hirvimetsällä eli tiedän omasta kokemuksestani mistä puhun. Pakkasta oli -26 °C ja valoisaa aikaa riitti noin 2 tuntia. Palellessani hirvipassissa mietin, että jos tähän nyt tulee hirvi, voi olla haasteellista saada aikaan hyvää osumaa. Joka paikka tärisi ja kiikarikin olisi ollut huurussa yhdestä henkäyksestä. Ei siinä mitään järkeä ollut. Jos olisin ampunut haavoittavan osuman hirveen, olisi haavakon jäljestäminen ollut jopa vaarallista päivän pimetessä nopeasti.

Laitan aiheesta muistutuksen Kansanedustaja Pirkko Mattilalle (ps), joka on mm. Eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Uskon että hän tarttuu pontevasti ongelmaan, ellei ole jo tarttunutkin ja kannattaa aikaistettua hirvenpyyntiä poronhoitoalueella.

LÄHTEET:

• Opinnäytetyö: AIKAISTETTU HIRVENMETSÄSTYS ENONTEKIÖN, INARIN, MUONION JA UTSJOEN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEELLA 2010, Merja Vierelä
• Wikipedia: Hirvi

Järkevällä kaavoituksella voidaan pelastaa reuna-alueiden palvelut

Perjantai 26.10.2012 klo 14.28 - Jari-Pekka Teurajärvi

Syrjäseutujen palvelut rapistuvat kovaa vauhtia, koska ihmiset muuttavat työn ja koulutuksen perässä kasvukeskuksiin. Oulu on yksi näistä kasvukeskuksista. Uuden Oulun myötä on pelkona että palvelut loppuvat kunnan reuna-alueilta. Ongelmana on erityisesti väestön vanheneminen reuna-alueilla, eli palveluiden painotus muuttuu neuvolasta ja koulusta vanhainkotiin sekä terveyskeskukseen.

Moni maanomistaja olisi halukas myymään maitaan ja moni perhe olisi halukas rakentamaan kyseisille alueille. Ongelmana on kuitenkin se, että alueita ei ole kaavoitettu. Maata on hankala myydä/ostaa rakennuskäyttöön, ellei ole varmuutta saadaanko kyseiseen paikkaan rakennuslupaa. Haja-asutusalueille saa rakentaa yleensä vain poikkeusluvalla. Kunnalla on monopoliasema kaavoituksen ja rakennuslupien suhteen.

Uuden Oulun tulisikin panostaa Oulun ydinkeskustan ja Hiukkavaaran rakentamisen lisäksi myös reuna-alueiden kaavoitukseen. Ainoa kaavoituksen malli ei saisi olla se, että kunta lunastaa maan pilkkahintaan yksityiseltä maanomistajalta, kaavoittaa maan ja myy sen huippuhintaan. Myös maanomistajille pitäisi sallia mahdolliset hyvät tuotot omasta maasta. Tällöin voitaisiin käyttää yksityismaan kaavoituksen osalta perittävää "kehittämisrahaa", joka olisi muutamia kymmeniä euroja per rakennusoikeusneliömetri. Tällöin kunta saisi omansa maanomistajalle tulevasta ansiottomasta arvonnoususta tontteja myytäessä. Kaikki voittaisivat ja palvelut säilyisivät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

Maanantai 22.10.2012 klo 21.14 - Jari-Pekka Teurajärvi

Nykyisellään kunnallisverosta suurin osa menee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Vaikeassa taloustilanteessa juuri sote on se osa-alue, joka pitää järjestellä täysin uudelleen. Yhteisen pöydän ääreen pitää saada logistiikan ja prosessien ammattilainen, ammattiliitot, lääkärit, hoitohenkilökunta sekä veronmaksajien edustajat.

Nykyinen järjestelmä on aataminaikainen ja tehoton. Kärjistäen voisi sanoa: Jos Nokia valmistaisi puhelimensa yhtä tehottomasti kuin sote hoitaa asiakkaansa, maksaisi 100 euron puhelin 1000 euroa.

