Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Uusi vuosi toivoa täynnä

Maanantai 26.12.2016 klo 23.10 - Jari-Pekka Teurajärvi

Viimeiset vuodet olemme eläneet velaksi. Valtio elää velaksi ja suuri osa kunnista myös. Suomen hallitus toteuttaa parhaillaan suurimpia rakenteellisia uudistuksia miesmuistiin. Tähän hallitus on pakotettu, koska edelliset hallitukset ovat olleet aikaansaamattomia ja pelänneet kannattajiensa reaktioita.

Kysymyksessä on puolueiden kuukausipolitiikka, jossa seurataan galluppeja tarkemmin kuin koskaan. Tämä on verrannollinen pörssiyritysten kvartaalitalouteen. Politiikan suunnan liian monen puolueen osalta määräävät gallupit, eivät puolueen ohjelmat tai arvot. Suomen Keskusta on tässä suhteessa poikkeus ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on kehottanutkin unohtamaan gallupit ja keskittymään Suomen tilanteen parantamiseen.

Liikaa ei pidä miettiä sitä, mitä äänestäjät ovat mieltä päätöksistä. Pitää miettiä mikä on kansakunnan parhaaksi. Pitää varmistaa tulevien sukupolvien mahdollisuus elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Tämä vaatii kovia päätöksiä ja rakenteellisia muutoksia. Suomen kilpailukyky pitää saada kohilleen, jotta vientivetoisia työpaikkoja saadaan luotua kaikille kynnelle kykeneville. Menot täytyy saada vastaamaan tuloja ja velalla elämisen kierre katkaistua. Sijoitukset täytyy suunnata siten, että ne luovat kasvua tai ehkäisevät menojen kasvua.

Vuosi 2017 on tärkeä kuntien kannalta. Edessä on kuntavaalit ja veronmaksajat pääsevät valitsemaan haluamansa kokoonpanon valtuustoihin. Maakuntauudistus tulee viemään kuntien päätäntävallasta noin puolet ja samoten kuntien budjeteista noin puolet. Maakunnat vastaavat vuoden 2019 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä.

Kunnille jää vastattavaksi opetus- ja kulttuuripalvelut, maankäyttö ja rakentaminen, tekniset palvelut sekä mm. energiahuolto. Lisäksi kunnat vastaavat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, paikallisen demokratian vahvistamisesta ja elinvoiman kehittämisestä.

Jos tarkastellaan kuntien rahankäyttöä, niin sen perusteella valtuustoihin tulisi valita erityisesti opetus-, rakennus- sekä elinkeinoalan ammattilaisia. Valtuutetulta vaaditaan erityistä näkemystä siitä, mitkä ovat ne alueelliset vahvuudet, joilla kuntaan saadaan luotua uutta elinkeinoa tai vahvistettua olemassa olevia.

Lisäksi valtuutetun pitäisi ymmärtää, että mihin kannattaa sijoittaa, jotta kuntalaisten hyvinvointi ja terveys saadaan hyvälle tasolle. Tällä sijoituksella voidaan ennaltaehkäistä kallista jälkihoitoa. Tilannetta voidaan verrata omakotitaloon, jossa ei ole palohälyttimiä ja jossa on. Toisessa tulipalon ennaltaehkäisyyn on panostettu ja toisessa ei. Muutaman euron oikein kohdistetulla sijoituksella voidaan säästää tuhansia euroja.

Elinkeinoelämän vahvistaminen on monin paikoin jopa tärkeimmässä asemassa. Visionääri pystyy näkemään maailman erilaisessa valossa kuin vastarannan kiiski. Suomalaisen osaamisen ja luonnon ympärille voidaan rakentaa elinkeinoja, jotka houkuttelevat yrityksiä ja matkailijoita ympäri maailmaa. Nämä taas luovat työpaikkoja, jotka ovat elintärkeitä kunnille. Jokainen meistä maksaa kunnallisveroa, mutta vain parhaiten ansaitsevat valtionveroa. Kunta siis hyötyy jokaisesta kuntalaisen veroeurosta ja yritysten maksamista yhteisöveroista.

Pitkäaikaistyöttömät ovat kalliita kunnille kelasakkojen myötä ja nuorisotyöttömät menettävät uskonsa koko yhteiskuntaan. Kunta ei heitä pysty palkkaamaan, mutta kunta voi luoda edellä mainittuja mahdollisuuksia elinkeinoelämälle, joka on ongelman ratkaisun keskiössä.

Opetustoimi ja varhaiskasvatus noudattavat Suomen lakia, mutta sieltä löytyy paljon mahdollisuuksia myös kuntien päättäjille. Opetuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan integroiminen lasten harrastusten kanssa on mahdollisuus, jota harvassa kunnassa on osattu hyödyntää.

Miltä kuulostaisi, jos lapsesi olisi käynyt ohjatuissa harkoissa heti koulupäivän päätteeksi, eikä vanhempien tarvitse heti työpäivän päätteeksi lähteä kuskaamaan harkkoihin? Perhe voisi syödä päivällisen yhdessä ja viettää yhteistä aikaa. Koulujen liikuntasalit sekä urheiluhallit ovat nykyisellään tyhjillään iltapäivän tunteina ennen primetime ruuhkaa. Myös kulttuuriharrastukset saisivat uutta pontta vahvemman yhteistyön ansiosta.

Opetus tulee digitalisoitumaan lähivuosina ja luo uusia mahdollisuuksia. Tässä on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla. Yhä useampi lapsi voi saada parasta mahdollista opetusta ja alueellinen eriarvoistuminen vähenee.

Kaupungeissa maankäyttö ja rakentaminen on usein hoidettu lyhytnäköisesti. Ensin kaavoitetaan ja sitten rakennetaan. Lopuksi ihmetellään, että tänne on mahdoton luoda kattavaa ja kustannustehokasta joukkoliikennettä. Kaupunkien valtuutettujen tuleekin nähdä alueellinen kehitys pitkällä aikajänteellä. Mikäli on kysymys kasvukeskuksesta tulisi koko yhdyskuntarakenne suunnitella joukkoliikenne edellä.

Hyvää uutta vuotta 2017!

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.)

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Köyhyysraja

Perjantai 16.12.2016 klo 0.35 - Jari-Pekka Teurajärvi

Isäni on kertonut, kuinka hänen lapsuudessaan iltaisin sijattiin peti perheen lapsille asunnon ainoan huoneen lattialle. Lapsia oli paljon. Hän on kertonut myös usein, kuinka sai kummiltaan ison tikkukaramellin. Sen hän tulee muistamaan lopun elämää, sillä niin harvinaista herkkua se oli. Sisarukset olivat kateellisia. Perhe eli ”köyhyysrajan alapuolella”, kuten kovin moni suomalainen perhe siihen aikaan.

Vaikeissa oloissa ei totuttu saamaan mitään ilmaiseksi. Kun perheen isältä meni selkä, päättivät teini-ikäiset veljekset tehdä maatilan työt kahdestaan. Tuo päätös on pakon sanelema. Harrastuksiin ei kuskattu autolla, sillä isoisälläni ei ollut edes ajokorttia. Joka paikkaan mentiin omin jaloin tai hiihtämällä. Ehkäpä tämä sisu ja periksiantamattomuus kasvatti setäni aina olympiavoittajaksi saakka.

Luin Ilta-Sanomien artikkelin, jossa tukien varassa elävä henkilö kritisoi tukien leikkauksia. Kovin usein vertailukohdaksi otetaan 200 kansanedustajaa ja heidän palkkionsa. Mielestäni yhteiskunnalta saadut tuet tai niiden kehitys eivät ole verrattavissa palkkatuloihin. Kuinka moni työnhakija sijoittaa työhakemukseen kymmeniä tuhansia euroja? Kansanedustajat tekevät näin ja sijoitus pitäisi myös ansaita takaisin.

Tiukkoina aikoina on kaikilta leikattava, myös vähäosaisilta. Vähäosaisia pitää tukea kaikkina aikoina, jotta varmistetaan yhteiskuntarauha. Myös inhimillisyyttä täytyy kansakunnallamme olla. Tukien ja tulonsiirtojen määrä tulee kuitenkin sopeuttaa valtion ja kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Täytyy sopeuttaa myös omat tulot ja menot. Tiukkoina aikoina, kuten työttömänä ollessa olen karsinut perheemme menoja. Jopa lasten harrastuksista on karsittu. Kaikesta huolimatta aina on kaikki rahat menneet mitä on tullutkin. Tuli tuli, tili meni -päivä.

Usein olen miettinyt, että mitä järkeä tässä on veronmaksajan kannalta? Maksaa kohtuuttoman kovia veroja ansiotuloista. Kaikki hinnat tuntuvat nousevan kovempaa tahtia kuin palkat. On siinä järkeä tiettyyn rajaan saakka. Tuo raja vain tuntuu ylitetyn. Yhteiskuntamme rakenteen valuviat ovat paljastuneet pitkään taantuman aikana. Nyt häämöttää onneksi kasvukausi ja siihen pääsemme suurten rakenteellisten muutosten, kuten maakuntahallinnon saattelemana.

Suomen sosiaaliturva on mielestäni erittäin hyvällä tasolla, kuten työttömyysturvakin. Sain korotettua ansiosidonnaista päivärahaa enemmän kuin mitä saan nyt palkkaa. Sosiaali- ja työttömyysturvasta on varaa leikata. Kannustinloukkuja on purettava. Työn pitäisi olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen.

Päättäjiksi sekä virkamiehiksi tulisi valita ihmisiä, jotka osaavat käsitellä yhteisiä varojamme vastuullisesti. Liian usein yhteiset rahat ovat kuin leikkirahaa, jota tuhlataan vastuuttomasti. Eräs virkamies ihmetteli, että miksi osaston täytyy kilpailuttaa tietojärjestelmähankinta, vaikka hänellä on lupa hyväksyä tilauksia 250 000 euroon saakka. Mieleni teki sanoa, että ”juuri sen vuoksi”.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

LÄHTEET

IS: Eduskunta hyväksyi asumistuen leikkauksen – Kaisu, 27, säikähti: ”Sauna jää lämmittämättä”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaaliturva, työttömyysturva

Suomi isompien armoilla

Maanantai 12.12.2016 klo 1.36 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sain kunnian tavata Suomen entisen pääministerin, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhasen Oulussa sunnuntaina 4. joulukuuta. Kansanedustaja Vanhanen oli puhujamatkallaan veteraanien juhlatilaisuudessa ja tapasi toisessa tilaisuudessa myös keskustalaisia sekä muita oululaisia.

Tilaisuuden, jossa Vanhasen tapasin, aiheena oli ulkopolitiikka. Tilaisuuden keskustelusta sekä Vanhasen alustuksesta sain inspiraation kirjoittaa tämän blogin.

Suomi on ulkopoliittisesti haastavassa asemassa. On ollut aina ja tulee todennäköisesti aina olemaankin. Geopoliittinen asemamme aiheuttaa tämän. Olemme suurvallan rajanaapuri. Meidän vastuulla on lähes puolet Venäjän ja Euroopan union välisestä rajasta, noin 1300km.

Suomen poliittisessa keskustelussa ovat viime aikoina olleet suhteemme Natoon sekä jäsenyytemme EU:ssa ja euroalueessa. Edellä mainittujen osalta suurin päätäntävalta ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa on Suomen suhteella euroon. On aivan selvää, että euro on monin osin ollut väärä valinta Suomen kannalta, vaikka hyviäkin puolia valuutassa on.

Suomen jäsenyys euroalueessa

Hyvänä puolena eurojäsenyydestä tavallisen suomalaisen kannalta voidaan mainita valuutan helppous. Ei tarvitse vaihtaa valuuttaa matkustaessaan useimpiin euroopan maihin. Hintojen vertailu on myöskin helpompaa. Tämä pätee myös toisin päin eli tänne matkustavilla on helpompaa. Myös lainojen matalat korot ovat euron ansiota.

Yritysten kannalta euro on tuonut vakautta ja halvemmat korot. Vientiyrityksille valuuttariski on pieni euroalueen kaupassa. Ulkomailta katsottuna Suomeen on riskittömämpää sijoittaa. Suomalaisten yritysten on myös helpompi hankkia rahoitusta. Vahva valuutta on maailman kaupassa mahdollistanut halvemmat ostot, mutta viennin puolella kilpailukykyä on kadonnut.

Huonoja puolia suuressa monikansallisessa valuutassa on Suomen ja suomalaisten kannalta paljon. Valuutta ei jousta pienen maan kilpailukyvyn kannalta riittävästi. Suomen talouspolitiikasta puuttuu tärkeä mekanismi eli ”valuutalla keinottelu”. Aikaisemmin Suomella oli mahdollisuus valuutan (markan) devalvaatioon ja kansalaiselle oli hyötyä suuresta inflaatiosta.

Asuntolaina katosi kuin itsestään, suuren inflaation ansiosta, vaikka korot olivat korkeat. Maksoimme korkoa suomalaisille pankeille, jotka lainasivat rahansa pääasiassa Suomen pankilta. Korkohyöty meni lähes kokonaisuudessa Suomen pankille eli meille suomalaisille.