Ongelmana ovat ennenkaikkea prosessit. Esimerkiksi kirurgi voisi tehtä moninkertaisen määrän operaatioita työajallaan, mikäli prosessit uudistettaisiin. Uudessa mallissa kirurgi pääsisi valmisteltuun leikkaussaliin vaikka heti edellisen operaation jälkeen. Nykyisessä mallissa kirurgin työajasta menee jopa 3/4 odotteluun. Leikkaussalin hoitajat ja siivoojat eivät toimi kirurgin aikataulun mukaisesti, vaan toisin päin. Pitkät leikkausjonot johtuvat vain ja ainoastaan tehottomista prosesseista. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.

Toinen suuri ongelma on pirstaloituneet tietokannat ja potilasjärjestelmät. Henkilökunnan ajasta menee liian suuri osa erilaisten järjestelmien kanssa saikkaamiseen. KELA on hyvä esimerkki onnistuneesta tietojärjestelmästä. Kyseinen tietojärjestelmä on tehty sisäisesti. Suomen uusi potilastietojärjestelmä pitäisi toteuttaa myös sisäisesti, jolloin järjestelmästä saataisiin toimiva ja huomattavasti halvempi kuin ulkoistettuna. Mikäli nykyisten järjestelmien yhteensovittaminen on liian kallista, kannattaisi rakentaa kokonaan uusi järjestelmä. Tämäkin tulisi erittäin paljon halvemmaksi kuin esitetty 1,8 miljardin euron ulkoistettu järjestelmä.

Nuorisotakuu

Keskiviikko 26.9.2012 klo 23.46 - Jari-Pekka Teurajärvi

1.1.2013 alkaen tulee voimaan Suomen hallituksen toimesta laadittu Nuorisotakuu. Aihe oli minulle uusi, joten osallistuin Nuorisotakuu NYT Road Show tapahtumaan Oulussa maanantaina 24.9.2012. Paikanpäällä Nuorisotakuusta oli kertomassa mm. työministeri Lauri Ihalainen.

Nuorisotakuu lyhyesti

Nuorisotakuu takaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Nuorisotakuusta hieman tarkemmin

Nuorten yhteiskuntatakuulla tarkoitetaan:

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu:

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013-2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat joustavasti vuoden 2013 aikana.

---

Häätyy myöntää, että hallitus on tehnyt hyvää työtä!
Ihmettelen kuitenkin, että miksi Nuorisotakuuta ei ole ollut aina?

Hallituksen kärkihankkeesta löytyy myös parannettavaa:

"Tarvitsemme koko yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä!"
- Hieno toteamus, mutta toteutuuko tämä käytännössä? Jääkö hanke ainoastaan kuntien ja valtion vastuulle vai saadaanko yritykset mukaan talkoisiin?

"Nuorten työllistymistä yrityksiin helpotetaan muun muassa palkkatuella."
- Tässä kohtaa on tärkeää pitää huoli siitä, ettei nuoria panna työpaikasta pihalle kun palkkatuki loppuu. Tällöin nuoret tekisivät talkoita veronmaksaijen tukemana ja työnantaja keräisi hedelmät halvan työvoiman avulla. Pahimmassa tapauksessa työpaikkaan otettaisiin tilalle uusi palkkatuettu työntekijä.

"Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto."
- Nuoria ei saa ohjata mihin tahansa koulutukseen, vaan sellaiseen johon nuorella on aito kiinnostus ja motivaatio. Sen lisäksi koulutus pitäisi olla työmarkkinoiden tarpeita vastaava, jottei nuori valmistu työttömäksi alalle jossa on ylitarjontaa työvoimasta.

- Otetaanko Nuorisotakuussa vammaiset ja osatyökykyiset riittävän hyvin huomioon? Entä otetaanko Nuorisotakuussa maahanmuuttaja nuorien erityistarpeita huomioon? En löytynyt ainakaan Nuorisotakuu aineistosta erillistä mainintaa kyseisistä ryhmistä.