Nykyisin suomalainen voi ostaa entistä halvemmalla vaikkapa kulutuselektroniikkaa, mutta ongelmana on, ettei niitä euroja ole niin helppo tienata kuin ennen. Heikentynyt kilpailukyky on vienyt työpaikkoja liiaksi halpamaihin. Työssäolevien taakka koko kansan hyvinvoinnista on kasvanut kohtuuttomaksi, eikä heillekään jää riittävästi euroja kulutukseen.

Euro on siis asia, johon Suomi voi vaikuttaa ja siihen pitäisi vaikuttaa mahdollisimman pian. Allekirjoitin Keskustapuolueen europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueesta.

Aloite sai lopulta yli 50 000 allekirjoitusta ja toimitettiin eduskuntaan maaliskuussa 2016. Perustuslakivaliokunnalle aihe oli vaikea ja se käsittämättömästi marraskuussa hylkäsi koko aloitteen, eikä sitä viety koskaan valmisteluun tai eduskunnan suureen saliin. Kansanäänestystä ei tule.

Mielestäni koko kansalaisaloitejärjestelmä pitäisi korjata, koska tällaisenaan se ei toimi. En tule allekirjoittamaan enää yhtään kansalaisaloitetta nykyisessä järjestelmässä.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa

Britit äänestivät itsensä ulos Euroopan unionista. Kysymys kuuluu, että kuka lähtee seuraavaksi? Ensi vuonna käydään mielenkiintoisia vaaleja Euroopassa ja ne tulevat ratkaisemaan Suomen jäsenyyden EU:ssa, sillä itse me emme sitä ratkaise. Brittien valinta oli jo EU:n lopun alku.

Ranskassa protektionismin kannattajat ja eurokriitokot (Kansallinen rintama) tulevat pärjäämään vahvasti. Ennustan, että Ranskan presidentinvaalit vuonna 2017 voittaa Marine Le Pen (Kansallinen rintama). Presidentin vaalien jälkeen käydään Ranskassa myös parlamenttivaalit, jossa samainen puolue tavoittelee merkittävää asemaa.

Hollannissa käytävissä vaaleissa maahanmuutto- sekä islaminvastainen Vapauspuolue (PVV) taistelee tosissaan suurimman puolueen asemasta.

Saksan parlamenttivaaleissa Vaihtoehto Saksalle (AfD) puolue havittelee vaalivoittoa ja onkin pärjännyt viimeaikaisissa pienemmissä vaaleissa. Puolue tulee olemaan kolmen suurimman joukossa parlamentissä. AfD on äärioikeistolainen puolue.

Mikäli äärioikeistolaiset voimat nousevat Euroopassa valtaan, tarkoittaa se käytännössä ”rajat kiinni” -politiikkaa, joka johtaa EU:n murtumiseen. Voimme siis todeta, että meidän suomalaisten on turha uhrata liikaa resursseja pohtimalla EU jäsenyyttämme. Isot maat päättävät jäsenyytemme.

Suomen kannalta tärkeintä on olla hyvässä yhteistyössä kaikkien länsimaisesti tunnustettujen demokratiaa noudattavien maiden kanssa. EU on tuonut Suomelle jotain hyvää, kuten vapaan liikkuvuuden, mutta myös paljon huonoa.

Huonoinpana seikkana voidaan todeta, että päätösvalta on siirtynyt liian kauas Suomesta. 13 suomalaista europarlamentaarikkoa edustaa Suomea 751 jäsenisessä parlamentissa. Europarlamentaarikot edustavat 180 eri kansallista puoluetta. Jäsenvaltioita on britit mukaan luettuna 28. Asukkaita EU:ssa on noin 500 miljoonaa.

EU säätää jokaista asiaamme ja kaiken pitäisi olla ja toimia samoin jokaisessa EU-maassa. Yhtälö on täysin mahdoton. Odotan päivää, jolloin EU määrää kaikki jäsenmaat Kiinan tavoin samalle aikavyöhykkeelle.

EU:n alkuperäinen ajatus rauhan hankkeena on loistava ja onkin toiminut tähän päivään saakka erinomaisesti. EU on kuitenkin pilattu byrokratialla ja mahdottomalla talouspolitiikalla. Suomen EU jäsenyyden aikana on laadittu noin 50 000 direktiiviä ja säädöstä. Vähemmälläkin olisi pärjätty.

Suomen (mahdollinen) Nato jäsenyys

Suomen turvallisuuspolitiikka on ollut itsenäisyytemme ajan kuin liukkaalla jäällä tanssimista. Välillä on oltu kallellaan itään ja välillä länteen. On vaihdettu asemia jopa kesken maailmansodan. Tällä hetkellä olemme selkeästi länteen kallellaan EU jäsenyytemme ansiosta. Olemme osa länttä.

Emme ole minkään sotilasliiton jäseniä, vaikka meillä onkin sotilaallista yhteistyötä muiden länsimaiden sekä Naton kanssa. Sotilaallinen kalusto ostetaan Nato-yhteensopivana, joka sekin osoittaa sotilaallista suuntautumistamme.

Rajanaapurina on suuri ja mahtava Venäjä. 1300km yhteistä rajaa tarkoittaa, että olemme Venäjän kannalta heidän etulinjassaan. Venäjä ei takuulla halua maaperällemme Natojoukkoja tai -tukikohtia, koska se aiheuttaisi sotilaallisen uhkan heille. Itsenäinen ja sotilaallisesti liittoutumaton Suomi ei aiheuta uhkaa Venäjälle.

Itsenäisyytemme olemme EU:n myötä suurelta osin jo tosin menettäneet ja kysymys kuuluukin, että haluammeko todellakin myös sotilaallisesti liittoutua? Venäjä osaa arvostaa itsenäistä puolustustamme ja sotilaallinen yhteistyö esimerkiksi Ruotsin kanssa on hyväksyttävää niin kauan kuin Ruotsikin pysyy pois Natosta.

Ruotsin tilanne sotilaallisesti on tällä hetkellä yllättäen paljon haastavampi kuin Suomen. Ruotsi ja erityisesti Gotlannin saari ovat strategisesti ajateltuna paljon Venäjää kiinnostavammalla sijainnilla.

Ruotsi on käytännössä luopunut uskottavasta sotilaallisesta puolustuksestaan lakkauttamalla asevelvollisuuden ja siirtymällä pieneen ammattiarmeijaan. Ruotsissa on Euroopassa (Ukraina) äkillisesti muuttuneen turvallisuuspolittisen tilanteen johdosta nyt hieman hätä kädessä ja vellit housuissa. Asevelvollisuus tultaneen palauttamaan.

Itämeren aluetta tarkasteltaessa on helppo havaita, että Baltian maat sekä Tanska, Saksa ja Puola ovat Nato-maita. Näin ollen sotilaallinen paine kasautuu Itämeren eteläosiin, jossa sijaitsee myös Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta (Kaliningrad).

Valko-Venäjä sekä Ukraina antavat riittävän suoja-alueen Venäjälle Keski-Euroopan kohdalla ja lännen vetäessään Ukrainaa puoleensa, näytti Venäjä mahtinsa. Vihreät miehet liittivät Krimin niemimaan osaksi Venäjän valtapiiriä.

Mustanmeren rannikolla Nato maita ovat Turkin lisäksi Romania ja Bulgaria. Vuonna 2004 Baltian maiden tavoin Romania ja Bulgaria liittyivät Venäjän harmiksi Natoon. Valko-Venäjää ja Ukrainaa on mahdoton nähdä osana Natoa. Baltian maita on taas mahdoton nähdä nykytilanteessa enää Naton ulkopuolella, muutoin vihreät miehet voisivat tulla vierailulle.

Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump antoi vaalikampanjansa aikana mielenkiintoisia Nato lausuntoja. Hänen johdollaan Yhdysvallat ei automaattisesti lähtisi puolustamaan Nato-kumppaneita, kuten Baltian maita, Venäjän hyökkäykseltä. Hän on sanonut, että Nato-maat saisivat maksaa isomman osan puolustusliiton budjetista, tai ne saavat ihan itse puolustaa itseään. Trumpin mukaan Yhdysvallat ei voi kaikkia paapoa.

Trumpin perustelu taloudellisesta taakasta on perusteltu, koska Yhdysvaltojen osuus Nato-maiden yhteenlasketuista sotilaallisista budjeteista on noin 75%. Natolla on 28 jäsenvaltiota.

Mielestäni Suomen tulisi säilyttää nykyinen asema sotilaallisesti sitoutumattomana maana. Yhteistyö on suotavaa, mutta haluammeko muiden maiden, erityisesti Yhdysvaltain armoille? Voimme olla halutessamme kallellamme mihin suuntaan vain, tilanteen mukaan. Kumartaessa tietenkin pyllistämme toiseen suuntaan. Ei vaan saa kumartaa liian syvään, jottei pyllistäkkään liikaa.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

LÄHTEET

Kansalaisaloite.fi: Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa

YLE: Perustuslakivaliokunta hautasi Väyrysen kansalaisaloitteen: Kansanäänestys euroerosta ei etene

Euroopan parlamentti, Suomen tiedotustoimisto: Jäsenet

Eurooppatiedotus.fi, historia: Euroopan unioni syntyi sodan raunioille

Wikipedia: Direktiivi

Wikipedia: Ruotsin puolustusvoimat

Wikipedia: Nato

MTV: Trumpin Nato-lausunnot tyrmistyttivät ja ihastuttivat

HS: Trump amerikkalaislehdelle: Yhdysvallat ei välttämättä puolustaisi Baltian maita Venäjän hyökkäykseltä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nato, eu, euro, ulkopolitiikka

Pölhöpopulismia

Perjantai 25.11.2016 klo 23.34 - Jari-Pekka Teurajärvi

Moni teistä lukijoista arveli otsikon perusteella minun kirjoittavan perussuomalaisista, Trumpista tai muista populismin tähdenlennoista. Kirjoitan kuitenkin suomalaisesta oppositiopolitiikasta, jossa on rohkeasti viime aikoina käytetty populismia kannatuksen nostatukseen.

Oululainen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Tytti Tuppurainen yltyi populismiin Suomen Kuvalehden haastattelussa 18.11.2016. Politiikan toimittaja Pekka Ervastin haastattelussa kansanedustaja Tuppurainen kommentoi seuraavasti:

- ”Suomen pitäisi nostaa vuosittaista pakolaiskiintiötä. Siinä on todella paljon nostamisen varaa, koska me tarvitaan näitä laillisia maahantuloväyliä. Ongelmahan tässä turvapaikkakriisissä oli just se, että se on ollut niin täysin hallitsematonta. Kaikki ollaan oltu (naurua) ikäänkuin kädät levällään sen kanssa, että miten tähän probleemiin vastataan. Laillisia maahantuloväyliä on muun muassa kiintiöpakolaisten otto ja sitä vois nostaa vaikkapa kymmeneentuhanteen (10 000), hallitusti toki kaikkien puolueiden kanssa yhessä neuvotellen.”

Mikä tästä kommentista sitten tekee populistisen? Tarkemmin sanottuna vasemmistopopulistisen. Mielestäni jopa pölhöpopulistisen.

Kommentista vasemmistopopulistisen tekee vasemmistolaisten näkemysten ja populismin yhdistäminen. Ajatuksena on hallita pakolaiskriisiä omissä käsissä olevilla instituutioilla ja työllistää näin omia kannattajajoukkojaan. Annetaan ymmärtää, että vaihtoehtona olisi nostaa pakolaiskiintiöitä ja sille olisi laajempaakin kannatusta puoluiden parissa.

Pölhöpopulistisen kommentista tekee se, että se on sekä pölhö että populistinen. Sanallakaan ei mainita, että mistä rahat kymmentuhannen vuosittaisen pakolaisen ylläpitämiseen tulisivat. Perinteinen selitys on, ettei se ole keneltäkään pois, koska valtio maksaa laskun. Unohtuu vain mainita se tosiasia, että valtion varat tulevat meiltä veronmaksajilta. Myös niiden eri instituutioissa työskentelevien palkkarahat. Lopulta kustannukset koituvat kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi valtion siirtäessä vastuun.

Pölhöpopulismia on myös antaa ymmärtää, että pakolaiskiintiön nostaminen kymmenkertaiseksi onnistuisi ”kaikkien puolueiden kanssa yhessä neuvotellen”. Pölhöpopulismia on myös väittää, että pakolaiskiintiötä nostamalla ja rakentamalla laillisia maahantuloväyliä, ratkaistaisiin jotenkin pakolaiskriisiä.

Tulijoita olisi miljoonia, joten kymmenentuhatta on kuin pisara meressä kriisin kokonaisuuden kannalta. Hinta meille veronmaksajille olisi kuitenkin kohtuuton, sillä rahat pitäisi kerätä leikkaamalla kaikkein köyhimpien ja heikommassa asemassa olevien suomalaisten tulonsiirtoja sekä palveluita. Työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta tulisi korottaa. Leipäjonot kasvaisivat entisestään.