Lähteet:

• Nuorisotakuu
• Nuorisotakuu NYT Road Show Oulussa

Nuorille pitää antaa mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen

Tiistai 11.9.2012 klo 21.58 - Jari-Pekka Teurajärvi

Erään kaverini on ollut viime vuosina vaikea työllistyä, koska ei ole kyennyt tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Hän on koulutukseltaan kirvesmies. Tehdessään kirvesmiehen hommia purkutyömaalla, hänen päälleensä kaatui betoniseinä. Valtava massa aiheutti hänen selkäänsä elinikäisen vamman. Työnantaja oli huolehtinut asianmukaisesti vakuutuksista ja vakuutusyhtiö maksoikin useita kuukausia hänelle korvausta menetetyistä ansioista. Sitten eräänä päivänä vakuutusyhtiön lääkäri oli todennut hänet 100% työkykyiseksi. Vakuutusyhtiön lääkäri ei ollut koskaan edes tavannut häntä! Melko pätevä lääkäri kun pystyy ilman että näkee potilasta, toteamaan hänen työkykynsä. Kaikki muut julkisen ja yksityisen sektorin lääkärit olivat todenneet "ettei tuolla selällä enää raksahommia tehdä". Vakuutusyhtiön lääkärin sana on kuitenkin se mikä painaa vaakakupissa. Ja vain ja ainoastaan vakuutusyhtiönlääkärin sana. Vaikka nimenomaa vakuutusyhtiö maksaa hänen palkkansa. Eihän se nyt niin voisi olla että lääkäri tekisi päätöksen palkanmaksajaansa vastaan? Käsittämätön järjestelmä?

Eihän siinä sitten auttanut muu kuin yrittää tehdä työtä, johon oli koulutuksen saanut. Selkä kesti fyysistä työtä parhaimmillaan viikon kerrallaan ja sen jälkeen ei enää sängystä ylös päässyt. Eihän kukaan työnantaja voi pitää työntekijää, joka ei pysty työtään tekemään kuin muutaman päivän kerrallaan ja työtä seuraa aina pakollinen sairausloma? Työvoimatoimistosta ohjataan ammattia/koulutusta vastaavaan työhön, vaikka olisi tiedossa että kyseistä työtä ei pystyisi tekemään. Käsittämätön järjestelmä?

Vuosien yritysten ja erehdysten kautta kaverini sai työpaikan Oulun kaupungilta. Työntekijänä hän on niin sanottu tukityöllistetty eli työnantaja saa palkkatukea ottaessaan työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen. Työtehtävä ei ollut läheskään yhtä fyysinen kuin kirvesmiehen työ. Työtehtävässä tarvittiin lisäksi sosiaalisia taitoja eli piti hallita asiakaspalvelu. Homma sopi kaverilleni kuin nyrkki silmään. Myös työkaverit ovat kehuneet ja antaneet positiivista palautetta. Siinä vaiheessa oli helppo todeta että "tämä on se työ".

Kaverini alkoi selvittämään että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi kouluttautua kyseiseen työtehtävään. Koska hän ei ole juuri peruskoulusta valmistunut niin varteenotettavimpana vaihtoehtona oli oppisopimuskoulutus. Hän soitti työvoimatoimistoon ja kyseli että mistä saisi lisää tietoa ja että minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi oppisopimuskoulutukseen. Työvoimatoimistosta pyydettiin ottamaan yhteyttä Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimistosta pyydettiin ensin selvittämään työnantajan halukkuus oppisopimuskoulutukseen. Työnantaja näytti vihreää valoa. Uusi yhteydenotto Oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimisto pyysi edelleen ottamaan yhteyttä Työvoimatoimistoon, jotta voitaisiin selvittää mahdollinen palkkatuki. Työvoimatoimistosta ilmoitettiin ettei onnistu, koska hänen osaltaa palkkatuki on käytetty.

Tämä osoittaa järjestelmän kankeuden. Vaikka ihmisellä olisi halu ja motivaatio kyseisessä tilanteessa opiskella uusi ammatti, ei tätä mahdollisuutta anneta.