Nykyinen systeemi on riittävän avokätinen ja solidaarinen. Se on se, mihin parhaillaan pystymme taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Hyvää nykyisessä systeemissä on myös se, että voimme valita kuka kiintiöön kuuluu. Voimme valita pakolaisleiriltä heikoimmassa asemassa olevat. Voimme valita kokonaisia perheitä.

Maailman pakolaiskriisejä ei ratkaista sillä, että pakolaiset tuodaan länsimaihin. Joka vuosi kehitysmaihin syntyy enemmän uusia ihmisiä, kuin mitä pystyisimme vuosittain ottamaan vastaan. Yhtälö on mahdoton. Todellinen vaihtoehto on ratkaista ongelmat paikanpäällä.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

LÄHTEET

Suomen Kuvalehti: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/podcast/sk-radio-tentissa-demarinaisten-pj-tytti-tuppurainen-pakolaiskiintio-pitaa-nostaa-kymmeneen-tuhanteen/ (18.11.2016)

Wikipedia, populismi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Populismi

Wikipedia, vasemmistopopulismi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmistopopulismi

Hommaforum.org, pölhöpopulismi: http://wiki.hommaforum.org/wiki/P%C3%B6lh%C3%B6populismi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiintiöpakolaiset, vasemmistopopulismi, pölhöpopulismi

Osaajapula kasvun esteenä Oulussa

Torstai 17.11.2016 klo 22.27 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ennustin Oulussa vallitsevan ICT-alan osaajapulan jo itsenäisyyspäivänä 2015. Pohdin tuolloin myös, että miten työllisyystilanteen parantuminen saataisiin toteutettua muillakin kuin ICT-alalla.

Oulussa on ollut toimiva konsepti päivittää ICT-alan työttömien osaaminen vastaamaan työnantajien tarpeita. Näytöt konseptin toimivuudesta ovat kiistattomat. Onko konseptia osattu jalostaa muille aloille? Rahallinen sijoitus työvoiman täsmäkoulutuksiin maksaa itsensä nopeasti takaisin ja tuo hyvinvointia sekä yksilöille että seudulle.

On vaarana, että ICT-alan kasvu tyrehtyy, mikäli osaajia ei saada palkattua. Nyt sopiikin kysyä, että mitä toimenpiteitä Oulussa on tehty asian suhteen? Onko kartoitettu oululaisten yritysten osaajatarvetta ja alettu kouluttamaan uusia osaajia ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa? Vastaako korkeakoulututkinto alan tarpeita eli ovatko valmistuvat nuoret suuntautuneet oikein ja omaavatko he oikeat pohjatiedot?

Jotta valmistuville saadaan oikeat pohjatiedot, täytyy kouluttajan omata alan viimeisin osaaminen. Nykyisessä korkeakoulusysteemissä tämä on lähes mahdotonta, koska riittävää opettajarotaatiota ei ole. Oulusta löytyy kuitenkin hyvä opinahjo, joka kouluttaa ammatillisista osaajista opettajia. Tämä on tietenkin Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, joka toimii osana Oulun ammattikorkeakoulu Oy:tä.

Reservistä löytyy edelleen myös työttömiä insinöörejä, joiden osaaminen on vanhentunutta. Heidän työvoimakoulutukseen täytyy edelleen panostaan. Tässä vaaditaan myös yritysten aktiivisuutta. Yritysten tulee olla yhteydessä TE-palveluihin, mikäli vaikeuksia rekrytoinnissa on. Tällöin työvoimakoulutus saadaan vastaamaan juuri yrityksen tarpeita.

Työnantajien tulee antaa myös oma panos osaajien kouluttamiseen. Työharjoittelupaikkoja on tarjottava, mikäli osaajia halutaan. Vaikka se viekin jo talossa olevan osaajan työaikaa. Vaihtoehtona on kouluttaa työtekijät kokonaan itse ja Siili Solution Oy on aloittanut Mestari & Kisälli -ohjelman, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia firman tarpeisiin.

Mikäli työnantajien osaajatarvetta ei saada tyydytettyä, johtaa se palkkojen nousuun syöden kilpailukykyä. Palkat nousevat, koska osaajat vaihtavat työpaikkaa paremman palkan perässä. Jos osaajia ei löydy Ouluun edes kovalla rahalla, on yrityksen laajennuttava muille paikkakunnille tai ulkomaille.

Tiedossani on, että osaavalle koodaajalle maksetaan Oulussa parhaimmillaan 6500 euron kuukausipalkkaa. Puskaradiossa yrityksen maine hyvänä tai huonona palkanmaksajana kiirii nopeasti alalla työskentelevien korviin. Koska vallitsevassa tilanteessa on työntekijän markkinat, kohtaavat huonoa palkkaa maksavat yritykset ensimmäisenä rekrytointivaikeudet ja osaajien ovi käy vain yhteen suuntaan.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan lukijalta palstalla 17.11.2016 sekä Oulu-lehden Mielipide-palstalla 19.11.2016

LÄHTEET

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Ouluun työvoimapula ensi vuonna (Jari-Pekka Teurajärvi, 6.12.2015)

Kaleva pohjoisen ääni -blogi: Oulun ICT-ala elää ”intia-ilmiötä” (Jari-Pekka Teurajärvi, 29.6.2016)

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula (29.6.2016)

YLE: Oulun ICT-ala vetää – vuodessa satoja uusia työpaikkoja (19.7.2016)

Kaleva: Insinöörien työllisyystilanne kohentunut Pohjois-Pohjanmaalla (11.11.2016)

Suomen Kuvalehti: Oulussa olisi töitä, mutta ei tekijöitä – ”Edes työhaastatteluja ei pääse tekemään”, sanoo toimitusjohtaja (11.11.2016)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ICT, Insinööri, Talouskasvu, Työllisyys

Amerikasta tulee jälleen mahtava

Keskiviikko 9.11.2016 klo 23.41 - Jari-Pekka Teurajärvi

Yhdysvaltain presidentin vaalit on käyty ja Donald Trump on uusi presidentti. Äänestystulos oli arvattavissa, kuten oli brexit tai perussuomalaisten jytky sekä jatkojytky. On suvaittava enemmistön tahto ja vaalitulos.

On suvaittava myös se tosiasia, että gallupit olivat vain suurta viihdettä. Galluppeihin tulisi jatkossa piirtää reilummat toleranssit, jotka kuvastavat paremmin myös niiden virhemarginaalia. Suomeksi sanottuna paksummat viivat käppyröihin.

Osalle ihmisistä ja valtamedioista kaikki edellämainitut vaalitulokset ovat olleet kovin suuria yllätyksiä. Minulle ei. Katugallup kertoo todellisuuden näköjään paremmin kuin maksetut gallupit. Jytky sekä jatkojytky olivat tiedossa niillä, jotka olivat kuunnelleet ja uskoneet siihen mitä kansa sanoo.

Brexit oli myös arvattavissa, vaikka en Britannian katuja olekaan äänestysvuonna tallannut. Äänestyskäyttäytyminen on täysin vastaavanlainen kuin mitä se oli jytkyssä ja nyt myös Yhdysvaltojen presidentinvaalissa. Perusteet olivat myös hyvin samankaltaiset.

Suurten monikulttuuristen kaupunkien liberaalit ja itseään älymystöksi kutsuvat ovat luulleet olevansa enemmistö omissa unelmissaan. Todellisuus on paljon karumpi ihan käytännön tasollakin, ei ainoastaan niissä unelmissa. Myös vieraskoreus on mennyt niin suureksi, että se koetaan kansan enemmistön parissa epäoikeudenmukaisena.

Äänestystuloksille on yhteistä ihmisten epätoivo ja pettymys nykyiseen tilanteeseen. Omilla vanhemmilla meni paremmin kuin mitä itsellä. Huoli omien lasten tulevaisuudesta on vielä omaakin suurempi.

Yhdysvalloissa vaalit ratkaisi myös se tosiasia, että kansa ei ollut valmis valitsemaan naista johtamaan kansaa. Suomalaisessa kulttuurissa tämä kuulostaa käsittämättömän vanhanaikaiselta ajattelutavalta. Jos kelataan aikaa taaksepäin Halosen presidenttikaudesta aina Kekkosen aikakauden loppuun, elettiin Suomessa aikaa jossa naispresidentti olisi ollut mahdoton ajatus.

Donald Trump tuo toivoa amerikkalaisille. Trump tekee Amerikasta taas mahtavan. Uskokaa tai älkää, hän tulee käyttämään varsin vasemmistolaista politiikkaa tuohon. Hän elvyttää sisämarkkinat investoimalla vahvasti infrastruktuuriin eli rakentamalla sekä korjaamalla tiestöä, rautatiet ja julkiset rakennukset. Tällä on valtava työllistävä vaikutus maassa, jossa ei pärjää ilman työtä.

Amerikassa ei ole vastaavaa tulonsiirtojärjestelmää kuten Suomessa. Sieltä puuttuu Kela ja sosiaalitoimisto siinä mittakaavassa mitä meillä on. Sairaalaankaan ei kaikilla ole asiaa ilman vakuutusta tai rahaa. Opiskelu maksaa ja paljon. Työ ja raha ovat siis elinehto siellä.

Lupaukset tulee kuitenkin lunastaa, muuten seinä tulee vastaan seuraavissa vaaleissa. Perussuomalaisilla on nyt kahden eduskuntavaalijytkyn ja yhden kuntavaalijytkyn jälkeen seinä vastassa. Ensimmäinen jytky ei sulanut, koska neljä vuotta meni jytkyn jälkeen eduskunnan oppositiossa ”räksyttäessä”. Nyt kuitenkin hallitusvastuu on kääntänyt takin lähes jokaisen vaalilupauksen osalta. Tämä on tullut myös turuilla ja toreilla selväksi.

Tarvitaan vastuunkantajaa, joka ajattelee oman kansan parasta. Vastuunkantaja pystyy hyvään yhteistyöhön ja pitää huolta myös muista. Vastuunkantaja tarjoaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen aina hyvästä varhaiskasvatuksesta lähtien. Jokainen on vastuussa omista tekemisistään ja hyvä päättäjä tarjoaakin mahdollisuuden yksilön omiin valintoihin. Ympäristön kannalta kestävät ratkaisut ovat tärkeitä, mutta ratkaisu ei ole siirtää ympäristöongelmia ulkomaille.

Suvaitkaa amerikkalaisten vaalitulos ja arvioikaa presidentti Trump uudelleen hänen tekojensa perusteella. Sanat ovat olleet osa vaalikampanjaa ja kampanjointi on Amerikassa hyvin erilaista kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. En toivo Suomeen kampanjointia, joka perustuu muiden mustamaalaamiseen. Toivon reilua ja rehellistä kampanjointia, jossa kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä.

Usein valtamedia ja johtavat poliitikot hokevat, että pelolle ei saa antaa valtaa. Nyt he ovat antaneet vallan pelolle, Trumpin pelolle.

 

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: gallup, presidentinvaalit, yhdysvallat, suvaitsevaisuus

Rohkea nainen

Tiistai 8.11.2016 klo 0.41 - Jari-Pekka Teurajärvi

Perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara on rohkea nainen. Juuri hänen kaltaisilleen tolkuille perussuomalaisille kirjoitin oman testamenttini, kun olin päättänyt jättää puolueen. Kirjoitukseni otsikko oli ”Rasismi rehottaa perussuomalaisissa”.

Tiina on uskaltanut tuoda kyseisen ongelman esille omalla tavallaan. Uuden Suomen haastattelussa (22.9.2016) hän sanoi ”Meidän puolueemme, kuten kaikki eduskuntapuolueet, on allekirjoittanut tämän Euroopan rasismin vastaisen peruskirjan, ja mä toivoisin, että kaikki lukisivat sen ja muistuttaisivat mieleensä, mihin ollaan sitouduttu”.

Tamperelainen -lehden haastattelussa (25.10.2016) Tiina kertoo kesän 2017 perussuomalaisten puoluekokouksen olevan puolueen kannalta ratkaisevan tärkeä. Erityisesti puheenjohtajan valinta ratkaisee paljon. Hän määrittelee asian näin: ”Jos suunta tulee olemaan jatkossa jyrkän oikeistolainen tai meistä on tulossa yhden asian liike, mietin vakavasti jatkoani Perussuomalaisissa.”

Marraskuussa 2016 ilmestyneessä Long Play julkaisussa Tiina tykittää: ”Maahanmuuttokeskusteluun sekoittuu mielestäni epätervettä kriittisyyttä ja empatiavajetta. Nuivat määrittelevät puolueemme julkikuvaa valitettavan paljon. Se on toki meidän oma ongelmamme, mutta näin se vain on. Siellä jää meidän jengi – tavikset, pertit ja marjaliisat – varjoon.”

Jo 2010 Tiina kertoi Aviisi lehden haastattelussa, että ”Haluaisin vetää huomion pois, oletko sinä rasisti vai etkö ole -tyyppisestä väännöstä siihen, että miten käytännönasiat hoidetaan: Kun ihmisiä tulee, niin miten heidät saadaan integroitua tänne.” Tässä ei Tiinakaan ole onnistunut, sillä rasistin leima on syvällä perussuomalaisissa.