Lähteet:

• Oppisopimus
• Palkkatuki
• Oppisopimuskoulutus

Oulu-lisää ei saa poistaa

Torstai 30.8.2012 klo 23.31 - Jari-Pekka Teurajärvi

"Oulun kaupungin opetuslautakunta esittää kotihoidontuen kuntalisän eli Oulu-lisän poistamista kaupunginvaltuustolle."

Mikä on Oulu-lisä?

• Harkinnanvarainen lisä joka maksetaan alle 18 kuukauden ikäisen lapsen kotihoidosta.
• Oulussa ja Yli-Iissä 110 euroa kuukaudessa.
• Kiimingissä ja Oulunsalossa 80 euroa kuukaudessa.
• Myönnetään samalla kuin haetaan Kelasta kotihoidontukea, ei tarvi hakea siis erikseen lukuunottamatta Oulunsaloa.
• Oulunsalossa ehdot tuelle ovat tiukemmat kuin muualla (kaikki perheen alle 6-vuotiaat lapset tulee olla kotihoidossa).
• Haukipudas ei maksa lisää ollenkaan.
• Kiimingissä maksetaan alle 2 vuotiaan lapsen kotihoidosta.

Mielestäni Oulu-lisää ei saisi missään nimessä poistaa. Uuden Oulun osalta lisä pitäisi harmonisoida jokaiselle oikeutetulle ehdoiltaan samanlaiseksi ja lisän suuruus pitäisi olla vähintään tuo 110 euroa.

Oulu-lisän poistaminen voi tuoda Uuden Oulun kaupungille itse asiassa isommat kulut kuin säästöt. Vaikka opetustoimi säästäisi 1,2 miljoonaa euroa poistamalla Oulu-lisän, tulisi kaupungille ja veromaksajille kustannuksia enemmän per lapsi, jos lapsi siirrettäisiin kunnalliseen päivähoitoon kotihoidon sijasta. Lisäksi Oulu-lisän poistamista paikattaisiin asiakasmaksun poistamisella avoimesta kerhotoiminnasta. En tiedä paljonko avoimen kerhotoiminnan asiakasmaksut ovat tuoneet kaupungin kirstuun vuositasolla, mutta avoin kerhotoiminta on mahdollisuus, jota jokainen kotihoidossa oleva lapsi ei käytä eli maksu on ollut jokaisen oma valinta. Lisäksi ennaltaehkäisevään työhön ohjattaisiin 200 000 euroa.

Oulu-lisä tuo moneen lapsiperheeseen mahdollisuuden hoitaa pientä lasta kotona hieman pidempään. Tämä on myös lapsen etu. Opiskelijoille ja pientä kotihoidontukea nauttiville Oulu-lisä on iso osa toimeentuloa ja ainoa mahdollisuus jatkaa lapsen hoitamista kotona. Muistan kun meidän ensimmäinen pienokainen sai olla juurikin Oulu-lisän turvin hieman pidempään kotihoidossa. Puolisoni oli tuolloin opiskelija, eikä rahamme olisi riittäneet ilman Oulu-lisää. Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin perheemme saa jälleen Oulu-lisää, koska nuorin lapsemme on alle 18 kuukautta ja häntä hoidetaan kotona. Selviäisimme ilman Oulu-lisääkin, mutta kaikilla ei ole näin. Tämä osoittaa sen, että Oulu-lisää ei tarvisi maksaa kaikille, vaan tuen ehtona voisi olla tulorajat. Tällöin tuki olisi oikeudenmukainen ja suunnattu niille perheille, jotka sitä todella tarvivat. Tällähetkellä Oulu-lisää ei voi olla ottamatta jos on oikeutettu kotihoidontukeen. Lisä maksetaan tällöin automaattisesti.

Oulu-lisä on mielestäni arvovalinta ja imagokysymys Uudelle Oululle.