Tiina on havainnut ne samat ongelmat perussuomalaisissa mitä itsekkin havaitsin. Hypoteesini kuitenkin on, että myös Tiina joutuu jättämään puolueen. Mielenkiintoisempi kysymys kuitenkin on, että missä puolueessa hänet tullaan näkemään seuraavaksi ja jaksaako hän odottaa kesän 2017 puoluekokoukseen asti?

Istuvan hallituksen toimintakykyä ei Tiinan puolueenvaihto tule romauttamaan, sillä hallituspuolueilla on teoreettinen enemmistö vaikka parikymmentä kansanedustajaa vaihtaisi oppositioon. Perussuomalaisten kesän 2017 puoluekokous voi kuitenkin romauttaa hallituksen toimintakyvyn, mikäli puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja.

Perussuomalaisilla riittää ongelmia ratkaistavaksi, aivan kuin ei valtioneuvoston tehtävissä olisi riittävästi. ”Kyllä kansa tietää” ja kenttäväen tietona on ollut, ettei puheenjohtaja Soini ehdi johtamaan puoluetta, koska matkustaa ympäri maailmaa ulkoministerin tehtävissä.

Puoluetta näyttää johtavan työmies Matti Putkonen ja räjähtelevät lepakot. Kenttäväki ei tykkää Putkosesta, eikä kukaan oikeastaan tiedä millä mandaatilla hän puolueessa toimii. Ei ainakaan äänestäjien mandaatilla. Kun sanoin syksyllä 2016 puoluesihteerille, että kannattais hieman harkita Putkosen päästämistä televisioon kommentoimaan puolueen asioita, kiihtyi hän nollasta sataan melko nopeasti. Puoluetoimisto tykkää Putkosesta.

Perussuomalaisten kannattajakunnasta EU kriitikot pettyivät puolueeseen heti eduskuntavaalien 2015 jälkeen, kun perussuomalaiset olivat siunaamassa Kreikan 3. tukipakettia. Seuraavaksi kannattajakunnasta siirtyivät työmiehet demareihin syksyn 2015 pakkolakisuunnitelmien myötä.

Myös paatuneimmat rasistit ovat siirtyneet kannattamaan pienpuolueita tai nukkuviin, johtuen vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä. He tietävät, että myös vuonna 2016 on Suomeen tullut 5000 turvapaikanhakijaa liikaa.

Harva tavallinen kaduntallaaja tietää, että äärioikeisto Suomessa lähes vihaa perussuomalaisia, tuota ainoaa maahanmuuttokriittisenä itseään pitävää eduskuntapuoluetta. Ei tarvitse avata kuin heidän raamattunsa eli MV-lehti ja asia selviää sieltä. Rajat kiinni ja Suomi ensin mielenosoituksissa pidetään persuja suurimpina syyllisinä turvapaikanhakijavyöryyn ja oikeastaan ihan kaikkeen. Riveissä seisoo perussuomalaisia, eikä heitä häiritse perussuomalaisten haukkuminen, koska he ovat samaa mieltä.

Puolueella olisi nyt mahdollisuus uudistua uuden puheenjohtajan avulla, mutta valitaanko oikea suunta? Pystyykö kukaan muu kuin puheenjohtaja Soini pitämään puolueen kasassa? Perussuomalaiset tarvitsevat Soinin kaltaista diktaattoria, joka mm. päättää puolueen ministerit. Muissa puolueissa on demokraattisesti äänestetty ministereistä. Joissakin tapauksissa sivistynyt diktatuuri näyttää toimivan parhaiten.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

LÄHTEET:

Tamperelainen -lehti: Tiina Elovaara Long Playlle: "Maahanmuuttokeskusteluun sekoittuu epätervettä kriittisyyttä"

Tamperelainen -lehti: "Niin kauan kun voin olla oma itseni, olen mukana"

Jari-Pekka Teurajärvi (blogi): Rasismi rehottaa perussuomalaisissa

US: Perussuomalaisten Elovaara näpäyttää omiaan: ”Meidänkin puolueemme allekirjoitti rasismin vastaisen peruskirjan”

Aviisi: Akateeminen persu

US: Uusi tutkimus: ”Perussuomalaiset hajoaa moneen suuntaan” – Maahanmuuttovastaisimmat pettyivät demokratiaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset

Sosiaalidemokraatit halveksuvat demokratiaa

Sunnuntai 30.10.2016 klo 0.41 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sosiaalidemokraatit ovat kadottaneet demokratian lopullisesti. Heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja on yrittänyt omilla nimilistoillaan vaikuttaa siihen, kuka heidän kansanedustajistaan saa puhua eduskunnan kyselytunnilla.

Sosiaalidemokraatit halveksuvat demokratiaa myös kannattamalla listavaaleja. Listavaaleissa kaikki ehdokaslistan ehdokkaat keräävät ääniä vaaleissa puolueelle. Listalta eniten kansalaisilta ääniä saanut ehdokas ei kuitenkaan välttämättä voita vaaleja, vaan puolue päättää kuka voittaa.

Listan eniten ääniä saanutta ei siis kansan tahdon mukaisesti valita vaikkapa kansanedustajaksi, vaan se voi olla puolueen tahdon mukaan vaikkapa se vähiten ääniä saanut. Tämä on mielestäni demokratian halveksuntaa pahimmillaan.

Kannatan kansanvaltaa ja edustuksellinen demokratia on siihen nykyisellään paras keino. Kansanvaltaa parantaisi myös kattavat kansanäänestykset.

Suomen hallitus tutkii mahdollisuutta sähköiseen äänestämiseen. Tämä toisi todellisen mahdollisuuden myös kansanäänestyksille nykyistä paljon halvempaan hintaan. Kansa voisi Sveitsin tapaan äänestää myös pienemmistä asioita ja äänestyksiä voitaisiin järjestää tiheästi.

Sosiaalidemokraateilla on ollut viime aikoina melkoinen sirkus päällä. Nimilistakohun lisäksi esille ovat nousseet erikoiset ehdokas- sekä jäsenvalinnat.

Oulussa erityistä mielenkiintoa on herättänyt sosiaalidemokraattien kuntavaaliehdokas, joka sai pitkän tuomion niin sanotussa insestioikeudenkäynnissä.

Sama henkilö on toiminut oikeudessa lautamiehenä eli on ollut jakamassa tuomioita muille rikollisille. Nyt kun hän itse joutui oikeuden eteen syytettynä, hän tarvitsi tulkkia. Ilman tulkkia hän on kuitenkin pystynyt jakamaan tuomioita muille. Lautamiehet valitaan puoluiden esitysten mukaan ja kuntavaaleissa ehdokkaina olleet henkilöt ovat se tyypillinen valinta.

Tuomittuja rikollisia löytyy toki muidenkin puolueiden listoilta, kuten Oulun perussuomalaisten tulevien kuntavaalien ehdokaslistalta. Tuomio perussuomalaisten ehdokkaalle on langetettu tänä vuonna laittomasta uhkauksesta.

Luottamustehtäviin pitäisi pystyä valitsemaan luotettavia ja nuhteettomia henkilöitä. Puolueilla on iso vastuu valita sopivia henkilöitä ehdokaslistoille. Äänestäjät tekevät sitten ne lopulliset valinnat.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia

Kiusaamisen kulttuuri

Sunnuntai 16.10.2016 klo 1.19 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kiusaamisen kulttuuri vahvistuu Suomessa kovaa vauhtia. Kiusaamista on monenlaista ja monen tasoista. Kiusaamiselle pitäisi tehdä loppu.

Kouluissa kiusaamista on yritetty saada kuriin mm. KiVa koulu toimenpideohjelmalla. Todellisuudessa liian usein käy kuitenkin niin, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua ja kiusaaja(t) saa jäädä.

Työpaikkakiusaaminen on Suomessa kaksi kertaa yleisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla. Työpaikkakiusaaminen on työturvallisuuslain 18§ ja 28§ tarkoittamaa häirintää, joka kohteen on todistettava. Todisteiden kerääminen on kuitenkin usein kohteelle ylivoimaista.

Viimepäivinä sosiaalisessa mediassa on pyörinyt video, jossa naisopettaja menettää hermonsa totaalisesti oppitunnilla. Kysymyksessä on selkeästi tilanne, jossa oppilaat ovat syyllistyneet opettajan kiusaamiseen. Onko kysymyksessä sitten työpaikkakiusaaminen vai ei?

Politiikassa myös tapahtuu kiusaamista. Yhdysvaltain presidentivaalit ovat yhdenlainen kiusaamisen ääriesimerkki. Suomessa kiusaaminen on poliittisella rintamalla maltillisempaa, mutta saa jatkuvasti ikävämpiä vivahteita. Poliitikon täytyy kestää julkista arvostelua, mutta liian usein kritiikki tai dialogi täyttää kiusaamisen tunnusmerkistön.

Politiikassa kiusaamista tapahtuu puolueen sisällä, joka on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen. Lisäksi tapahtuu julkista kiusaamista, joka liittyy puolueiden väliseen taisteluun. Media on kiusaamisessa osapuolena. Vaihtoehtomediat ovat kiusaamisen mestareita ja joissakin lähteissä näitä kutsutaankin vastamedioiksi tai valemedioiksi. Erään vastamedian pääkiusaaja on määrätty vangittavaksi heti tavattaessa.

Sosiaalisen median aikakaudella on kieleemme juurtunut jopa uutta kiusaamista kuvaavaa terminologiaa, kuten sana vihapuhe. Sosiaalinen media, blogit, vlogit ja keskustelupalstat ovatkin oiva alusta kiusaamiselle. Kiusattua ei tarvitse kohdata lainkaan virtuaalisessa maailmassa. Kiusaaja ei ole välttämättä koskaan edes tavannut kohdettaan.

Kiusaamiselle tulisi asettaa nollatoleranssi. Kiusaamista pitäisi ehkäistä tehokkaammin. Kiusatuille tulisi tarjota laadukas jälkihoito. Jälkihoidon tarjoajalla pitäisi olla todellinen ammatillinen osaaminen ja näyttöjä osaamisestaan. Kiusaamisen tehokkaaseen kitkemiseen pitäisi luoda yleispätevä ja toimiva malli.

Kiusaaminen pitäisi määritellä monipuolisemmin lakiin. Nykyään kunnianloukkaus on tyypillisin kiusaamisrikos. Kunnianloukkauksia on perinteisesti pidetty vähäpätöisinä rikoksina, joista rangaistus vaihtelee sakon ja enintään kahden vuoden vankeuden välillä.

Vain 11% kunnianloukkauksista tehdyistä rikosilmoituksista päätyi syytteeseen vuonna 2013. Syyttäjille tuli vuonna 2006 mahdollisuus rajoittaa esitutkintaa, jos rikoksen selvittäminen kävisi liian kalliiksi suhteessa seuraamuksiin. Tätä oikeutta on käytetty kunnianloukkausjutuissa, mikä rajoittaa niiden etenemistä syytteeseen. Systeemi sallii kiusaamisen.

Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus. Oikean tiedon esittäminen voi kuitenkin olla kiusaamista. Norjalainen naishiihtäjä jäi kiinni dopingista ja aineen epäillään joutuneen elimistöön huulirasvan kautta. Olen havainnut Suomessa valtavan kiusaamiskampanjan kyseistä hiihtäjää kohtaan. Kiusaaminen on tässäkin tapauksessa yleisesti sallittua, vaikka tapausta ei ole vielä edes kunnolla selvitetty tai mitään tuomiota annettu.

Työpaikkakiusaamista tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa: ”Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.”

Meidän suomalaisten pitäisi kollektiivisesti tuomita kiusaaminen ja puuttua siihen herkästi. Kiusaamisen kulttuuri pitäisi saada muutettua kannustamisen kulttuuriksi.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com


LÄHTEET

http://www.kivakoulu.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6paikkakiusaaminen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia

http://poliisi.fi/neuvot/kiusaaminen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnianloukkaus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen

Rasismi rehottaa perussuomalaisissa

Maanantai 10.10.2016 klo 10.31 - Jari-Pekka Teurajärvi

Olen toiminut viisi vuotta perussuomalaisissa ja saanut mahdollisuuden tutustua isoon joukkoon perussuomalaisia. Perussuomalaisissa on paljon rasisteja.

Perussuomalaisissa on myös paljon maahanmuuttokriittisiä, joiden poliittinen intressi ei ole rasismi. Tämä asiallinen maahanmuuttopolitiikka ei saa kuitenkaan uskottavuutta jatkuvien rasististen ulostulojen ansiosta. Myös muu politiikan teko menettää uskottavuuttansa.

Rasismi käsitteenä on epäselvä ja tulkintoja siitä on lähes yhtä monta kuin tulkitsijoita. Rasismi ei ole Suomessa rikos. Rasistinen motivaatio rikoksessa voi kuitenkin johtaa ankarampaan tuomioon, kuin vastaava rikos ilman rasismia. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos ja rasistinen teko.