Lähteet:
Kaleva: "Oulun kaupungin opetuslautakunta esittää kotihoidontuen kuntalisän eli Oulu-lisän poistamista kaupunginvaltuustolle."
Kaleva: "Opiskelijat moittivat Oulu-lisän poistamista"
Oulun Kaupunki: Oululisä

Uuteen Ouluun tulisi lisätä päivähoitohenkilökuntaa

Keskiviikko 29.8.2012 klo 22.55 - Jari-Pekka Teurajärvi

Valtamediosta voi lukea päivittäin hallituspuolueiden väännöstä liittyen tulevaan vanhuspalvelulakiin. Erityistä huomiota ovat saaneet luvut siitä montako hoitajaa per vanhus pitäisi olla, eli niin sanottu hoitajamitoitus.

Mielestäni myös vastaavia lukuja lasten päivähoidon osalta pitäisi tarkastella. Olen keskustellut lasteni hoitohenkilökunnan kanssa ja suurimmaksi ongelmaksi ei ole koskaan osoittautunut esimerkiksi alhainen palkkataso. Kukaan ei ole koskaan valittanut että palkka olisi huono. Varmasti jokaiselle hoitajalle soisi isomman palkan ja tuskin kukaan siitä kieltäytyisi. Tämä osoittaa mielestäni sitä että henkilökunta ei tee työtään ainoastaan palkan takia, vaan rakastaa työtään lasten parissa.

Se mitä lasteni hoitajat olisivat toivoneet lisää on hoitajia. Oulun kaupunki toteuttaa esimerkillisesti lakia ja asetuksia lasten päivähoidon hoitajamitoituksessa. Mutta onko tämä tarpeeksi? Sanotaan että lapsissa on tulevaisuus. Sanotaan että on paljon nuoria työttömänä. Eikö näitä nuoria voisi palkata hoitamaan lapsia ja varmistamaan paremman tulevaisuuden?

Mikä on nykyinen hoitajamitoitus päivähoidossa?

• 1 pätevä hoitaja per 7 kolme vuotta täyttänyttä lasta
• 1 pätevä hoitaja per 4 alle kolmevuotiasta lasta

Näin siis laki ja asetus sanoo. Lisäksi on tietenkin asetukset osapäivähoidon ja erityisen hoidon osalta jne. Jokainen voi itse miettiä miltä tuntuisi hoitaa neljää alle kolmivuotiasta lasta. Voisi olettaa että kiirettä pitää. Entä jos kaikki neljä kaipaavat yht'aikaa hellyyttä ja turvaa hoitajan sylistä? Miten syöttäminen onnistuu? Ehtisinkö vahtia ulkoiluhetkenä ettei kukaan juo rapalammikosta? On aivan selvää ettei lisäkäsistä, silmistä ja syleistä olisi haittaa. Miksi emme siis haluaisi panostaa enemmän myös tulevaisuuteen eli lapsiin?

Väitän että lisähoitajien avulla saataisiin sekä lasten että hoitajien arki rikkaammaksi ja onnellisemmaksi.

Tuntui todella pahalta lukea uutisesta, jossa päivähoitohenkilökunta oli teipannut 2- ja 1-vuotiaat lapset syöttötuoliin saadakseen tilanteen hallintaan. Tämä on tietenkin ääriesimerkki, enkä voisi ikinä kuvitella että lasteni päivähoitopaikassa voisi näin tapahtua.

Lähteet:

Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973/36

Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239

Oulun kaupungin päivähoito ja esiopetus

Uuden Oulun kaupungin tulee välttää ostopalveluita

Maanantai 27.8.2012 klo 23.57 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupungin tulee välttää ostopalveluita, koska se ei ole kuntalaisten etu. Esimerkkinä voitaisiin ottaa vuokralääkäri, joka on yleinen ostopalvelu kunnissa. Vuokralääkäri maksaa lähes tuplasti sen mitä vakituinen lääkäri. Vuokralääkäri maksaa kuukaudessa noin 14500 euroa kun omalääkäri maksaa noin 8000 euroa. Tämä siis kaikkineen kuluineen.

Kuka tahansa voi tuon perusteella päätellä, että homma on lähtenyt lapasesta? Lääkäreiden koulutus maksetaan suomessa kokonaan verovaroin. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että kunnissa on riittävä määrä lääkäreitä. Mutta lääkäreillä ole mitään lakisääteistä velvoitetta työskennellä kunnissa?