Rasismikortti heiluu tänä päivänä herkästi, mutta perussuomalaisten osalta usein ansaitusti. Perussuomalaisissa on myös paljon niin sanottuja tolkun ihmisiä. Nämä ihmiset joutuvat kärsimään ja saavat rasistin leiman pelkästään olemalla perussuomalaisia.

Maalaisrasismi on yleistä muidenkin kuin perussuomalaisten osalta. Tähän liittyy ennakkoluuloja ja muukalaispelkoa. Maalla käytetään yleisemmin arkikielessä sitä vanhaa suomalaista sanavarastoa, mikä kaupungeissa on jo kiellettyä. Maalaisrasismia pahempaa on rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien tai näihin liittyvien fyysisten tai henkisten ominaisuuksien erilaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä.

Puolue näyttää sallivan rasismin. Joihinkin räikeimpiin tapauksiin on puututtu ja annettu kenkää puolueesta, kuten kansanedustaja Hirvisaaren tapauksessa. Useissa tapauksissa on selvinnyt varoituksella tai jäähyllä.

Tälläkin hetkellä useampi perussuomalaisten rasistinen möläytys on poliisin tutkinnassa. Sananvapauden rajoja koetellaan. Rasismin raja näissä on jo usein ylitetty.

Terhi Kiemunki teki itsestään rikosilmoituksen, koska oli kirjoittanut rasistisen kirjoituksen. Kiemunki halusi saada viranomaisen päätöksen, että onko kirjoitus rasistinen vai sananvapauden mukainen. Poliisin esitutkinnan jälkeen apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti nostaa syytteen Kiemunkia kohtaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Terhi Kiemunki on perussuomalaisen kansanedustajan avustaja ja tuli tunnetuksi rasistisista kommenteistaan muslimilasten virpomiskommenteillaan.

Poliisin tutkinnassa on myös ainakin kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen sekä Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen rasistiset kommentit. Hakkaraisen osalta ollaan edetty syyteharkintaan. Kumpaakin heistä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Edellä mainitut tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Rasismin annetaan puolueessa rehottaa, koska myös rasistilla on äänioikeus. Rasismiin pitäisi puuttua puolueen sisällä isolla kädellä, mutta mitä puolueesta jäisi jäljelle?

Jari-Pekka Teurajärvi (pj.)

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com


LÄHTEET

US: Kiemunki ilmoitti tekstinsä poliisille – nyt tuli syyte

YLE: Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen kirjoituksista esitutkinta

YLE: Kansanedustaja Hakkaraisen muslimikirjoittelu etenee syyteharkintaan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rasismi

Äärioikeisto mukana maahanmuuttobisneksessä

Torstai 6.10.2016 klo 11.26 - Jari-Pekka Teurajärvi

Äärioikeisto on arvostellut muita "mamubisneksestä". Arvostelu on kohdistunut erityisesti vastaanottokeskusten työntekijöihin ja organisaatioihin.

Samanaikaisesti äärioikeiston näkyvimmät hahmot tekevät itse rahaa maahanmuutolla eli osallistuvat "mamubisnekseen".

MV-lehti on räikein esimerkki tästä. Lehden lähes ainoa teema on maahanmuutto ja sen ympärillä olevat ilmiöt. MV-lehti saa rahoituksensa lähes yksinomaan sivustolle upotetuista mainoksista. Rahaa tuottavat mainokset katosivat kuitenkin sivustolta, koska yritykset eivät halunneet mainoksensa näkyvän sivustolla.

Samalla kaavalla rahaa tekevät monet muut äärioikeistolaiset tahot. Maahanmuuttokriittisten ja äärioikeiston parissa erittäin suosittu blogi, Tuonen Joutsen, on tästä yksi esimerkki. Blogia pitävä henkilö saa tuloja blogissa olevista mainoksista.

Jokainen klikki blogisivustolle aiheuttaa rahan kilinää myös blogistin tilillä. Sivustolta löytyy myös tarkat ohjeet, kuinka lahjoittaa rahaa blogistille. Rahaa voi siirtää suoraan blogistin ilmoittamalle Nordean tilille tai Paypal tilille.

Tuloista tulee tietenkin maksaa verot ja ilmoitettaa ne myös mahdollisten tukiaisten maksajille. Rahankeräyslupakin tarvitaan.

Tässä edellä mainitussa blogissa mainostivat tänä päivänä muun muassa seuraavat suomalaiset ja oululaiset yritykset: Wetteri Power, City Biljard, Elisa, Avarea, Pihla, Valmennuskeskus, Lapin Puhallusvilla Oy, Eckerö Line, Snellman.

Nämä yritykset tuskin tietävät mainostavansa kyseisellä sivustolla, mutta eivät tienneet nekään, jotka mainostivat MV-lehden sivustolla.

Jari-Pekka Teurajärvi, Oulu

LÄHTEET:

Blogi: Tuonen Joutsen

2 kommenttia . Avainsanat: äärioikeisto

Oulussa lietsotaan vastakkainasettelua

Perjantai 30.9.2016 klo 11.08 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulussa järjestetään lauantaina 1. lokakuuta kaksi mielenosoitusta. Mielenosoitukset ovat poliittisten äärilaitojen masinoimia eli sitä porukkaa, joiden toiminnan rajoittamiselle on viime päivinä mietitty laillisia keinoja.

Ensimmäisessä mielenosoituksessa ovat järjestäjinä ideologialtaan äärivasemmistoa edustavat tahot. Tämä porukka sai keppihevosen mielenosoitusten aallolle Helsingin Elielin aukion kuolemantapauksesta. Mielenosoitus on verhoiltu rasismin vastaiseksi, vaikka todellisuudessa sillä halutaan vahvistaa oman äärilaidan kannatusta.

Rasismin vastaisella teemalla mukaan on saatu myös tolkun ihmisiä ja jopa ministerit ovat haksahtaneet osallistumaan, tajuamatta seisovansa ääriliikkeen mielenosoituksessa.

Perussuomalaisten asema valtioneuvostossa ja perussuomalaisten aikaan saamat korjaukset haittamaahanmuuton kitkemiseksi ovat saaneet äärivasemmiston varpailleen. Pelkona on, että perussuomalaiset saavat pysyvän aseman luotettavana hallituskumppanina.

On huomattu, että perussuomalaiset tulevat hyvin toimeen porvarihallituksessa ja nykyinen hallitus saa uudistuksia kiihtyvällä tahdilla aikaiseksi. Voidaan sanoa, että toisella porukalla on unelma ja toinen porukka toteuttaa omaansa.

Toisessa mielenosoituksessa ovat järjestäjinä äärioikeistolaiset voimat. Tämä porukka sai keppihevosen Kajaanin Otanmäen surmasta. Kysymyksessä on vastamielenosoitus rasismin vastaiselle mielenosoitukselle. Jokainen voi päätellä, että ovatko mielenosoituksen järjestäjät sitten niitä aitoja rasisteja? Mielenosoitus on verhoiltu maahanmuuttoteemalla, vaikka todellisuudessa tavoitteena on perustaa uusi äärioikeistolainen puolue.

Maahanmuuttoteemalla mukaan on saatu maahanmuuttokriittisiä, kuten perussuomalaisia ja he seisovat tajuamattaan äärioikeiston mielenosoituksessa kuuntelemassa kuinka tämän puoluestatusta havittelevan äärioikeistolaisporukan johtajat haukkuvat suvaistevaisten lisäksi perussuomalaiset. He haukkuvat itse asiassa aivan kaikki, paitsi itsensä.

Äärioikeistolle ei kelpaa perussuomalaisten ansiosta tiukentunut maahanmuuttopolitiikka, vaan maahantulijat pitäisi heidän mielestään mielummin vaikka ampua rajalla.

Perussuomalaiset toteuttavat omaa politiikkaansa parlamentaarisin keinoin. Tämä on paras ja demokraattinen tapa vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Ääriliikkeet eivät tule koskaan saamaan Suomessa riittävää kannatusta toimia parlamentaarisin keinoin, joten heille ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät lailliset mielenosoitukset.

Jari-Pekka Teurajärvi (pj.)

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

LÄHTEET

Facebook tapahtuma: Peli Poikki! -mielenosoitus Oulussa 1.10.2016

Facebook tapahtuma: Mielenosoitus maahantunkeutumista vastaan

YouTube: Suomi ensin -mielenosoitus Kajaanin Otanmäellä 15.9.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Väkivaltaiset äärijärjestöt

Keskiviikko 21.9.2016 klo 12.35 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kajaanin Otanmäen ja Helsingin Elielinaukion tapahtumat ovat saaneet viimepäivinä aikaan kiivasta kansalaiskeskustelua sekä mediajulkisuutta ja poliitikkojen kannanottoja. Mielestäni siihen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, että mikä on saanut aikaan nämä tapahtumat ja miten ne olisi voitu estää. Nyt on vaadittu ääriliikkeiden kieltämistä lailla. Vaatimus on hieno, kuten on vaatimukset vaikkapa rauhasta maan päällä tai vaatimukset puhtaasta luonnosta.

Ongelma on helppo havaita, mutta ratkaisun laatiminen on vaikeaa. Ääriliikkeiden kieltämisen osalta erityisen vaikeaksi asian tekee sen kirjoittaminen lakiin siten, ettei sitä käytettäisi esimerkiksi mielipiteenvapauden rajoittamiseen. Kuinka määritellä väkivaltainen ääriliike ja määritellä se lainvastaiseksi? Mikä rangaistus pitäisi langettaa järjestöön kuuluvalle?

Miten erotella äärivasemmistolaisen liikkeen väkivaltaisuus itsenäisyyspäivänjuhlilla ja esimerkiksi jalkapallohuligaanien väkivaltaisuus ottelutapahtumassa? Kumpikin on selkeästi väkivaltaisia ääriliikkeitä. Äärivasemmisto on vasemmiston äärimmäistä laitaa ja jalkapallohuligaanit joukkuueen kannattajien äärimmäistä laitaa. Kummankaan ryhmän enemmistö ei kuulu ääriporukkaan.

Jos Kärppien pelissä syntyy väkivaltainen yhteenotto kärppäkannattajien ja HIFK-fanien välillä, tuleeko kannattajaklubit kieltää? Mielestäni ei, koska väkivaltaan syyllistyvät vain yksilöt, eivät järjestöt. Yksilöt saavat rangaistuksen Suomen lain mukaisesti.

Suomi sairastaa tällä hetkellä. Sairaus ei ole ainoastaan taloudellista, vaan myös henkistä. Puolueet ovat jakautunut selvästi kahteen osaan. Liberaalit ja konservatiivit.

Liberaalit eivät halua myöntää ongelman alkuperää tai suuruutta. Heille tärkeintä on ihmisoikeudet hinnalla millä hyvänsä. Tässä tapauksessa maahantulijoiden oikeudet suomalaisten maksamana. Konservatiivit tuovat esiin faktoja ja tilastoja, joilla perustelevat omaa kantaansa. Konservatiivien mielestä Suomella ei ole taloudellisia rahkeita hoitaa kaikkia maahan haluavia.

Liberaalien äänitorvena toimii kansallinen valtamedia. Uutiset ovat muovautuneet yhä useammin mielipideväritteisiksi ja julistavat liberaalin näkökannan olevan se ainoa oikea. Liberaaleihin kuuluvat selkeästi vasemmisto, SDP, vihreät sekä keskustan ja kokoomuksen liberaali osasto. Konservatiiveihin laskettaneen perussuomalaiset, kristilliset sekä kokoomuksen ja keskustan konservatiivinen osasto.

RKP ajaa ruotsinkielisten etua ja kuuluu asiasta riippuen aina liberaaleihin tai konservatiivisiin, riippuen siitä mikä on ruotsinkielisille edullisinta.

Vihreät ovat siinä mielessä erikoinen puolue, että sen sisällä ovat selkeästi vasemmisto sekä oikeisto, punavihreät ja sinivihreät. Vihreitä sitoo ajatus puhtaasta luonnosta ja liberalismi. Meillä Suomessa on maailman puhtain luonto, mutta se ei riitä. Vihreiden kannatus onkin korkeimmillaan kaupungeissa, jossa luonto ei näy arjessa samoin kuin maaseudulla. Vihreä politiikka on suuri syyllinen Suomen teollisuuden alasajoon.

Demarit ovat konservatiiveja, mitä tulee työntekijän asemaan. Mikään ei saisi muuttua sillä rintamalla, ei vaikka Suomen etu sitä vaatisi. Demarien politiikka on suuri syyllinen suomalaisen kilpailukyvyn alasajoon ja suurtyöttömyyteen.

Keskustassa ja kokoomuksessa valtaa pitää tällä hetkellä liberaalit. Tämä näkyy puoluiden politiikassa vahvasti.

Omasta näkökulmastani katsottuna eduskuntapuolueista ainostaan vasemmisto kytkeytyy ääriliikkeisiin. Pitäisikö vasemmisto sitten kieltää lailla? Ei mielestäni, sillä heilläkin on oikeus mielipiteeseen. Äärivasemmiston harjoittama väkivalta on kitkettävissä samoin keinoin kuin muidenkin ääriliikkeiden väkivalta.

Perussuomalaisia on median toimesta sitkeästi yritetty yhdistää äärioikeistoon. Helsingin Sanomat väittää Olli Immosen (ps.) olevan kytköksissä Suomen vastarintaliikkeeseen. Hesarin väitä näyttää olevan vale, koska Immonen on kertonut, ettei tunne ketään SVL jäsentä, eikä ole missään yhteyksissä järjestöön.

Ainoa Hesarin löytämä yhteys on se, että Immonen on ollut samassa valokuvassa SVL jäsenen kanssa. Samassa kuvassa oli joukko muitakin ihmisiä, joita Immonen ei kaikkia tuntenut. Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut samassa kuvassa terroristin kanssa, joten voidaanko todeta Merkelin olevan kytköksissä terroristijärjestöön?

Mielestäni tällaista mediaa ei voida pitää puolueettomana ja luotettavana. Tämä kertoo paljon median tilasta Suomessa. Medialla on suurin vaikutus Suomen kahtiajakautuneisuuteen.

Perussuomalaisilla ei ole puolueena yhteyttä SVL, Soldiers of Odin tai Suomi-ensin liikkeisiin. Näillä liikkeillä on oma agenda ja jäsenistönsä. Näillä ryhmittymillä voi olla saman suuntaisia tavoitteita kuin perussuomalaisilla, kuten tiukempi maahanmuuttopolitiikka.

Nämä ryhmittymät ovat kuitenkin syntyneet siksi, ettei esimerkiksi perussuomalaisten politiikka ole vastannut heidän tavoitteitaan riittävän hyvin. Näiden ryhmittymien mielestä perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on aivan liian löysää, vaikka liberaalien mielestä se on taas aivan liian tiukkaa. Voidaan puhua siis ääripäätä edustavasta näkökannasta.

Katsoin videon, joka oli kuvattu Suomi-ensin tapahtumasta Kajaanin Otanmäeltä. Suomi-ensin liikkeen vetäjä keskittyi tapahtumassa nimenomaan haukkumaan perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa liian löysänä, korostaen heidän äärimmäistä vaihtoehtoaan.

Ryhmittymällä on tavoitteena perustaa uusi puolue. Tavoitteena on saada perussuomalaisten kannattajia ja maahanmuuttokriittisiä siirtymään heidän riveihinsä. Perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, jolla on maahanmuuttopoliittinen ohjelma.

Suomi-ensin, kuten monet muutkin maahanmuuttokriittiset järjestöt, omalla toiminnallaan vähentävät ainoan todellisen maahanmuuttokriittisen vaikuttajan eli perussuomalaisten mahdollisuutta parempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Jokainen ääni vaaleissa äärijärjestölle on hukkaan heitetty ääni, koska näistä porukoista ei kukaan tule pääseemään vaaleissa läpi.

Suomi-ensin ei ole ensimmäinen ääriliikkeen puolueviritelmä, joka on kaatunut kannatuksen puutteeseen. Heillä on kuitenkin oikeus hankkeelleen. Ääriliikkeillä tuppaa olemaan äärikannatus. Äärimmäisen pieni sellainen.

Ääriliikkeenä voitaneen pitää myös Paavo Väyrysen puoluehanketta. Siitä tekee äärimmäisen se, että vain Paavolla on siinä puolueessa valtaa. Muut ovat vain kannattajajäseniä. Kannattajiksi onkin liittynyt mm. perussuomalaisista pois potkittua ääriporukkaa. Myös Väyrysen tavoitteet ovat samansuuntaisia perussuomalaisten kanssa, painottuen euro- ja eu-kriittisyyteen.

Maahanmuuttokriittisten suurin ongelma Suomessa ei näytä olevan maahanmuutto, vaan kannattajien pirstaloituminen perussuomalaisiin ja sitten näihin ääriliikkeisiin. Maahanmuuttopolitiikka itsessään ei riitä minkään puolueen tai kansanliikkeen nousuun. Ei myöskään euro- tai eu-kriittisyys yksistään. Perussuomalaiset se aikanaan nosti, mutta tyhjiö on jo täytetty tuon osalta.

Ääriliikkeitä ei voida tuomita mielipiteen vuoksi. Ääriliikkeen jäseniä tulee tuomita tekojensa vuoksi. Mikäli ääriliikkeen tapahtumassa vahingoitetaan ihmisiä tai omaisuutta, tulee ääriliikkeen jäsenyys ja tapahtuman luonne ottaa huomioon rangaistusta koventavana seikkana. Mikäli ääriliikkeet olisi helppo kieltää ja kitkeä lailla, ei meillä olisi moottoripyöräkerhoja eikä Oulun pizzamafiaa.

Jos menee aukomaan päätään väkivaltaiselle hemmolle, niin turpaanhan siinä tulee. Oli sitten kysymyksessä ääriliikkeen tilaisuus tai nakkikioskin jono. Kaikki väkivalta on Suomen laissa tuomittua, eikä jokaisen väkivaltaisen tapahtuman jälkeen sitä tarvitse erikseen jokaisen poliitikon tuomita.

 

Jari-Pekka Teurajärvi

puheenjohtaja, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry / 0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

 

LÄHTEET:

Kaleva: Poliisi tutkii tappoa ja ryöstöjä Otanmäessä – kaksi miestä otettu kiinni

Kaleva: Poliisi: Vastarintalikkeen katutapahtuma oli muuta kuin ilmoitettua lehtisten jakelua

HS: Perussuomalaisten kovalla siivellä yhteyksiä ainakin viiteen äärinationalistiseen liikkeeseen

Kommentoi kirjoitusta.

En jatka puheenjohtajana kaudelle 2017

Maanantai 19.9.2016 klo 11.32 - Jari-Pekka Teurajärvi

En ole käytettävissä Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtajaksi kaudelle 2017. Päätös on pitkän harkintani tulos. Halusin tuoda kantani esille hyvissä ajoin, jotta uuden puheenjohtajan valinnalle jää riittävästi harkinta-aikaa.

Olen toiminut piirin puheenjohtajana kaudet 2015 ja 2016. Tuona aikana suurin ponnistus on ollut eduskuntavaalit 2015, joissa toimin myös piirin vaalipäällikkönä. Työmäärä oli kohtuuttoman suuri, enkä suosittele kenellekkään kahta noin vaativaa roolia samanaikaisesti kokopäivätöiden ohella.

Lopputulos eduskuntavaaleissa oli erinomainen. Saimme pidettyä Pohjois-Pohjanmaalla kaikki kolme kansanedustajan paikkaamme, vaikka vastus oli kovin mahdollinen. Keskusta ei saavuttanut tavoitettaan Pohjois-Pohjanmaalla siitä huolimatta, että heillä oli ehdolla puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä. Nykyisen pääministerin äänisaalis oli suurempi kuin muuan Urho Kekkosen aikanaan tässä samassa vaalipiirissä. Eduskuntavaalien kruununa meillä on nyt oma perussuomalainen ministeri, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Puheenjohtajan tehtävä on luottamustoimi, johon henkilö valitaan vaaleilla yhdistyksen syyskokouksessa. Muistan mitä edellinen piirin puheenjohtaja Paula Juka evästi syksyllä 2014 puheenjohtajan ominaisuuksista: "Puheenjohtajalta vaaditaan ja odotetaan paljon. Vastuullisuus, tasapuolisuus, yhteistyökykyisyys, tavoitettavuus, ahkeruus. Puheenjohtaja on keulakuva, joka luotsaa piiriä eteenpäin ja tuleviin vaaleihin".

Paulan evästystä olen pyrkinyt omassa toimessani noudattamaan. Tärkeinpänä periaatteenani luottamustehtävien osalta pidä sitä, että otan vastuulleni vain sen verran, mitä pystyn kunnialla ja erityisellä huolellisuudella hoitamaan. On tärkeää huolehtia myös siitä, että aikaa jää perheelle, kavereille ja harrastuksille.

Vuosi 2017 ei tule osaltani antamaan mahdollisuutta hoitaa puheenjohtajan toimea sen vaatimalla tavalla. Tavoitteeni ovat kevään 2017 kuntavaaleissa ja kaupunginvaltuutetun tehtävä tulee viemään paljon aikaa, mikäli tulen valituksi.

Olen suurperheen isä ja pienimmät lapset ovat päiväkoti-ikäisiä. Haluan antaa kaikille lapsilleni ja vaimolleni myös riittävästi aikaa. Perhe on tärkeä ja kaiken perusta. Oma pesä tulee olla hoidettuna ennen kuin voi alkaa hoitamaan yhteisiä asioita.

Sivutoimiset opintoni ammatillisessa opettakorkeakoulussa ovat kesken. Tavoitteenani on saada opettajan paperit ulos vuonna 2017.

Tavoitteena on myös työllistyä kokopäiväisesti. Olin koti-isänä vuoden verran hoitaen perheen pienimpiä lapsia. Lisäksi olen ollut työttömänä työnhakijana Microsoftin suurirtisanomisten jäljiltä. Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen ICT-alalla vie paljon aikaa. Olenkin suorittanut projektinjohtamisen koulutuksen ja parhaillaan olen Internet of Things (IoT) -työvoimakoulutuksessa.

Puheenjohtajan tehtävä on antanut minulle paljon. Olen saanut politiikassa tarvittavaa julkisuutta ja verkostoni on kasvanut huomattavasti. Olen edustanut puoluettamme useissa eri tilaisuuksissa. Olen ollut neuvottelemassa maakunnallisista luottamuspaikoista. Olen saanut toimia puolueen johtavissa elimissä, kuten puoluevaltuustossa. Olen saanut kiertää tapahtumissa ja kokouksissa ympäri maakuntaa. Olen saanut paljon uusia tuttavia ja ystäviä. Olen saanut paljon johtamiskokemusta.

Puheenjohtajan tehtävä on vienyt myös paljon. En ole ehtinyt käymään kalassa tai metsällä. En ole ehtinyt vierailemaan sukulaisteni luona riittävästi. En ole pystynyt antamaan perheelleni sitä aikaa, minkä olisin halunnut ja minkä he ansaitsevat. En ole päivittänyt omaa ammatillista osaamistani riittävästi, jotta olisin työllistynyt. En ole ehtinyt maalaamaan piha-aitaa tai tekemään muita kotitöitä.

Puheenjohtajalta odotetaan paljon. Ehkäpä liiankin paljon. Aina ei muisteta kiittää, mutta arvostelua saa kohdalleen mitä pienimmistäkin asioista. Puheenjohtajuus aiheuttaa myös kateutta. Jossakin vaiheessa huomasin, että osalle joukkueesta kaikki mitä puheenjohtaja teki tai esitti oli väärin. Onneksi tämä porukka on ns. oppositiota, joka oli alunperinkin esittämässä eri henkilöä puheenjohtajaksi. Enemmistön tuen olen saanut ja olen siitä kiitollinen. Sekä tuki, että kateus on ansaittava. Vaaleilla valittua puheenjohtajaa tulisi tukea, ei puukottaa selkään.

Tulevan puheenjohtajan tehtävä tulee olemaan haastava. Edessä häämöttävät kuntavaalit. Piirin vastuulla on hoitaa niiden kuntien osalta vaalit, joissa omat resurssit eivät siihen riitä. Näitä kuntia on Pohjois-Pohjanmaan alueella riittävästi, vaikka olemme toiseksi suurin puolue.

Puolueella ei ole yhtään palkattua työntekijää alueella, joten kaikki on tehtävä talkootyönä. Ainoa puolueen palkattu työntekijä lopetti pian eduskuntavaalien 2015 jälkeen. Hänen työtehtävänsä siirtyivät käytännössä puheenjohtajalle. Onneksemme meillä on naisjärjestön työntekijä ollut tukenamme, sillä ilman hänen työpanostaan moni toritapahtuma olisi jäänyt toteuttamatta.

Toivon, että piirimme löytää motivoituneen ja osaavan puheenjohtajan tuleville kausille. Saman ihmisen ei tulisi pyörittää sirkusta liian kauaa, koska temput eivät tuolloin uusiudu. Tulevan puheenjohtajan tulisi olla moniosaaja, jonka hallussa on erityisesti tiedottaminen ja sosiaalinen media. Puheenjohtajan tulee ehtiä kiertämään tapahtumissa ja jäsenyhdistysten kokouksissa. Lisäksi tulee hallita kokoustekniikka sekä yhdistyslaki ja puolueen säännöt.

Puheenjohtajan tulee toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkia osapuolia kohtaan. Hänen tulee pystyä vastaamaan puhelimeen ja sähköposteihin. Puheluita ympäri maakuntaa on odotettavissa niin iltaisin kuin viikonloppuisin. Kaikkiin tulee vastata.