Lisäksi voidaan todeta että vain harvoin vuokralääkäri tuntee potilaansa yhtä hyvin kuin vakituinen. Vakituinen alueella pitkään toiminut lääkäri on kuntalaisten etu ja siitä on myös etua itse lääkärille, joka tuntee potilaansa.

Hetkellisesti ja akuuttiin tarpeeseen täytyy tietysti saada vaikka vuokralääkäri, mutta pidemmällä aikavälillä on ehdottoman tärkeää saada kunnan lääkärit palkattua itse.

Kannatan myös yksityisten lääkäripalveluiden olemassaoloa. Itsekkin käytän niitä ja tämän mahdollistaa vakuutusyhtiöt, joilta olen ostanut lapsilleni hoitokuluvakuutuksen. En halua lähteä viikonloppuna lasteni kans Oulun Yliopistolliseen sairaalaan yhteispäivystykseen. En halua lasteni näkevän verissäpäin olevia ja sekavasti tai uhkaavasti käyttäytyviä jouppoja ja narkkareita. Olen tämän kokenut ja toivon ettei kenenkään sitä tarvisi kokea. Vakuutuksen avulla vältän myös useiden tuntien jonotuksen lääkärille. Sairaan lapsen kans tuo useiden tuntien jonottaminen ei ole kenenkään etu.

Miksi sitten yksityisellä puolella ei tarvitse jonottaa tai nähdä verissäpäin olevia uhkaavasti käyttäytyviä narkkareita? Tässä on yksi asia, joka pitää muuttaa myös kunnallisella puolella toimivaksi.

Lähde: Lapin Kansa pääkirjoitus 26.8.2012 "Keikkalääkäri tulee kalliiksi kuntalaisille"

Pienituloiset eläkeläiset yhä ahtaammalla

Torstai 16.8.2012 klo 22.48 - J-P Teurajärvi

Kävin tänään SuurOulun Messuilla Ouluhallilla ja Perussuomalaisten ständille oli tunkua. Oli suorastaan sydäntäsärkevää kuunnella useiden eläkeläisten taloudellisesta ahdingosta. Eräskin herra oli lähellä purskahtaa itkuun kertoessaan että eläkerahat eivät enää riitä elämiseen.

Pelko peruspalveluiden siirtymisestä Uuden Oulun laita-alueilta kaupunkiin oli suuri. Ongelmaksi palveluiden mahdollisesta siirtymisestä kaupunkiin koettiin myös kulkeminen laita-alueilta palveluiden luo. Moni epäili että rahat eivät riittäisi. Maito ja peruselintarvikkeet todettiin myös kalliimmaksi laita-alueiden pienissä kaupoissa.

Toinen suuri pelko oli että lääkkeiden Kela-korvaukset poistetaan tai korvauksia pienennetään. Ihmisten mielestä tämä on porvareiden keino päästä vanhuksista eroon, sillä ilman lääkkeitä moni totesi joutuvansa nopeasti pari metriä mullan alle.

Positiivisiakin kommentteja ja kannustusta kuuli. Erityisesti siitä oltiin iloisia, että Perussuomalaiset ovat rehellisiä ja sanovat asiat niin kuin ne ovat. Moni tiedusteli myös mahdollisesta uudesta "jytkystä". Uskon että verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin Perussuomalaisista tulee suurin voittaja näissä vaaleissa.

Ensimmäinen vaalikone, tästä se alkaa

Perjantai 10.8.2012 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ensimmäiset vaalikonevastaukset on nyt jätetty www.forum24.fi sivustolle. Voisi siis sanoa että poliittinen urani on nyt virallisesti alkanut.

Vaalikoneessa oli varsin selkeät kysymykset eikä vastauksia tarvinnut kauaa miettiä. Ainoa asia mikä minua hieman häiritsi oli se, ettei vastauksia suurimpaan osaan kysymyksiä voinut mitenkään perustella. Ehkä perustelen vastaukseni myöhemmin tänne blogiin.