Yhteistyöhön täytyy pystyä kaikkien kanssa yli puoluerajojen. Julkisuudessa täytyy esiintyä puolueen ja piirin edun mukaisesti. Omat mielipiteet ja piirin tai puolueen linjat täytyy pystyä erittelemään toisistaan. Omaa sananvapauttaan saa käyttää, mutta se on puheenjohtajalla rajoitetumpaa kuin rivijäsenellä.

Pyrin keskittymään jatkossa varsinaisen politiikan tekoon kuntatasolla sekä maakuntatasolla. Tavoitteena on myös seuraavat eduskuntavaalit. Olen käytettävissä myös puolueen toimielimiin, johtotehtäviin sekä työntekijäksi.

Jari-Pekka Teurajärvi, puheenjohtaja

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

0408073847 / teurajarvi@hotmail.com

Kommentoi kirjoitusta.

Salattu draama Oulun kaupunginteatterissa

Lauantai 10.9.2016 klo 2.34 - Jari-Pekka Teurajärvi

Oulun kaupunginteatteri oy on Oulun kaupungin omistama osakeyhtiö. Teatterin toimitusjohtaja on Tuija Hyppönen ja taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen. Kaupunginteatterin hallituksessa valta on poliitikoilla.

Vuosittain teatterissa käy noin 80 000 katsojaa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kärppien SM-liigan kotiotteluita kävi katsomassa kaudella 2015-2016 kolmessakymmenessä pelissä yhteensä 167 000 katsojaa. Vuosi 2015 oli Oulun kaupunginteatterissa ennätysvuosi katsojamäärän suhteen, vaikkakin näytöksiäkin oli aikaisempaa enemmän. Katsojia kävi noin 89 000 henkilöä.

Oulun kaupunginteatteri on saanut vuosittain valtionavustusta reilut 2 miljoonaa euroa vuodesta 2012 lukien, jolloin teatterista tuli kaupungin omistama osakeyhtiö. Vuodelle 2016 valtionavustuksen määrä on pienentymässä noin 70 000€ vuoden 2015 tasoon nähden ja tuen määrä tulee olemaan noin 1,97 miljoonaa euroa.

Teatterin lipputulot ovat siis kasvaneet ennätysyleisön ansiosta, mutta valtionosuudet pienentyneet ja kiinteät kulut kasvaneet. Teatterissa kävi vuonna 2015 noin 6500 katsojaa enemmän kuin vuonna 2014. Noin yhden kärppäpelin verran siis. Riippuen näytöksestä ja alennukseen oikeuttavasta kohderyhmästä, pyörii teatterilipun hinta 7 ja 40 euron välillä. Yhtälöstä on helppo laskea, että Oulun kaupunginteatterin osalta lipputulojen kasvu on kompensoinut valtionosuuden pienenemisen.

Teatteri sai Oulun kaupungilta avustuksena vuonna 2015 noin 5,25 miljoonaa euroa. Veromaksajilta tuleva kokonaispotti on vuosittain siis noin 7,3 miljoonaa euroa. Lipputuloja kertyy noin 1,6 miljoonaa euroa vuosittain. Näitä tulovirroista kertyy karkeasti ottaen käytettävissä oleva rahan määrä.

Teatterissa on meneillään YT-neuvottelut ja syyksi on kerrottu valtionosuuksien pienentyminen ja kiinteiden kulujen kasvu. Valtionosuuksien menetys on kuitenkin kuitattu lipputulojen kasvulla ja jäljelle jää kiinteiden kulujen karsiminen.

Kiinteistä kuluista suuren osan muodostanee 130 päisen henkilökunnan palkat. Toinen suuri kustannus lienee seinät näyttämön ympärillä. Loput suurista seteleistä mennevät itse teatterituotantoon, mutta laskettaneen muuttuviin kuluihin. Arvioni voi sisältää virheitä.

Oulun kaupungin sisäinen tarkastus huomasi, että esityksiä ja esiintyjiä hankittiin myös taiteellisen johtajan ja hänen puolisonsa omistamalta yhtiöltä. Sisäisen tarkastuksen mukaan kysymys ei kuitenkaan ollut suurista summista.

Sitä kuitenkin ihmettelen suuresti, että Oulun kaupungin sisäisen tarkastuksen kaupunginteatterin ostokäytännöistä tekemä muistio on määrätty salaiseksi! Se on selvää, että tekevälle sattuu, mutta muistion salaamiselle pitäisi kertoa perusteet. Muussa tapauksessa tiedotus on pahasti epäonnistunut ja veronmaksajille jää kuva salailusta. Kysymyksessä on kuitenkin veromaksajien rahat ja niiden käyttö kunnallisessa yhtiössä. Mitä halutaan salata? Tätäkään blogia ei olisi tarvinnut kirjoittaa, mikäli tiedotus olisi hoidettu asianmukaisesti tai muistio olisi julkinen. Nythän tilanne on se, että muistion sisältö olisi syytä avata.

Oulun kaupunginteatteri Oy:n hallitus käsittelee ensi maanantain 12.9.2016 kokouksessaan teatterin taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen määräaikaisen työsopimuksen jatkoa. Mielestäni hallituksen olisi käsiteltävä kokouksessa myös omaa jatkoaan.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

LÄHTEET:

Kaleva: Kari-Pekka Toivosen jatkosta Oulun kaupunginteatterissa päätetään maanantaina 

Ouka: Oulun kaupunginteatteri 

Wiki: Oulun kaupunginteatteri 

YLE: Oulun kaupunginteatterin yt-neuvottelut alkavat – yhdeksän työpaikkaa liipaisimella 

Kaleva: Oulun kaupunginteatteri aloittaa yt-neuvottelut

Kaleva: Oulun kaupunginteatterissa 2000-luvun ennätysyleisö 

Liiga: SM-liiga yleisömäärät 

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet

Ticketmaster: Lippujen hinnat 

Ouka: Oulun kaupungin talousarvio 2016

Kommentoi kirjoitusta.

Epäonnistunut ilmastopolitiikka

Keskiviikko 7.9.2016 klo 15.23 - Jari-Pekka Teurajärvi

Puola tuottaa valtaosan sähköstään vanhoilla ja saastuttavilla hiilivoimaloilla. Puola on valmis hyväksymään Kioton ilmastosopimuksen jatkokauden sillä ehdolla, että Euroopan unioni tukee sen uusien hiilivoimaloiden rakentamista. EU ei voi ratifioida sopimuksen jatkokautta ilman kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Millä ehdoilla Suomi on valmis hyväksymään Kioton ilmastosopimuksen?

Suomessa on tehty surkeaa ilmastopolitiikkaa aina vuoteen 2015 asti. Valtio tukee tuulisähkön tuotantoa verorahoilla. Valtio on luvannut tuulisähkölle takuuhinnaksi 85,30 €/MWh eli maksaa takuuhinnan ja pörssisähkön hinnan erotuksen sähköntuottajille. Pörssisähkön hinta liikkuu 30 €/MWh luokassa, jolloin maksettava erotus on noin 55 €/MWh. Kuukaudessa veroeuroja käytetään tuulisähkön tukemiseen keskimäärin 11 miljoonaa euroa. Nykyinen hallitus perussuomalaisten johdolla laittoi lopun tuulisähköjärjettömyydelle. Tehtyjä sopimuksia emme voi purkaa, mutta tulevina vuosina vanhentuvat tuulivoimalat kylläkin. Ja taas veronmaksajien varoilla.

Suomen joet on valjastettu vesivoimalle ja vesivoimaa myydään puhtaana energiana. Samalla ei muisteta mainita, että vesivoima on tappanut sukupuuttoon lukuisia vaelluskalakantoja. Vesivoima on tappanut mahdollisuuden elämysmatkailuun. Vesivoima on häpeä, josta pääsemme eroon vasta kun aurinkoenergia ja muut saasteettomat vaihtoehdot tyydyttävät kysynnän riittävän halvalla hinnalla. Ydinvoima on ilmaston kannalta saasteetonta energiaa ja näin ollen myös kannatettavaa.

Suurimmat saastuttajat Yhdysvallat ja Kiina eivät ole ratifioineet Kioton ilmastosopimusta, mutta hieman yllättäen ratifioivat uudemman Pariisin sopimuksen. Venäjä on mukana Kioton sopimuksessa, koska se tekee rahaa sen avulla. Venäjä ei saastuta tarpeeksi vuoden 1990 tasoonsa nähden, joten sopimus on heille kannattava. Edellämainitut maat eivät ole mukana myöskään päästökaupassa. Päästökauppa on jäänytkin Euroopan unionin maiden taakaksi.

Meillä Suomessa tuotetaan maailman puhtainta energiaa. Päästökaupassa ja ilmastosopimuksissa olemme kuitenkin toistaiseksi suurin häviäjä. Koska olemme olleet puhtaan energian kärkimaa, on meille ollut mahdoton päästä tavoitteisiin maksamatta siitä kallista hintaa. Niin kallista hintaa, ettei yritysten ei kannata investoida Suomeen. Yritysten on kannattanut siirtää tuotantoaan muualle. Olemme maksajan roolin lisäksi saaneet myös aikaan suurtyöttömyyden surkealla ilmastopolitiikalla. Kumarramme joka kerta EU:n suuntaan, kun siellä ollaan vaatimassa Suomelta ilmastopolitiikan verukkeella jotain. Samalla pyllistämme suomalaisille veronmaksajille ja yrityksille.

Ainoa keino vaikuttaa globaaliin ilmastonkehitykseen on saada kaikki mukaan talkoisiin. Suomen päästöt suurimpien saastuttajien rinnalla ovat kuin pieru Saharassa. Globaaleissa ilmastosopimuksissa on Suomen kannalta vain voitettavaa, edellyttäen kaikkien olevan mukana. Sopimukset avaavat suomalaisille clean tech yrityksille valtavat kansainväliset mahdollisuudet.

Suomen täytyy EU:n ilmastopolitiikassa ottaa mallia Puolasta. Ei pidä lähteä mukaan itselleen täysin epäedullisiin sopimuksiin mukaan ilman kompensaatiota. Voisimme vaatia tuntuvia tukia vaikkapa bioenergialaitostemme investointeihin ja vesivoiman purkamiseen sekä ydinvoiman rakentamiseen. Lisäksi meidän pitäisi saada kompensaatiota metsistämme ja vesistöistämme. Metsämme ovat Euroopan suurin hiilinielu. Myös Itämeri on valtava hiilinielu kuten tuhannet vesistömme. Emme ole osanneet vaatia niitä oikeuksia ja etuja, jotka meille kuuluvat. Tähän pitää saada muutos!

Lopuksi vielä haluan sanoa, että Kioton jatkokauden ratifioiminen on monien muiden epäonnistumisien ohella osoittanut EU:n olevan rikki ja vain taakkana meille suomalaisille. Fixit tulee ennemmin tai myöhemmin. Brexit on saanut jo ennen toteutumistaan Britannian talouden huimaan nousuun.

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

 

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmastopolitiikka, EU

Oulussa tarvetta aluelautakunnille

Tiistai 30.8.2016 klo 15.17 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ylikiimingin kaupunginosa sijaitsee noin 40 kilometrin ja noin tunnin bussimatkan päästä Oulun keskustasta. Ylikiimingin kunta ja Oulun kaupunki toteuttivat kuntaliitoksen vuonna 2009. Palvelut ovat karanneet Ylikiimingistä kiihtyvää tahtia kohti kantakaupunkia. Näin on käynyt muillekkin Oulun kaupungin liitoskunnille, jotka liittyivät 2013.

Ylikiimingin asukastuvalla eli entisellä kunnantalolla järjestettiin 17.8.2016 keskustelutilaisuus, johon osallistui runsaasti paikallisia. Keskustelutilaisuuden lopputulos ja viesti päättäjille oli selvä: haluamme itse päättää oman alueen asioista, eikä demokratia toteudu halutulla tavalla. Tilaisuudessa ”jämäkimmän puheenvuoron” sanomalehti Kalevan (18.8.2016) mukaan piti Oulun kaupungin keskustalainen valtuutettu. Keskustalla on kaupungin suurin valtuustoryhmä ja eniten poliittista valtaa. Jämäkästä puheenvuorosta ilmenee demokratiavaje.

Jos edes suurimmasta valtuustoryhmästä ei pysty pitämään parlamentaarisin keinoin edustamansa kansanryhmän puolia, niin mistä sitten? Aluelautakunta toisi ratkaisun tähän demokratiavajeeseen. Keskusta on ajanut vahvasti Oulussakin vallalla olevaa keskittämispolitiikkaa ja on teoillaan näivettänyt rauna-alueiden palvelut ja elinkelpoisuuden. Aluelautakuntamalli on ollut käytössä esimerkiksi Rovaniemellä ja on todettu toimivaksi.

Aluelautakunta voisi itsenäisesti päättää oman alueensa toimista valtuuston määrittelemän budjetin raameissa. Päätökset ovat paremmin hyväksyttävissä, mikäli ne ovat omin voimin tehty. Paras paikallistuntemus on paikallisilla.

Kuntalaisaloitteen aluelautakuntien perustamisesta Ouluun voi allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2796

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kirjoitus on julkaistu Oulu-lehden Mielipide -palstalla 24.8.2016

LÄHTEET:

Sanomalehti Kaleva 18.8.2016

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylikiiminki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia

Suomen Olympiaurheilun lama

Keskiviikko 24.8.2016 klo 11.23 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomen Olympiatulos oli historian huonoin. Mira Potkosen nyrkkeilypronssi jäi Suomen joukkueen ainoaksi mitaliksi. Mitali oli kahdelle henkilölle jaettu pronssimitali, sillä nyrkkeilyssä ei käydä pronssiottelua. Muut pohjoismaat menestyivät paremmin Islantia lukuunottamatta. Mitaleita he saivat seuraavasti: Ruotsi (1 kulta, 4 hopeaa ja 2 pronssia), Tanskan (1, 3, 5) ja Norja (3 pronssia). Islanti jäi siis mitaleitta.

Suomessa on 505 täysipäiväistä urheilujohtajaa (arvio muutama vuosi takaperin). Se on eniten suhteessa väestöön koko maailmassa. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski lupasi, että tuloksia saadaan vuoden 2016 Rion Olympialaisissa. Lupaus oli täysin katteeton.

Kirjoitin hiljattain blogin Suomen Olympiakomitean mädännäisyydestä: Korruptoitunut Suomen Olympiakomitea. Rahaa huippu-urheiluun on pumpattu enemmän kuin riittävästi, mutta rahat on käytetty menestymisen kannalta väärin.

On helppo todeta, että nykyinen johto tulee vaihtaa. Näin tehdään jokaisessa menestykseen tähtäävässä yrityksessäkin. Johdon vaihtaminen yksistään ei kuitenkaan riitä takaamaan Suomen menestystä tulevaisuudessa. Strategia täytyy vaihtaa myös.

Meillä on hienoja urheilijoita Olympiajoukkueessa, mutta aivan terävimpään huippuun he eivät yllä. Miksi?

Meillä on Suomessa puitteet harjoittelulle monin paikoin hyvät. Pohjoisen ilmaston vuoksi annamme tasoitusta kesälajeissa, mutta talvilajeissa emme. Urheilukentät ovat kuitenkin liian usein aidattu ja lukittu. Hallit ovat tyhjinä päivisin ja iltaisin sinne eivät kaikki halukkaat mahdu. Varakkain kansanosa saa ostettua lapsilleen halliaikaa, mutta heikompiosaisten lapsilla ei ole mahdollisuutta laadukkaaseen harjoitteluun tai valmennukseen.

Suomessa asuu niin vähän ihmisiä, että meillä ei ole varaa eriarvoistaa lapsia, mikäli haluamme pärjätä kansainvälisessä huippu-urheilussa. Ei riitä, että panostamme niihin yksilöihin, jotka ovat kansallisella tasolla nousseet huipulle. Monta lahjakkaampaa yksilöä jää pois, koska taloudellinen karsinta tehdään liian varhaisessa vaiheessa.

Panostusta tulee valmennukseen lisätä. Urheilujohtajat syövät liiaksi valmennuksen resursseja. Valmennus tulee ulottaa varhaiskasvatukseen, iltapäiväkerhoihin ja koululiikuntaan. Kun pohja on rakennettu hyvin, saadaan koko potentiaali käyttöön yksilöiden ollessa varhaisnuoria. Samalla rakennetaan mahdollisuus koko ikäluokalle urheilulliseen elämäntapaan.

Mikäli Suomi haluaa pärjätä Olympiaurheilussa, täytyy taloudellinen panostus suunnata Olympialajeihin. Meillä on suuri määrä menestyneitä Olympiaurheilijoita, myös heidän tietotaito tulee ottaa käyttöön. Huippuyksilöille tulee tarjota täyspäiväinen mahdollisuus harjoitteluun sekä valmennukseen. Puoliammattilainen ei ole ammattilainen.

Harjoitushalleja täytyy rakentaa lisää. Esimerkiksi Ruotsi on valovuoden meitä edellä harjoitusolosuhteiden osalta. Jalkapallohalleja, uimahalleja, yleisurheiluhalleja, maneeseja, jäähalleja, juoksuratoja, melonta/soutuväyliä, ampumaratoja, tataameja, punttisaleja, liikuntasaleja, tenniskenttiä.

Mistä rahat?

Kansanterveyden kohetessa saamme suuret säästöt sosiaali- ja terveysmenoista. Sote-kustannukset ovat suurin yksittäinen kustannus yhteiskunnassamme ja lasku kasvaa vuosi vuodelta.

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

 

LÄHTEET:

YLE: Tyly fakta sai sinettinsä: Suomen olympiatulos Riossa kaikkien aikojen surkein

IL: Urheilupomojen 30 selitystä - miksi Suomella meni Riossa niin surkeasti?

IS: Rion mitalitaulukko kertoo karua kieltä – kääpiövaltiotkin Suomen edellä

Blogi: Jari-Pekka Teurajärvi: Korruptoitunut Suomen Olympiakomitea

2 kommenttia . Avainsanat: Olympialaiset

Muovia voi taas kierrättää

Torstai 18.8.2016 klo 11.35 - Jari-Pekka Teurajärvi

Muovijäte kannattaa kierrättää

Oulussa muovijätteitä ei ole voinut kierrättää ekopisteille syksyn 2012 jälkeen, jolloin muovin erilliskeräys ekopisteiltä ja Oivapisteiltä lopetettiin. Muovi oli laitettava sekajätteen eli polttokelpoisen jätteen joukkoon ja sekajätteet poltettiin Laanilan ekovoimalaitoksessa. Muutos vaikutti kuntalaisille jätemaksujen nousuna, koska suurin osa sekajätteestä on muovia. Roskakori täyttyi nopeammin ja roska-auton täytyi tilata käymään useammin se tyhjentämässä.

Vuoden 2016 alusta alkaen on vastuu muovijätteen keräyksestä siirtynyt kunnilta pakkausten tuottajille. Rinki Oy on teollisuuden ja kaupan perustama ja omistama palveluyhtiö, jonka tehtävänä on rakentaa kierrätyspisteitä ja toimittaa muovit uusiokäytettäväksi. Oulun kaupunki ulkoisti vastuunsa muovijätteen keräyksestä suoraan veronmaksajillensa vuosina 2012-2016 ja sai samalla maksutonta polttoainetta ekovoimalaansa!

Muovi soveltuu hyvin kierrätykseen eikä sen prosessoiminen uudestaan vaadi paljon energiaa. Muovin energiarvo on lähes öljyä vastaava, jolloin siitä voidaan poltettaessa saada ihmisille välttämättömiä tuotteita kuten sähköä tai lämpöä. Kannattaako muovi sitten kierrättää vai toimittaa sekajätteenä roska-auton mukana Laanilaan poltettavaksi?

Kuluttaja maksaa muovinkeräyksen jo ostaessaan muoviin pakatun tuotteen kaupan hyllyltä. Poltettavaksi toimitettuna veronmaksaja tarjoaa maksutonta energiaa Laanilan ekovoimalaitokseen, mutta maksaa itse roska-astian tyhjennyksen.

Koska muovijätteestä on maksettu etukäteen kierrätysmaksu, kannattaa se mielestäni silloin kierrättää. Tällöin kuluttaja säästää jätehuoltomaksuissa, koska roska-auton tarvisee käydä harvemmin. Ennustankin muovijätteen kierrätyksen kiristävän kilpailua jätehuoltoyritysten keskuudessa, koska asiakaskäynnit tulevat vähentymään. Tämä voi aiheuttaa myös paineita korottaa jätehuoltomaksuja.

Mikäli muovin haluaa kierrättää, pakkaukset pitää tyhjentää ja tarvittaessa puhdistaa. Puhtauden hyvä lähtökohta on, että pakkausjätettä voi sellaisenaan säilyttää vaikka pitempiaikaisesti kotona. Pakkausten tulisi olla myös kuivia.

Ekopisteitä löytyy Suomen taajama-alueilta varsin kattavasti ja muovipakkauksen keräyspisteitä lisätään koko ajan. Oulun 42 ekopistettä sisältää tällä hetkellä vain 11 muovinkeräysastiaa, mutta tilanne paranee koko ajan. Kaikilta ekopisteiltä löytyy lisäksi keräysastiat kartonkipakkauksille, lasipakkauksille sekä metallille.

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan lukijalta palstalla 31.7.2016, Oulu-lehdessä 30.7.2016 ja Forum24-lehdessä 28.7.2016

Faktoja jätepisteistä:

Rinki-ekopisteteet Suomessa:

  • Kartonkipakkaukset (1791 kpl),
  • Lasipakkaukset (1857),
  • Metalli (1858) ja
  • Muovipakkaukset (461).

Rinki-ekopisteet Oulussa:

  • Kartonkipakkaukset (42),
  • Lasipakkaukset (42),
  • Metalli (42) ja
  • Muovipakkaukset (11).

Oulussa muovipakkauksia voi viedä Ekopisteelle seuraaviin osoitteisiin:

  • Neuvoksenkuja 2 (Oulunsalo),
  • Palokankaantie 301 (Kaakkuri),
  • Tehtaankatu 3 (Raksila),
  • Taskisentie 1 (Herukka),
  • Taskisentie 1 (Kello),
  • Parsikuja 3 (Haukipudas),
  • Kauppareitti 2 (Kiiminki),
  • Menninkäisentie 2 (Puolivälinkangas),
  • Paljetie 4 (Joutsensilta),
  • Alasintie 12 (Limingantulli),
  • Nuottasaarentie 1 (Limingantulli)

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kierrätys

Sananvapaus ei toteudu - eriäviä mielipiteitä ei hyväksytä

Keskiviikko 3.8.2016 klo 13.47 - Jari-Pekka Teurajärvi

Julkaisin 28.7.2016 sanomalehti Kalevan blogialustalle kirjoituksen ”Pelolle saa antaa valtaa”. Kirjoitus poiki blogiini muutamia kymmeniä kommentteja sekä noin 50 vasemmistolaisen kommenttivyöryn poliittisille Facebook sivulleni.

Palautetta oli tullut samalta porukalta myös Kalevan päätoimittajalle. Ilman mitään perusteluita päätoimittaja asetti minut tänään 3.8.2016 kuukauden jäähylle heidän blogialustaltaan. Pyysin perusteluita, mutta niitä en saanut. Jokainen voi käydä blogini ja kommentit sivustolta lukemassa ja päätellä jäähyn oikeudenmukaisuus.

Blogini on ollut kyseisen median luetuin siitä asti kun olen sinne kirjoituksiani julkaissut eli 19.8.2015 alkaen. Kirjoitukseni tuovat näin ollen huomattavaa lisäarvoa lehdelle ja sen lukijakunnalle.

Mielipiteeni ovat olleet usein poikkeavia lehden pääkirjoitukseen ja poliittiseen linjaan verrattuna. Olen kuitenkin noudattanut kirjoituksissani kyseiseltä medialta saamiani sääntöjä. Eriävien mielipiteiden estäminen on mielestäni sanavapauden ja demokratian halveksuntaa. Medialla on toki valta päättää julkaisuistaan ja kirjoittajistaan sekä kirjoitusten sisällöstä. Lisäksi heillä on vastuu julkaisuiden lainmukaisuudesta, vaikkakin vastuu on viime kädessä aina kirjoittajalla.

Halusin tuoda lukijoilleni tiedoksi, että kyseisessä mediassa ette voi lukea kirjoituksiani ainakaan seuraavan kuukauden aikana. Harkitsen jatkossa tarkemmin, että missä mediassa blogikirjoitukseni julkaisen.

Edellämainitun kaltainen sensuuri ja sananvapauden halveksinta ruokkii MV-lehden ja muiden vaihtoehtomedioiden suosiota ja lukijamääriä. Mikäli media väittää olevansa poliittisesti sitoutumaton, tulisi median myös toteuttaa tätä linjaa käytännössä. Tämä tarkoittaa eri poliittisten linjojen ja mielipiteiden julkaisua. Poliittisen toiminnan estäminen on laissa sanktioitu.

Olen vastannut tapani mukaisesti lähes kaikkiin saamiini blogin kommentteihin, mutta myös nämä on suurelta osin poistettu kommenttiosiosta. Mikäli kommentoijana haluat saada vastauksensa lähettämäänsi kommenttiin, voit sen tehdä lähettämällä sähköpostia minulle osoitteeseen teurajarvi@hotmail.com

Pyrin aina toteuttamaan arvojani: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, koulutus, työ, perhe ja itsenäisyys. Mikäli havaitsen kyseisiä arvoja rikottavan, en epäröi tuoda asiaa julkisesti esille. Tässä suhteessa en anna pelolle valtaa.

LÄHTEET:

Jari-Pekka Teurajärven blogikirjoitus, ”Pelolle saa antaa valtaa”. http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/jari-pekka-teurajarvi/170/pelolle-saa-antaa-valtaa/5823/

Jari-Pekka Teurajärven poliittiset Facebook sivut: https://www.facebook.com/PerussuomalainenJariPekkaTeurajarvi/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sananvapaus

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »