Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)

Pelolle saa antaa valtaa

Torstai 28.7.2016 klo 16.26 - Jari-Pekka Teurajärvi

Euroopassa on käynnissä uskojen sota. En viittaa tällä ainoastaan johonkin uskontoon, vaan siihen mihin ihmiset uskovat ja mikä on heidän arvomaailmansa. Euroopassa uskotaan tasa-arvoon ja demokratiaan. Euroopassa lähes päivittäin iskevät terroristit ja aktivistit uskovat täysin erilaisiin arvoihin. Ihmisen oppimaa kulttuuria on helpohko muuttaa, mutta opittujen arvojen muuttaminen on tutkitusti erittäin vaikeaa. Uskojen sodassa uhka tulee sekä Euroopan ulkopuolelta että sisäpuolelta.

Ranska julisti sodan ISISiä (Daesh) vastaan. Ranskalaiset ovat saaneet tarpeekseen. Meillä Suomessa olemme säästyneet ISIS terroristi-iskuilta, mutta todennäköisyys iskuille on olemassa. Media ja useimmat tärkeistä päättäjistämme eivät tunnu haluavan tätä myöntää. Jokaisen Euroopassa tapahtuneen iskun jälkeen saamme lukea mediasta ”Pelolle ei saa antaa valtaa”.

Mielestäni terve pelko on hyvästä. Ihmisten tulee tarkkailla ympäristöään ja ympärillä oleviaan. Myös poliisilla tulee olla täydet valtuudet ja hyväksyntä kysyä kadulla kulkevalta vierasmaalaiseksi epäilevältältään henkilöpapereita, ilman että poliisia syytetään rasistiksi. En kokisi rasistiseksi käytöstä, jos minulta kysyttäisiin henkilöpaperit ulkomailla. Se olisi täysin hyväksyttävää ja ymmärrettävää. Onhan viranomaisilla oltava tieto ketä maassa liikkuu ja näitä tietoja on voitava pistotarkastuksin valvoa.

Myönnän miettineeni osallistuessani Oulussa järjestettyihin Kalevan -kisoihin, että onkohan tilaisuus kaikin puolin turvallinen. Vihervasemmisto oli julkaissut suunnittelevansa iskua Kalevan kisoihin, koska kisojen pääyhteistyökumppanina toimi ydinvoimayhtiö Fennovoima. Sama porukka on rikkonut yrittäjien työkoneita ja kivittänyt ihmisiä vahingoittamistarkoituksessa Fennovoiman työmaalla Pyhäjoella.

Heinäkuun alussa Saksassa loukkaantui 120 poliisia vasemmiston ”väkivaltaorgiassa”. Suomessa Vasemmistoliiton puheenjohtaja on (ennen valintaansa puheenjohtajaksi) tulkintani mukaan julistanut vasemmistolaisen väkivallan olevan hyväksyttävämpää, kuin muun väkivallan. Vasemmistolainen väkivalta on heidän mielestään parempaa väkivaltaa ja jotenkin oikeutettua. Poliiseja saa hakata, koska he ovat osa yhteiskunnallisia rakenteita. Mielestäni poliisit ovat ihmisiä. Perheen äitejä ja isiä.

Tulevana viikonloppuna Oulussa järjestetään Suomen suurin musiikkifestivaali Qstock. Jälleen mietin, että onko osallistuminen turvallista. Aioin silti osallistua. Pystyn hyväksymään kohtaloni, mikäli saisin surmani terroristi-iskussa. Sitä en kuitenkaan pystyisi hyväksymään, että lapseni ja perheeni joutuisivat terroristin iskun kohteeksi. Terroristeille on aivan sama, onko uhrina lapsia vai aikuisia.

Perussuomalaiset nuoret ovat puheenjohtajansa Sebastian Tynkkysen johdolla vaatineet palautusautomaatin laittamista pyörimään täydellä teholla. Perussuomalaisten politiikka onkin hallituksessa alkanut purra ja viimeisten maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella selvästi suurin osa turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen.

Kielteisen päätöksen saanut henkilö pitäisi pystyä palauttamaan kotimaahansa mahdollisimman pian. Tämä olisi kaikien etu. Kielteisen päätöksen saanut henkilö eittämättä aiheuttaa myös suuremman turvallisuusuhan, kuin henkilö joka vielä odottaa päätöstä. Tästä on todisteita muualta Euroopasta ja jopa naapurimaastamme Ruotsista.

Ratkaistavaksi jää vielä, että miten vasemmistolainen väkivalta saataisiin yleisemmin tuomittua? Tähän tarvitaan apuun kansan lisäksi myös mediaa.

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terrorismi, vasemmisto

Uskojen sota

Keskiviikko 20.7.2016 klo 13.47 - Jari-Pekka Teurajärvi

Eurooppa on suurimman myllerryksen alla sitten toisen maailmansodan. Eurooppalaisiin kohdistuneita terroristi-iskuja on ollut huomattavan paljon.

Mistä tämä kaikki sitten johtuu? Ihmismieli on monimutkainen. Suurin osa ihmisistä toivoo turvallisuutta ja hyvää tulevaisuutta elämäänsä. Länsimaiset ihmiset saavat turvallisuutta rahalla ja hyvällä sosiaaliturvalla. Väitän, että mikäli tulevaisuuden toivoa ei voi täyttää edellämainituilla, täytetään syntynyt aukko jollain muulla. Uskonto antaa monelle tulevaisuudentoivoa. Ei ole sattumaa, että pitkäaikaisvangeista suuri osa kääntyy uskoon vankeutensa aikana. Tämä tuo turvallisuuden tunnetta ja antaa uskoa tulevaisuuteen.

Pelolla saadaan valtaa. Suuria ihmisjoukkoja saadaan masinoitua tekoihin, joita turvallisessa yhteiskunnassa ei pitäisi tapahtua. Tästä on hyvänä esimerkkinä toiseen maailmansotaan johtanut pelolla hallinta. Tuolloin sivistyneet saksalaiset lähtivät mukaan toteuttamaan johtajansa ideologiaa.

Pelolla on hallittu kautta ihmiskunnan historian. Ristiretket ja uskonpuhdistukset ovat tästä hyvä esimerkki. Uskonnon avulla saatiin perusteltua kansalle edellä mainitun toiminnan tarpeellisuus. Tuolloin uskonnolliset johtajat olivat merkittävässä asemassa myös kansojen johtajina ja hallitsijoiden neuvonantajina. Pyhää kirjaa tulkittiin tuolloin siten, että sillä saatiin pönkitettyä valtaa mahdollisimman tehokkaasti. Ihmisiä hallittiin pelolla ja ei halutut henkilöt poltettiin noitina roviolla. Todisteita noituudesta ei varsinaisesti tarvittu, Riitti uskonmiehen todistus noituudesta.

2010-luvun uskonsota Euroopassa muistuttaa monella tavalla ristiretkistä ja silloisesta uskonpuhdistuksesta. Iso joukko uskovaisia on saatu masinoitua pyhää kirjaa tulkitsemalla. Tulkinta kohdistuu vieraita uskontoja ja kulttuureja kohtaan. Viha kohdistuu jopa samaa kirjaa pyhänä pitäviä kohtaa, koska heidän tulkintansa kirjasta ei ole ”oikea”.

Toisaalta vastaavanlaista vihaa, jota meillä kutsutaan vastakkainasetteluksi, on ollut havaittavissa myös 2010-luvun Suomessa. Kysymyksessä ovat eriävät poliittiset mielipiteet ja arvomaailma. Vain länsimainen demokratia, turvallisuudentunne ja hyvä sosiaaliturva estää ”uskonpuhdistuksen” Suomessa.

Turkissa, jota EU eliitti on ollut vetämässä unionin jäseneksi, tapahtui länsimaisittain ajatellen harvinainen sotilasvallankaappausyritys. Vallankaappauksen taustalla ovat erimielisyydet uskonnon ja sen tulkinnan suhteen.

Uskonto tuo turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuuden uskoa yksilölle, mutta ongelmia yhteiskunnalle. Uskonnon tarpeellisuus hyvän sosiaaliturvan maissa, kuten Suomessa, on vähentynyt. Tämä näkyy kirkosta eronneiden suurina määrinä. Uskonnon tarpeellisuus pysyy taas hyvällä tasolla maissa, joissa tilanne on turvaton ja sosiaaliturva mitätön.

Uskojen sota on selvyys vapaan liikkuvuuden ja siirtolaisuuden aikakautena Euroopassa. Tämä pitää tunnistaa ja tunnustaa. Eurooppaan tullaan hakemaan parempaa sosiaaliturvaa ja turvallisuutta. Mukana tulee kuitenkin myös opittu kulttuuri ja uskonto. Mikäli sosiaaliturva ja turvallisuuden tunne eivät olekaan odotusten mukaisella tasolla Euroopassakaan, mitä jää jäljelle? Opittu kulttuuri ja uskonto. Tähän saumaan on helppo iskeä terroristijärjestöillä.

 

Voit lukea kaikki aikaisemmat Jari-Pekka Teurajärven kirjoittamat blogit täältä: http://www.teurajarvi.net/10

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa

Oulun ICT-ala elää intia-ilmiötä

Keskiviikko 29.6.2016 klo 15.30 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kaleva uutisoi 29.6.2016, että Oulussa on huutava osaajapula ICT-alalla. Ennustin asian jo viime vuoden itsenäisyyspäivän blogissani ”Ouluun työvoimapula ensi vuonna”.

Kaleva kirjoittaa uutisessa osuvasti, että pula on osaajista. Yritykset rekrytoivat siis osaajia, jotka ovat tuottavia välittömästi istuttuaan sorvin ääreen. Osaaminen täytyy olla juuri oikeanlaista ja tämä vaatii insinööreiltä uusimpien teknologioiden ja ohjelmointirajapintojen sekä arkkitehtuurien hallintaa. ICT-maailma kehittyy tunnetusti nopeaan tahtiin ja vaatimukset sen mukana.

Osaavaa työvoimaa ei ole reservissä. Tämä on aiheuttanut ”intia-ilmiön” oulunseudulle. Intia-ilmiössä työntekijät vaihtavat työpaikkaa herkästi paremman ansion perässä. Nokian matkapuhelin klusterin raunioille on rakentunut huomattavasti heterogeenisempi yritysklusteri. Työnantajia onkin yht'äkkiä kymmeniä, verrattuna aikaisempaa Nokia keskittyneisyyteen.

Oulun ICT-alan työmarkkinoilla on siis tilanne, että yritykset palkkaavat osaajia toisista alan yrityksistä. Ne, kenellä on varaa maksaa, saavat parhaat osaajat. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä sekä työntekijän kannalta, että työnantajan kannalta. Työntekijä saa paremman korvauksen menetetystä vapaa-ajasta ja työnantaja saa dynaamisia osaajia. Suojatyöpaikkojen aika on ohi. Työtä tehdään enenevissä määrin projekteihin, joilla on selkeä alku sekä loppu.

Tilanne pätee myös yrityksen työvoimatarpeeseen. Toisinaan yritys elää tilanteessa, jossa osaajia ei ole riittävästi saatavilla ja toisinaan tilanteessa, joissa on tarve sopeuttaa eli lomauttaa tai irtisanoa yt-neuvotteluiden kautta.

Työmarkkinat ovat intia-ilmiön ja heterogeenisyyden lisäksi kahtiajakautuneet. Pienet ja usein taloudellisesti ohuemman kassan päällä lepäävät start-up firmat toimivat osaajien hautomona. Näillä firmoilla ei ole useinkaan varaa maksaa kovia palkkoja, mutta juuri näissä firmoissa saa tehdä erittäin monipuolista työtä, jossa osaaminen kehittyy. Oma-aloitteiset ja rohkeat henkilöt kasvavat näissä firmoissa huippuosaajiksi. Oma-aloitteellisuutta tarvitaan, koska kukaan ei ole näissä firmoissa neuvomassa, vaan osaaminen täytyy itse rakentaa. Rohkeutta tarvitaan, jotta uskaltaa lähteä pienemmällä palkalla taloudellisesti epävarman firman leiviin.

Toki start-up firman kautta voi myös rikastua nopeasti. Tämä mahdollisuutta harvemmin on isoissa ja keskisuurissa firmoissa. Rikastuminen vaatii innovatiivisuutta ja mahdollisuutta päästä start-up firman osakkaaksi. Osakkuus ei aina tarkoita yrittäjyyttä, sillä viranomaiset tulkitsevat osaajan yrittäjäksi vasta siinä vaiheessa kun omistusosuus on yli 15% firmasta. Rikastuminen ja yrityksen menestyminen vaatii loistavan innovaation likäksi paljon verta ja hikeä, sekä onnea ja riittävää markkinointipanostusta. Usein myös sitä köyhänä elämistä ja firmalle elämistä.

Mitä tulee intia-ilmiön jälkeen? Muutamat start-up firmat lyövät läpi ja kasvavat kansainvälisiin mittoihin. Näiden pohjalta tulee myös muutama uusi miljonääri oulunseudulle. Useampi start-up firma kuitenkin katoaa, mutta sieltä vapautuu huippuosaajia muihin firmoihin. Työntekijät oppivat välttämään ”huonoja” firmoja ja hakeutuvat töihin niihin firmoihin, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään. Ne firmat, joilla on vahva kassa tänäpäivänä ja katsovat tulevaisuuteen terveellä tavalla tulevat menestymään.

Osaajat ovat yrityksen suurin arvo. Työntekijään kannattaa panostaa ja jos haluaa varmistaa firmalle hyvän tulevaisuuden ja kassa antaa periksi, kannattaa rekrytä myös potentiaalisia osaajia, jotka saa vähäisellä perehdytyksellä tuottaviksi muutamassa kuukaudessa. Nämä ovat luultavasti niitä kaikkein lojaaleimpia osaajia.

Yritysten hallitusten edustajille lähetän terveisiä: laatikaa rekrytointistrategia, joka tekee teidän firmastanne osaajien parissa halutun.

Tuleville osaajille lähetän terveisiä: hankkikaa osaamista, jolle löytyy kysyntää. Miettikää kuitenkin kahdesti, jos työnantaja vaatii harrastuneisuutta alalle. Tarkoittaako tämä sitä, että työnantaja vaatii teitä ”harrastamaan” työnantajan projekteja myös vapaa-ajalla. Työlle on hyvä olla myös vastapainoa ja vapaa-ajalla kannattaa yrittää päästä irti töistä harrastamalla jotain ihan muuta kuin sitä työtä.

Omalta osaltani voin kertoa, että käytän aikaani Internet of Things (IoT) -osaamisen hankkimiseen. Hyvän pohjan tälle antaa valmis osaaminen internet teknologioista ja tiedonsiirrosta. IoT on kuitenkin ”vain” hieno käsite, jossa jo olemassa olevien teknologioiden päälle rakennetaan sovelluksia ja palveluita, jota suomenkielessä kutsutaan esineiden internetiksi. Tutustumisen arvoinen oululainen IoT innovaatio on RuuviTag, josta povaan alkua uudelle oululaiselle menestystarinalle. Kyseisen oululaisen innovaation avulla voi autotallissa helposti rakentaa innovatiivisia sovelluksia ja palveluita.

Voit lukea kaikki aikaisemmat Jari-Pekka Teurajärven kirjoittamat Kalevan blogit täältä: http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/jari-pekka-teurajarvi/170/

LÄHTEET

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula

Blogi Jari-Pekka Teurajärvi 6.12.2015: Ouluun työvoimapula ensi vuonna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ICT, työvoimapula, osaajapula

Tuomas Enbuske on nero

Lauantai 18.6.2016 klo 3.54 - Jari-Pekka Teurajärvi

Jari-Pekka Teurajärvi Kalevan blogissaan: "Tuomas Enbuske on nero"

Televisioviihteen mielenkiintoisimmat tyypit Peter Nyman, Jari Sarasvuo, Jaana Pelkonen, Hannu Karpo ja Pekka Ervasti häippäisevät vuoron perään, koska eivät osaa näytellä Pintaa syvemmältä -tyylistä punavihreää kesäteatteria. Toivottavasti edes Hjallis Harkimo, Arto Luukkanen ja Ruben Stiller jaksavat pysyä näissä bakkanaaleissa.

Punavihreät toimittajat ovat nyt televisiossa pettäneet 20 vuotta rummuttamansa toimittajan eettiset säännöt ja tehneet punavihreää politiikkaa. Se on tietysti punavihreiden kannalta hyvä, mutta silti kaikille katsojille on valehdeltu.

Toki useat mediatalot ovat onnistuneet vesittämään parhaat puolensa: Helsingin Sanomat luopui EU –jäsenäänestyksen alla puolueettomuudesta, Seiska jo aiemmin rehellisyydestä ja YLE suomalaisen kulttuurin puolustamisesta.

Jotta kansa ei miettisi näitä ikäviä faktoja, Enbuske on keksinyt nerokkaan idean. Sen nimi on Enbuske & ”muita tyhjäntoimittajia” tv-show. Kun Jari Sarasvuo oli tv-toimittaja, hänen ohjelmassaan oli syvällisiä keskusteluja. Peter Nyman taas analysoi Suomi-politiikkaa monitasoisesti. Enbusken ohjelma taas on kirjoitettu kuin lapselle, joka ei ole saanut kohdussa tarpeeksi happea. Samalla se on silti hieno yhdistelmä postmodernia monitasoisuutta ja parhaimmillaan beat-runoutta.

Enbuske shown mukaan Suomessa seikkailevat "uusnatsit", "Odinit", "persut", "Rajat-kiinniläiset" ja "Terhi Kiemungit". Persupilkka on toki paradoksaalista, sillä juuri punavihreät toimittajat – eivät persut - ovat painaneet toimituksissa punavihreitä uutisia kaiken maailman welcome-hengessä.

Enbuske showssa on vihollisia, joita ei oikeasti ole olemassa. Kun keksii itse vihollisensa, niitä vastaan on helppo varjonyrkkeillä.

YLE on kanavista narsistisin. Sen suurin tarkoitus on poseerata omaa sateenkaari ja monikulttuurista indentiteettiä muille. Tuomas Enbuske - kuten jokainen huono markkinoija - taas on itsekeskeinen. Tuomas Enbuske yrittää myydä kohderyhmälle, jonka persut myöntävät olevan olemassa. Eli älykkäälle kansalle.

Kaikki tutkijat tietävät asian, jota kukaan heistä ei kehtaa sanoa. Ihan yhtä paljon kuin meillä on demaritoimittajia, meillä on myös punavihreitä. Jokaista jonka puoluekirja on vas/vihr, vastaa tyyppi, jonka puoluekirja on sdp. Ja he ovat merkittävä toimittajaryhmä. Katsojien ja poliitikkojen on sitä hankala uskoa, sillä he kuuluvat kotimaiseen eliittiin, eli suomeksi sanottuna ovat rehellisiä.

Valitettavasti on käynyt kuten tohtori Mari K Niemi väitöksessään todisti: Mediasta on tullut politiikan osapuoli. Sekä Enbuske että Liekki käyttävät sitä hyväkseen. Koska he puhuvat räväköitä, muut reagoivat heidän puheisiinsa. Se antaa punavihreiden liskoaivoille kuvan, että Enbuske ja Liekki ovat vaaleilla valittuja päättäjiä. Molemmille naurettiin aluksi. Eipä kukaan olisi uskonut 10 vuotta sitten, että Liekki olisi jonakin päivänä YLE Kioskin toimittaja. Ja Enbuskesta tulee valitettavasti YLEn seuraava uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja.

Tuomas Enbuske ei ole musiikkipiirien Vesku Jokinen. Siinä missä Vesku Jokinen ja Klamydia ovat radion soittolistojen boikotissa, Enbuske pitää Facebookin kaverilistallaan demareita, jotta saisi oman tv- shown toisensa jälkeen.

Oikeat menestyjät Pekka Perä, Axl Smith, Nokian renkaat, Volgswagen, ja Karpaasit ovat tajunneet, että kannattaa mieluummin valehdella kunnolla massoille kuin olla rehellinen kenellekään. Tätä tekee Enbuskekin.

Tuomas Enbuske on markkinoinnin nero.

Lue myös muut Jari-Pekka Teurajärven Kalevaan kirjoittamat blogikirjoitukset tästä linkistä.

JARI-PEKKA TEURAJÄRVI

 

LÄHTEET

Tuomas Enbuske IL:n blogissaan: "Timo Soini on nero"

 

Mediaviikon kysely: Toimittajista puolet vasemmistolaisia, puoluekanta vaikuttaa sisältöön

 

Mediasta on tullut politiikan osapuoli (Väitös: VTM Mari K. Niemi, 30.8.2014, poliittinen historia)

 

Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä

 

Perussuomalaisten raportti: Toimittajat elävät punavihreässä kuplassa – viestinnän tutkijan mukaan jutut ovat neutraaleja

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, vastine

Oulun busseihin kotimaista biopolttoainetta

Perjantai 17.6.2016 klo 13.18 - Jari-Pekka Teurajärvi

Terveiset pohjoismaisesta joukkoliikenne konferenssista (NLTM & InformNorden 2016) Helsingistä. Olen täällä Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston delegaation mukana. Pohjoismainen joukkoliikenneväki kokoontuu vuoden tai kahden välein verkostoitumaan ja pohtimaan joukkoliikenteen suuntauksia. Kaksipäiväisen konferenssin ”päivän sana” on ollut IoT (Internet of Things) eli esineiden internet. Myös ajoneuvot kytkeytyvät internet -verkkoon ja tuovat kuluttajien tarjolle paljon uusia lisäpalveluita.

Oulussa voimme jo nauttia joistakin IoT palveluista, kuten pysäkkien infotauluista joilta pystyy havainnoimaan liikenteessä olevat bussit kartalla reaaliaikaisesti. Sama palvelu on käytettävissä älypuhelimissa ja tietokoneissa. Kyseinen palvelu perustuu avoimeen dataan, joka on kaikkien sovelluskehittäjien saatavilla maksuttomana.

Avoimen datan avulla säästetään veronmaksajien varoja, koska viranomaisten ja virkamiesten ei tarvitse kuluttaa työaikaansa uusien sovellusten innovointiin ja kehittämiseen. Varsinaisen data omistaa valtio tai kunnat eli me veronmaksajat. Parhaat innovaatiot ovat avoimen datan ansiosta isomman porukan hyödynnettävissä ja paras osaaminenkin löytyy näiltä osin virastojen ulkopuolelta tavallisten ohjelmistokehittäjien työpöydiltä.

Tulevaisuudessa matkustajan tarvitsee vain nousta bussiin ja jäädä oikealla pysäkillä pois. IoT hoitaa maksutapahtuman ilman, että käyttäjän tarvitsee silmäänsä räpäyttää. Kotoa töihin lähtiessä matkustaja nousee oikeaan bussiin oikeaan aikaan järjestelmän opastamana. IoT tietää onko bussissa tilaa ja matkustajien käyttämät vakiomatkareitit arjen aikatauluineen. Virossa edellä mainittu IoT järjestelmä on jo pitkälle kehitetty, vaikka Tallinna tarjoaakin asukkailleen ilmaisen joukkoliikenteen.

Joukkoliikenteen kehittämisessä ICT on ajanut painopisteeltään varsinaisen linja-autokaluston kehityksen edelle. Tämä suuntaus tuli hyvin selville konferenssissa, sillä lähes jokainen ständi liittyi ICT –alaan. Konferenssissa oli kuitenkin esillä myös busseja. Poliittisilla päättäjillä on suuri rooli olla vaikuttamassa vähäpäästöisten linja-autojen markkinoille tuloon. Vaihtoehtoja on monia, eikä tarkkoja standardeja ajoneuvojen suhteen ole.

Pohjois-Suomeen ja Oulun seudulle soveltuu parhaiten polttomoottorilla toimivat ratkaisut. Sähköbussit toimivat parhaiten lämpimissä olosuhteissa. Sähköbussin ongelma on pohjoisissa talviolosuhteissa sisätilan lämmitys sekä lyhyt toimintasäde. Sähköbussin hinta on myös melkein kaksi kertaa kalliimpi kuin perinteisen polttomoottorilla varustetun.

Lisäksi sähköbussin käyttöikä on reilut 10 vuotta (akkujärjestelmä), kuin perinteistä bussia voi samoilla ajokilometreillä käyttää ainakin tuplasti kauemmin. Sähköbussissa on ilmastointina sekä lämmittimenä ilmalämpöpumppu. Tekniikaltaan siis täysin sama, kuin kiinteistöissä käytettävät ilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumppujen lämmitysteho loppuu linja-autojen tapauksessa kuitenkin noin -10 celsius astetta kylmemmissä olosuhteissa. Teho ei riitä lämmittämään bussin sisätiloja kyseisissä olosuhteissa, varsinkaan kuin ovia avataan ja suljetaan jatkuvasti.

Sähköbusseihin saa polttoainetoimisen webaston eli lämmittimen, mutta tämä vaihtoehto on lähinnä koominen, ottaen huomioon sähköauton alkuperäisen tarkoituksen päästä eroon uusiutumattomista luonnonvaroista valmistetuista polttoaineista. Pohjois-Suomeen soveltuu parhaiten biopolttoaineella toimivat ratkaisut. Kajaaniin valmistuu biopolttoainetehdas, joka valmistaa 100% kotimaisista raaka-aineista lähienergiaa. Tulevissa joukkoliikenteen kilpailutuksissa tulisikin vaatia tulevalta bussikalustolta biopolttoaine yhteensopivuutta ja rakentaa Ouluun jakelupisteet. Emme olisi enää riippuvaisia ulkomailta tuodusta öljystä ja kansantaloudellinen hyöty olisi ilmeinen.

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne, biotalous, IoT

Kyllä Suomessakin osataan: Korruptoitunut Suomen Olympiakomitea

Torstai 9.6.2016 klo 10.47 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomen Olympiakomitean rahasotkut ja hyvä veli -järjestelmä paljastui ministeriön tarkastuksen yhteydessä. Olympiakomitea joutuu maksamaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä valtionavustuksia takaisin yli 435 000 euroa vuodelta 2014, kun valtionavustusten kokonaismäärä oli tuolloin noin yhdeksän miljoonaa euroa. Olympiakomitea pyörii pääosin valtion eli veronmaksajien rahoilla.

Suurin yksittäinen takaisinperintä koostuu Huippu-urheiluyksikön työntekijöille maksettavista yli 70 000 euron palkkakaton ylittävistä palkoista. Lisäksi suuria summia on kertynyt myös kilometrikorvauksista, eikä ajopäiväkirjoja ole velvoitettu täyttämään.

Hallinto on ollut rahankäytön osalta vastuutonta. Räikein esimerkki on Sotshin Olympialaisista. Olympiakomitea oli varannut hotellihuoneita, jotka jäivät käyttämättä. Huonevarauksia ei jostain syystä peruttu. Kustannus melkein puoli miljoonaa euroa. Isompi summa, kuin mitä nyt peritään Olympiakomitealta takaisin.

Rahoja on hassattu myös ryyppäämällä. Alkoholiin oli tarkastuksen mukaan kulutettu kohtuuttoman paljon rahaa.

Erityisen epämiellyttävänä pidän sitä, ettei lakia ole noudatettu kilpailutuksen osalta, vaan tavaraa tai palveluita on tilattu hyvä veli verkostolta.

Kansainväliset urheilun kattojärjestöt ovat rypeneet korruptioskandaaleissa. Kyllä meillä Suomessakin, maailman vähiten korruptoituneessa maassa, tämä osataan. Suomessa ei kukaan kuitenkaan vaikuta ottavan vastuuta tapahtuneesta ja samat henkilöt jatkavat samoissa tehtävissä.

Alunperin opetus- ja kultturiministeriön tarkastusyksikkö katsoi, että Olympiakomitealta pitäisi periä avustuksia takaisin 1,3 miljoonaa euroa myönnetystä yhdeksästä miljoonasta. Ministeriö kuitenkin kohtuullisti summaa tuohon noin 435 000 euroon, jotta järjestö ei joutuisi talousahdinkoon.

Mielestäni koko summa olisi pitänyt periä takaisin ja saattaa vastuulliset vastuuseen. Olympiakomitean hallitus on ensikädessä vastuussa. Lisäksi korruptoituneet johtohenkilöt pitäisi laittaa kilometritehtaalle.

Ketä tästä korruption paljatumisesta on sitten kiittäminen? Syksyllä 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöön asteli uusi tarkastuspäällikkö, Viivi Lajunen. Kiitos.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

 

Kirjoitus on julkaistu mm. sanomalehti Kalevassa 9.6. (printti)

 

LÄHTEET

YLE Areena: YLE A-Studio

YLE: Laaja tarkistusraportti: Suomen Olympiakomitea käytti valtionavustuksia makeisiin, alkoholiin, sateenvarjoihin…

YLE: Huippu-urheilun hyvät veljet – näin paljastuvat vanhat tavat junailla urheilurahaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korruptio, Suomen Olympiakomitea, Hyvä veli -järjestelmä

Nokian irtisanomiset odotettua pahemmat

Perjantai 3.6.2016 klo 15.31 - Jari-Pekka Teurajärvi

Sanomalehti Kaleva uutisoi 3.6.2016 Nokian irtisanovan 200 työntekijäänsä Oulusta. Luottamusmiehen mukaan on mahdollista, että osa työllistyy yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Tilanteen tekee mielestäni erityisen haastavaksi uutisen toteamus, että ”Yt-neuvottelujen ulkopuolella oli vain tuotekehitys”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanomiset kohdistuvat tuotannon puolelle sekä tuoteohjelmiin.

Oulussa olisi kysyntää tuotekehitysosaajille ja insinööreille. Kaikenlainen tuotanto on pääosin siirtynyt jo vuosia sitten Suomesta halpamaihin. Oulussa on tuotantoa ollut erityisosaamisen ansiosta. Tuotekehityslinjastot on suunniteltu Oulussa ja toimitettu testauksen jälkeen tehtaille muualle maailmaan. Oulussa ei juurikaan ole tuotantotyöpaikkoja auki nykypäivänä.

Nokia kantaa onneksemme yhteiskuntavastuutaan Bridge-ohjelmansa avulla. Bridge-ohjelma mahdollistaa irtisanottaville uuden väylän elämässään. Osa perustaa yrityksen ja osa kouluttautuu uudelle alalle. Ilman Nokia tukea näkisin tilanteen mahdottomaksi tuon 200 työntekijän osalta. Mikäli irtisanottavat olisivat olleet tuotekehityksen puolelta, olisi uudelleen työllistyminen ollut paljon helpompaa.

Toivon kaikille irtisanottaville uskoa tulevaisuuteen. Jos joskus on tuntunut siltä, ettei se nykyinen työ olekaan sitä mitä kaikkein eniten haluaisi tehdä, mutta kohtuullisen hyvän palkan ansiosta on pysynyt työssä kiinni, niin nyt on se elämän mahdollisuus valita toisin. Toki pakon sanelemana, mutta harva olisi ilman pakkoa suunnanmuutosta tehnyt.

Nokialle jääville työntekijöille toivotan jaksamista, sillä Nokian ja Alcatel-Lucentin välinen integraatio tuskin on vielä valmis. Päätöstä tulevista yt-neuvotteluista ei kokemukseni mukaan tehdä aina työntekijän näkökulmasta katsottuna järkeen perustuen. Oulun valttina on huippuosaaminen, mutta sekään ei aina riitä. Suuren yhtiön pyörittäminen on kuin pyörittäisi valtiota. Päätökset ovat usein poliittisia ja jokaisella on oma etunsa ajettavana. Niin suomalaisilla kuin ranskalaisilla.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 7.6.2016 (printti)

LÄHTEET

Kaleva: Nokialta irtisanottiin Oulussa reilut 200 – "sellainen tuntuma, ettei nämä tähän jää"

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, yt-neuvottelut, työllisyys

Lohikuume nousee, vai nouseeko?

Keskiviikko 1.6.2016 klo 3.14 - Jari-Pekka Teurajärvi

Tänään eli kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.

Itämeren alueen kalastuspolitiikka on ollut suotuisa viime vuosina itämerenlohen lisääntymiselle. Omassa lapsuudessani 80-luvulla ja 90-luvun alussa lohi oli ”tuntematon kalalaji” Muonionjoessa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kyseisen joen rannalla, enkä koskaan nähnyt lohen hyppäävän enkä kuullut kenenkään lohta joesta saaneen. Kaupasta kannettiin kotiin ruokaa muovipussissa, jossa luki ”Pelasta lohemme!”. Tilanne muuttui 90-luvun lopulla dramaattisesti. Lohi pääsi taas jokeen ja rannat täyttyivät jokiveneistä sekä kalastajista.

Rajajokemme kalastuskulttuurista täytyy poistaa muutama imagollinen sekä eettinen haitta. Punttikalastus, spinfluga on ongelma, joka ei rajajoelle kuulu. Kyseisessä kalastustavassa oikein kalastettuna heitetään virvelillä veteen paino ja siimassa on putkiperho, jonka paino vie joen pohjan läheisyyteen. Lohi iskee virtapaikassa putkiperhoon kiinni, jos tuuri käy. Punttikalastus on kuitenkin muuntunut rokastukseksi, jossa virvelillä kiskotaan painoa lujasti ja tarkoituksena on saada koukut tarttumaan lohesta kiinni satunnaisesta kohdasta. Tässä kalastustavassa lohi usein pääsee irti, mutta koukku kuitenkin vahingoittaa kalaa. Kala on tällöin altis taudeille tai kuolee saamiinsa vammoihin jo ennen kuin tauti aiheuttaa saman lopputuloksen.

Toinen ongelma on verkkokalastus. Tornionjoella puhutaan perinnekalastuksesta. Kysymyksessä on kulkuverkot, joka on virrassa ajelehtiva verkko. Tällä menetelmällä saadaan koko joen leveydeltä naarattua lohet verkkoon. Toinen sovellus on kulleverkko eli veneeseen kiinnitetty nuotta. Tällöin kahden veneen välille viritetään verkko ja jälleen koko joen leveydeltä saadaan naarattua lohet verkkoon. Verkkokalastus on tehokasta, mutta kenenkään ruuan saanti ei tyrehdy, vaikka se kiellettäisiin. Verkkokalastus on niin tehokasta, että verkkokalastuksen ajankohta näkyy Kattilankosken lohilaskurissa, jossa nousulohet lasketaan kaikuluotauksen avulla. Perinnekalastusta saa harjoittaa vain tietyinä ajankohtina.

Oulussa ei lohikuumetta havaitse. Tämä johtuu siitä, että aikanaan yksi parhaista lohijoista, Oulujoki on padottu. Imagosyistä Merikoskeen on rakennettu lohiportaat. Ei se lohikantaa jokeen tuo. Tutkijat kiinnittivät seurantalaitteita Merikosken portaista nousseisiin lohiin. Seurannan tulos oli, että lohet kiertävät rinkiä mereltä lohiportaita ylös ja heti voimalasta alas takaisin suistoon. Sanomalehti Kaleva uutisoi kesällä 2015, että Hupisaarten puroissa olisi lohelle ja taimenelle loistava lisääntymisalue, mikäli puroja hieman kunnostettaisiin. Tuokin olisi vain imagollinen temppu. Tällä viikolla uutisoitiin, että Muhoksen Montanssa aloitetaan lohien ylisiirrot uudella tekniikalla. Kalat on tarkoitus siirtää yläjuoksulle lisääntymään. Jälleen kerran kysymyksessä on imagotempaus. Edellämainituilla keinoilla ei valitettavasti saada elinvoimaista lohikantaa palautettua jokeen.

Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen ja maailman joista purettua. Tämä on valitettavasti se ainoa keino elinvoimaiselle lohi- ja taimenkannalle joessa. Kiiminkijoki esimerkkinä todistaa sen, ettei edes pelkkä vapaana virtaava joki riitä. Lohi ja taimen tarvitsevat juuri sopivanlaisen lisääntymispaikan sen lisäksi, että ovat leimautuneet kyseiseen jokeen. Lohi palaa syntymäjokeensa lisääntymään.

Vesivoimaa mainostetaan vihreänä ja puhtaana energiana. Ei vain muisteta mainita, että vesivoima on tappanut joen vaelluskalakannat sekä mahdollisuuden kalastusmatkailua palvelevaan yrittäjyyteen. Tämä on se syy, miksi kannatan ydinvoimaa ja toivotan uuden ydinvoimalan tervetulleeksi Pyhäjoelle.

Vesivoiman kannattavuus on jo tänä päivänä sillä rajalla, että onko se kannattavaa. Lapin Kansan pääkirjoituksessa 5.5.2016 todettiin: ”Tuulivoimaloiden tukeminen verorahoilla pisti sähkömarkkinat sekaisin. Jopa vesivoiman kannattavuus on heikentynyt roimasti.” Lisäksi kirjoituksessa todettiin seuraavaa: ”Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWH:lta, kun pelkästään vesivoimalan kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWH:ta kohti”.

Menemme siis kohti vapaana virtaavia jokia ja kalastusmatkailun kukoistuskautta myös oulujokivarressa.

Kireitä siimoja!

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

 

Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 2.6.2016 (printti) ja 3.6.2016 (verkko), Oulu-lehdessä 8.6.2016 (printti) ja 7.6.2016 (verkko), Kotipitäjä lehdessä 8.6.2016 (printti).

LÄHTEET

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalastus, lohi, vesivoima

Oulun demokratia remonttiin

Tiistai 24.5.2016 klo 16.16 - Jari-Pekka Teurajärvi

Aluelautakunnat päättämään reuna-alueiden asioista

Oulun kouluverkkoselvitys toi esiin demokratian ongelman. Kuntalaisia kuultiin niissä kaupunginosissa, joissa lukio aiottiin lakkauttaa. Viesti alueen asukkailta päättäjille oli selvä: Emme halua luopua lukioista. Viesti meni kuin kuuroille korville ja Kiimingin, Oulunsalon, Laanilan, Merikosken sekä Pateniemen lukiot on määrä lakkauttaa.

Laanila, Merikoski ja Pateniemi sijaitsevat kantakaupungin alueella ja taloudelliset, yhdyskuntarakenteelliset sekä identiteetilliset vaikutukset ovat erilaiset näiden lukioiden osalta verrattuna Kiimingin ja Oulunsalon lukioihin.

Mielestäni asia ei edennyt oikeudenmukaisesti, eikä etenkään alueen asukkaiden tahdon mukaisesti Kiimingin ja Oulunsalon kaupunginosissa. Alueen ihmisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, mutta mitään vaikutusta kouluverkkoselvitykseen sillä ei ollut. Kyseisiä lukioita ei huomioitu vaihtoehdoissa muutoin kuin kuoliniskulla.

Osallistuminen on kansalaisoikeus. Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Valtuustolla on velvollisuus huolehtia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huoli siitä, että kunnan asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki on luonteeltaan mahdollistava, eli valtuustolle jätetään harkittavaksi se, miten asiat järjestetään.

Oulun kaupunkiin on luotu kuntalaisille lain vaatima vaikuttamiskanava. Yhteisötoiminnan keskiössä on 21 alueellista yhteistyöryhmää, joissa alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Yhteistyöryhmissä on mukana asukkaita, asukasyhteisöjä, yhdistyksiä, järjestöjä ja luottamushenkilöitä. Näiden lisäksi mukana on julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia, kuten koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta ja alueen yrittäjiä.

Lisäksi Oulussa on järjestetty ”Oulun raadit” 2014 ja 2015. Asukkaiden kannalta tärkeiden päätösten edellä ja joskus jopa tehtyjen päätösten jälkeen, on järjestetty info- sekä keskustelutilaisuuksia.

Oulun kaupunginhallitus tulee esittämään valtuustolle, että valtuutettujen lukumäärä säilyy ennallaan tulevallakin valtuustokaudelle. Valtuutettujen määrä on nykyisellään 67. Uuden kuntalain mukainen valtuutettujen minimi määrä Oulun kokoisessa kaupungissa on 59. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli vuoden 2016 loppuun mennessä.

Painetta vähentää valtuutettujen määrä asettaa tuleva maakuntahallinto, joka astunee voimaan kesken tulevan valtuustokauden. Tällöin kunnilta siirtyy noin puolet tehtävistä maakunnalle. Mikäli valtuutettujen määrä vähennettäisiin, tarkoittaisi se käytännössä Oulun tapauksessa sitä, ettei kaupungin reuna-alueille enää riittäisi ”omia” valtuutettuja. Tämä vähentäisi reuna-alueiden vaikuttamisen mahdollisuuksia oleellisesti. Nykyisenlainen yhteisötoiminnan malli ei turvaa uskottavaa vaikuttamisen mahdollisuutta, vaikka onkin paljon tyhjää parempi. Valtuutettujen määrä tulee erittäin todennäköisesti pienenemään maakuntahallinnon voimaan tulon jälkeisellä valtuustokaudella ja tähän tulisi varautua hyvissä ajoin.

Edellämainitusta seikoista johtuen on demokratian rakenteita syytä muuttaa Oulussa. Kuntalaisaloite on yksi asukkaiden vaikuttamiskanava. Aloiteoikeus perustuu kuntalakiin, jonka mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Nykyiset esitykset demokratian rakenteesta ovat lyhytnäköiset ja riittämättömät takaamaan kaikkien oululaisten todellisen vaikuttamisen mahdollisuudet asuinalueellaan. Nykyisessä esityksessä otetaan kantaa vain valtuutettujen määrään.

Oulun kantakaupungista selkeästi erillään oleviin keskuksiin tulee perustaa aluelautakunnat, jotka vastaavat kokonaisvaltaisesti ainakin seuraavista palveluista: lukio, perusopetus, kulttuuri, päivähoito, kotihoito. Aluelautakunnat tulisivat seuraaviin kaupunginosiin:

- Haukipudas (Haukipudas, Martinniemi, Jokikylä, Kello, Kalimeenkylä)

- Kiiminki (Kiiminki, Huttukylä, Alakylä, Hannus, Jääli, Välikylä)

- Ylikiiminki (Ylikiiminki, Vesala, Vepsä, Vuotto, Nuoritta, Jolos)

- Yli-Ii (Yli-Ii, Jakkukylä, Tannila, Pahkala)

- Oulunsalo (Oulunsalo, Kylänpuoli, Salonpää)

- Sanginsuu (Sanginsuu, Ulkosanki, Sanginjoki, Lapinkangas, Madekoski, Juurusoja, Pikkarala, Hangaskangas)

Päätettävässä aluejaossa tulee huomioida alueen asukkaiden toiveet sekä esitykset vastuunalaisista palveluista ja edellä esitetty aluejako on vain suuntaa antava.

Kuntalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2796. Mikäli kuntalaisaloitteen allekirjoittaa 2% kunnan äänioikeutetuista, tulee kunnanvaltuuston käsitellä aloite kuuden kuukauden kuluessa. Oulussa on noin 150 000 äänioikeutettua, joten kuntalaisaloitteeseen vaaditaan noin 3000 allekirjoitusta.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

0408073847

teurajarvi@hotmail.com

www.teurajarvi.net

TIEDOTE julkaistu mm. Oulu-lehdessä 25.5.2016 (verkko) ja 28.5.2016 (printti)

LÄHTEET

Oulun kaupungin yhteisötoiminta

KALEVA: Kouluverkkoselvitys suosittelee Ouluun seitsemän lukion mallia

KALEVA: Kaupunginhallitus haluaa pitää valtuutettujen määrän ennallaan Oulussa

Kuntalaki

Valtuutetun käsikirja 2013-2016 (ISBN 978-952-5801-61-3)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, oulu

Pelaa kotimaisia uhkapelejä

Tiistai 10.5.2016 klo 11.23 - Jari-Pekka Teurajärvi

Näin jääkiekon MM-kisojen aikana kehoitan jälleen suosimaan suomalaista. Veikkauksen pelejä pelaamalla saat joko veikkausvoittoja tai tuet kotimaista liikuntaa, taidetta, tiedettä, nourisotyötä sekä muita tärkeitä kohteita. Veikkauksen varat käytetään meidän suomalaisten hyväksi. Pelaajat saavat voittoina 55 prosenttia sijoittamistaa rahoista takaisin. Pelieuroista 27 prosettia ohjataan yhteiseksi hyväksi meille kaikille. Pelien tuotosta suunnataan yli 500 miljoonaa euroa suomalaisille edellä mainittuihin kohteisiin.

Pelaamalla ulkomaisten peliyhtiöden pelejä tuet ulkomaisia yksityisiä firmoja. Rahat menevät tällöin rikkaiden taskuun, mikäli et sitten satu voittamaan rahoja omaan taskuusi.

Veikkauksen tarjoamat kertoimet peleihin eivät ole valitettavasti kilpailukykyisiä ulkomaisten yhtiöiden vastaaviin. Tähän pitäisi saada parannus ja siihen pystyvät vaaleilla valitut päättäjät vaikuttamaan, sillä Veikkaus on täysin kotimainen ja valtion eli meidän suomalaisten omistama kansallinen rahapeliyhtiö.

Kirjoitus on julkaistu mm. Forum24-lehdessä 12.5.2016 (printti) ja 12.5.2016 (verkko)

1 kommentti . Avainsanat: veikkaus, kotimainen

Suosi suomalaista työtä

Lauantai 30.4.2016 klo 2.25 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomen hallitus perusti parlamentaarisen työryhmän, joka seuraa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toteutumista. Ryhmän jäsen, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, varatuomari Leena Meri kysyykin: ”Suomi tarjoaa maailmanluokan peruskoulutuksen ja maksuttoman korkeakoulutuksen. Onko moraalisesti oikein, että kiitoksena yhteiskunnalle jotkut pyrkivät minimoimaan valtiolle maksettavat velvoitteet yritystoiminnasta, pahimmillaan maksuja ei suoriteta Suomeen lainkaan?”.

Suomalainen insinöörityö ei karkaa ulkomaille, kuten rikkaiden rahat Panaman veroparatiisiin. 2000-luvun alussa suomalainen insinöörityö karkasi. Esimerkiksi ICT-alalla intialainen insinööri oli tuolloin helposti 5-10 kertaa halvempi kuin suomalainen. Suomalaiset ICT-alan yritykset kuitenkin pian huomasivat, että intialaisia täytyi palkata 5-10 kappaletta hoitamaan se työ, jonka hoitaisi yksi suomalainen insinööri. Hinta työlle oli siis loppujen lopuksi sama Suomessa ja Intiassa. Erona oli kuitenkin laatu. Suomalainen laatu oli edelleenkin parempi kuin intialainen.

Myös kulttuureissa on eroja. Kun suomalainen lupaa työn valmiiksi tiettyyn päivään mennessä, voi lupaukseen luottaa. Mikäli aikataulu jostakin syystä näyttäisi viivästyvän, myöntää suomalainen insinööri tilanteen ja päivittää aikataulunsa. Samaan aikaan intialainen ei kulttuurillisista syistä voi myöntää työn viivästyvän, koska menettäisi kasvonsa. Jos tuote on viallinen pyrkii suomalainen insinööri korjaamaan vian. Intialainen insinööri ei voi myöntää tuotteen olevan viallinen, koska menettäisi kasvonsa.

Jos haluat saada intialaiselta insinööriltä rehellisen vastauksen, täytyy sinun jo kysymyksen asettelussa ottaa kaikki vastuu aikataulun myöhästymisestä tai tuotteen viallisuudesta omille niskoillesi ja saatat saada rehellisen vastauksen. Näin suomalainen insinööri ratkaisi ongelman.

Suomalainen työmies on monessa mielessä esimiehensä kanssa tasavertainen. Esimerkiksi kiinalaisessa kulttuurissa ei näin ole. Jos menet saunaan kiinalaisen insinöörin kanssa ja olet hänelle esimiesasemassa, muista käydä säännöllisin väliajoin jäähdyttelemässä. Tämä siksi, että kiinalainen ei poistu saunasta ennen esimiestään. Ei vaikka pyörtyisi sinne saunaan. Kulttuurillinen ominaispiirre. Kiinalainen työmies tulee töihin aina ennen esimiestään ja poistuu töistä vasta kun esimies on jo poistunut. Jos käyt jäähdyttelemässä ulkona pakkasessa, niin pyri tällöinkin lyhyeen jäähdyttelyyn kiinalaisen kollegasi parasta ajatellen.

Suomalainen työ pitää brändätä maailman parhaaksi työksi, jotta tuleva kilpailukykyloikka saisi mukanaan runsaasti investointeja ulkomailta. Ei ole sattumaa, että Ouluun saapui useita ulkomaisia yrityksiä vuoden 2014 Nokia-Microsoft-Broadcom -irtisanomisten haaskalle. Täällä oli tarjolla maailman parasta insinöörityövoimaa. Hinta-laatu suhde oli maailman paras. Irtisanotut insinöörit osasivat markkinoida itsensä maailmalle ja kertoa tämän. Ei tänne muuten olisi kukaan löytänyt, vaan oululaiset insinöörit olisivat joutuneet suuntaamaan ulkomaille.

Leena Meri: ”Me perussuomalaiset kannustamme ihmisiä ostamaan suomalaista ja kuluttamaan yhteiskuntavastuullisesti. Näin vapun kynnyksellä arvostakaamme suomalaista työtä.

Olen havainnut, että on vaikea ostaa suomalaista. Vaikka pyrkisi tekemään valintoja, ei läheskään aina ole suomalaista vaihtoehtoa tarjolla. Voit kuitenkin tehdä valinnan ja ostaa suomalaisesta kivijalkaliikkeestä, sen sijaan että tilaisit hieman halvemmalla kotiin kannettuna ulkomailta. Ainakin jos ensin käyt siellä kivijalkaliikkeessä asiantuntijalta kysymässä, että ”mitä ominaisuuksia tämä kamera sisältää?”.

Mielestäni rikkaiden rahojen siirto laillisesti Panaman kaltaisiin veroparatiiseihin on periaatetasolla verrattavissa tavallisten ihmisten rahojen siirtoon ulkomaalaisiin verkkokauppoihin. Kumpikin tekee laillisen valinnan. Kumpikin tuhoaa hyvinvointijärjestelmäämme. Kumpikin tekee sitä omassa mittakaavassaan.

 

LÄHTEET

https://www.suomenuutiset.fi/meri-kaikki-mukaan-talkoisiin-harmaata-taloutta-ja-veronkiertoa-vastaan/

Kommentoi kirjoitusta.

Nokian yt-pommi ei yllättänyt

Keskiviikko 6.4.2016 klo 16.18 - Jari-Pekka Teurajärvi

Kaikki sympatiat Nokian henkilöstölle. Uutinen yt-neuvotteluista oli odotettu, ainoastaan ajankohta oli kysymysmerkki. Kun kaksi saman alan isoa yhtiötä fuusioidaan, on selvää että integraatio aiheuttaa päällekkäisten toimien karsimista.

Suomen osalta mielenkiintoisinta on tietää, että minkä alan osaajia Nokia vapauttaa toiminnoistaan. Oulun seudun viimeisten vuosien kokemuksesta voin sanoa, että softa-alan osaajille riittää kysyntää. Oulun ICT-rakenne on tervehtynyt Nokia suurirtisanomisten ansiosta. Nyt seudulla on yhden suuren toimijan sijasta useita pieniä ja keskisuuria toimijoita. Mukaan mahtuu myös kansainvälisiä korporaatioita.

Tilanne Oulun seudulla on muuttumassa vähitellen työntekijän markkinoiksi aikaisemman työnantajan markkinan sijasta. Osaajalla on mahdollisuus kilpailuttaa itseänsä useilla eri firmoilla. Tälläkin hetkellä on huutava pula web-osaajista ja kokeneista koodareista.

Te-palvelut ovat hoitaneet oman leiviskänsä hyvin. EGR (Euroopan globaalisaatio rahasto) rahat on saatu muutettua työpaikoiksi. Lisäksi Oulussa toimiva yrityshautomoiden klusteri on saanut aikaan start-up yritysten paljouden. Vuonna 2014 irtisanotuista Microsoftin ja Broadcomin työntekijöistä vain aniharva on enää työttömänä työnhakijana. Joukko oli alunperin noin 1000 hengen kokoinen.

Mikäli Nokialta vapautettava osaaminen on softa-alan tekijöitä, en ole huolissani heidän tulevaisuutensa suhteen. Oulussa on valmis toimiva konsepti heidän tukemisekseen. Jos osaajat ovat muun alan ammattilaisia, niin samaa konseptia luulisi pystyvän soveltamaan myös heidän uudelleen kouluttamiseen ja työllistämiseen.

Vaikka irtisanominen on aina henkilökohtainen tragedia, pitää päättäjien nähdä tilanne mahdollisuutena.

 

Jari-Pekka Teurajärvi

ex-Nokia insinööri

 

Uusi Suomi uutisoi 6.4.2016 tähän blogiin perustuen: Nokian yt-pommi voi ollakin hyvä uutinen? ”Tälläkin hetkellä on huutava pula”

Lähteet

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/nokia-aloittaa-yt-neuvottelut-vahennystarve-oulussa-satoja/724527/

http://yle.fi/uutiset/nokia_aloittaa_yt-neuvottelut__vahentaa_arviolta_1_300_suomessa/8791438

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, yt-neuvottelut

Miksi maksaa veroja, jos ei taho

Tiistai 5.4.2016 klo 0.19 - Jari-Pekka Teurajärvi

Laaja veronkierto- ja verovilppiskandaali avautui tietovuodon ansiosta. Varakkaat ihmiset ja yritykset ovat käyttäneet surutta hyväkseen globaaleja porsaanreikiä ja veroparatiiseja. Tämä on ollut tiedossa, mutta ongelmaa saa uudet mittasuhteet kun veropakolaisille saadaan kasvot.

Digiaikakaudella mikään salainen tieto ei ole salassa. Tämä on fakta. Yleisin tietovuotaja ja heikoin lenkki on tietoon käsiksi pääsevä työntekijä. Tämä on fakta.

Veronkierto on vain varakkaiden mahdollisuus. Näin vaidaan sanoa kärjistäen. Heikompiosaiset voivat kiertää veroja tekemällä töitä pimeänä, mutta siihen keinot sitten loppuvatkin. Kansainväliset suuryritykset suunnittelevat veronmaksunsa huolella. Miksi maksaa veroja sinne, missä veroprosentti on korkein, jos voi maksaa veronsa sinne missä prosentti on matalin. Parhaassa tapauksessa verot voi jättää kokonaan maksamatta.

Useat Suomessa toimivat kansaiväliset suuryritykset jättävä veronsa maksamatta Suomeen. Tämä tehdään täysin laillisesti kierrättämällä rahaa yrityksen sisällä siten, että Suomen toiminnoista ei tarvitse maksaa veroja. Voitot kierrätetään konsernin sisällä sellaiseen maahan, missä on lempeämpi verokohtelu.

Tyypillinen esimerkki veronkierrosta on seuraava: Konsernin ulkomailla sijaitseva osa lainaa näennäisesti rahaa Suomessa toimivalle konsernin osalle. Suomessa tehdyillä voitoilla lyhennetään lainaa ulkomailla sijaitsevalle konsernin osalle. Lainan ylisuuret korot voi vähentää verotuksessa. Näin lopputulos saadaan näyttämään juuri siltä kuin halutaan eli yleensä nollaveroilta.

Valtiot kilpailevat keskenään sillä, että kuka saa kerättyä suuryritysten verot kassaansa. On kannattavampaa saada miljardeja euroja kassaan perimällä kaikilta suuria voittoja tekeviltä yrityksiltä vain pieni siivu voitoista, kuin ettei saisi mitään pyrkimällä verottamaan ison siivun voitoista. Suomi on tässä kilpailussa pahasti jälkijunassa ja siivut jää saamatta. Tämä on ollut tiedossa, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömät.

Poliitikot mielellään kehuvat yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen, vaikka voisivat olla maksamatta. Tälläisiäkin kansainvälisiä suuryrityksiä on olemassa. Voidaan siis sanoa, että varakkailla yrityksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus valita mihin veronsa maksavat. Asian ei pitäisi kuitenkaan olla näin. Voitoista pitäisi maksaa vero sinne, missä voitot tehdään. Näin sanoo maalaisjärki.

Veronmaksunsa laiminlyövät suuryritykset kehtaavat vielä samaan aikaan kupata Suomen valtiolta erilaisia tukia yrityksen toiminnan tukemiseksi.

Hyvänä puolena tämä uusi tietovuoto tulee aiheuttamaan uuden tarkastelun verovuoto-ongelmalle. Tarkastelusta tulee kansainvälinen, jolloin todellisia muutoksia voi olla luvassa. Kansallisesti ongelmaa ei voida täydellisesti ratkaista, koska kysymyksessä on kilpailukykytekijä.

Mitä suurempi veronmaksaja, sitä suurempi verovilppi. Verotuksessa tulisi keskittyä tukkimaan suurten verovirtojen vuoto. Verotuksen tulisi olla oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä kilpailukykyistä.

(päivitys 5.4.2016: Selvennetty tyypillisen kansainvälisen suuryrityksen veronkierron esimerkkiä)

1 kommentti . Avainsanat: veroparatiisit, veronkierto

Lapsilisä pitäisi poistaa, osa 2

Perjantai 18.3.2016 klo 9.45 - Jari-Pekka Teurajärvi

Edellinen blogikirjoitukseni ”Lapsilisä pitäisi poistaa” poiki paljon keskustelua ja kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa. Lieneekin parasta täydentää edellistä blogikirjoitustani.

 

Edellisen blogikirjoitukseni pointti oli poistaa lapsilisä 40% eniten tienaavilta perheiltä. Tällä saataisiin aikaan noin 600 miljoonan euron säästöt. Eniten tienaavat tulevat toimeen vallan mainiosti ilman lapsilisiä.

 

Perheet, joiden verokertymä olisi pienempi kuin laskennallinen lapsilisän määrä huolestuttivat lukijoita eniten. Osa arveli, että köyhimmiltä perheiltä jäisi rahat saamatta esittämässäni verotukseen perustuvassa mallissa. Köyhiä ei tietenkään ollut tarkoitukseni kurjistaa, vaan edelleen kaikkien 60% vähiten tienaavien perheiden lisäksi lapsilisää vastaavan rahamäärän saisivat kaikkein köyhimmätkin.

 

Kaikkein köyhimmät elävät tulonsiirtojen varassa. He saavat opintotukea, eläkettä, asumistukea, työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea tai muuta tukea. Luonnollista olisi maksaa heille lapsilisää vastaava summa muiden tukien mukana.

 

Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi negatiivinen verotus. Jos verokertymä on pienempi kuin verovähennyksiin oikeuttava summa, saisi alijäämän palautuksena tilille. Tässä on ongelmana kuitenkin se, että tulonsiirto tapahtuisi vain kerran vuodessa. Käytännössä tämä ei siis näin onnistuisi, koska köyhienkin on syötävä useammin kuin kerran vuodessa. Jos käytössä olis ns. verotili, niin sitten tämä malli onnistuisi sellaisenaan.

 

Yksi vaihtoehto olisi myös tuloraja lapsilisien maksuun. Tässä ongelmana on se, että tuloja on vaikea arvioida tarkkaan etukäteen, varsinkin jos kysymys on koko perheen aikuisten tuloista. Tämä aiheuttaisi myös todennäköisemmin kikkailuja tulojen suhteen ja voisi lisätä kannustinloukkuja siihen ryhmään, jonka tulot olisivat lähellä määriteltyjä tulorajoja. Käytännössä esittämäni veromalli on kuitenkin juuri tuloraja, mutta siinä tuloja tarkastellaan lopullisesti vasta verotuksen valmistuttua.

 

Summasummarum: 600 miljoonan euron säätöt tulisivat poistamalla lapsilisä vain kaikkein varakkaimmilta perheiltä ja muut perheet saisivat edelleen lapsilisää vastaavan rahamäärän joko verohelpotuksena tai muunlaisena tulonsiirtona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsilisä

Lapsilisä pitäisi poistaa

Torstai 17.3.2016 klo 21.29 - Jari-Pekka Teurajärvi

Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.

Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.

Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.

Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.

Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.

Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500–2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300–2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.

Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.

Kirjoitus julkaistu mm. Perussuomalainen-lehdessä 4/2016, Järjestö-liite

LÄHTEET

KELA: Tilastot lapsilisistä http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista

HS: Suomalaisten keskiansio nousee yli 3 500 euroon – suurin osa ansaitsee kuitenkin selvästi vähemmän http://www.hs.fi/talous/a1440036036090

Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html

Lapsilisälaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796

Wikipedia: Lapsilisä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilis%C3%A4

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsilisä

Auton rattiin 15-vuotiaana

Sunnuntai 6.3.2016 klo 0.43 - Jari-Pekka Teurajärvi

Suomen ajokorttiluokat pitäisi uudistaa ja pyrkiä eroon mopoautoista. Ruotsissa on käytössä Epa- ja A-traktoreita, joissa runkona on normaali auton kehikko. Olisikin järkevää ottaa käyttöön myös Suomessa A-traktori tai kevytauto (L7e), jossa normaali autoon asennettaisiin nopeuden rajoitin. Ajokorttiluokan vaihtuessa olisi auton omistajalla hänellä jo tuttu ajoneuvo heti käytössään. Vain nopeuden rajoitinta tarvitsisi säätää. Rajoitin maksaa asennettuna 300-500€.

15-vuotias voisi ajaa kyseisellä ajoneuvolla AM121-luokkaan (kevyt nelipyörä) oikeuttavalla ajokortilla 45 km/h. 16-vuotias voisi ajaa samalla ajoneuvolla ja uudella B1 ajokorttiluokalla 60 km/h. Kyseinen B1 ajokorttiluokka on EU-säädöksissä olemassa, muttei käytössä Suomessa. 17-vuotiaana saisi ajaa jo liikennerajoitusten mukaisesti B-ajokortilla. Tämä on EU-direktiiveissäkin sallittua, vaikkakin useimmissa EU-maissa, kuten Suomessa noudatetaan 18 vuoden alaikärajaa B-ajokortille. Portaittain suomalaiset oppisivat turvallisen ajamisen taidon. Mikäli EU-direktiivit antaisivat periksi, voisi puolestani jo 15-vuotiaat saada B1-ajokortin eli ajaa liikenteessä 60 km/h kevytautolla.

Nykyään 15-vuotiaille sallittu mopoauto eli kevyt nelipyörä on vaarallinen liikenteessä. Vaarallinen kuljettajalle ja matkustajalle, joita saa kyydissä olla kuljettajan lisäksi yksi. Suomen teillä päristelee muutama tuhat mopoautoa ja niiden liikennevahingot ovat nelinkertaisia mopoihin ja kolminkertaisia henkilöautoihin verrattuna.

Mopoautoja pidetään liikenteessä tien tukkoina, sillä ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Kevyt nelipyörä saa painaa kuormittamattomana enintään 350 kg, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että sen turvallisuusominaisuudet ovat heikot. Esimerkiksi Liikenneturva on ollut huolissaan mopoautojen hitauden muulle liikenteelle aiheuttamasta vaarasta. Syyskuun 2006 alusta mopoautoihin tuli Suomessa pakolliseksi hitaan ajoneuvon kolmio, joka vaaditaan myös traktoreissa ja niihin kytkettävissä hinattavissa ajoneuvoissa.

Mopoautot kuuluvat L6e-ajoneuvoluokkaan ja niistä ei peritä Suomessa autoveroa, käyttömaksua (ajoneuvoveron perusosaa) eikä dieselveroa (käyttövoimaveroa). Mopoautojen hinnat alkavat kuitenkin 10 000 eurosta eli samalla rahalla saisi pienen uuden tai käytetyn henkilöauton. Henkilöauton turvallisuus- ja ajomukavuusominaisuudet ovat kuitenkin huomattavasti mopoautoa paremmat. Mopoauton vakuutusmaksut ovat myös erittäin korkeat. Pelkkä liikennevakuutus voi maksaa 1500€ vuodessa ja siihen vielä päälle kasko. Mopoauto on siis vain varakkaiden perheiden lasten ulottuvissa.

Uudet ajokortti- ja ajoneuvoluokat mahdollistaisivat syrjäseutujen nuorten turvallisen kulkemisen harrastuksiin. Joukkoliikenne ei ole vaihtoehto harvaan asutuilla alueilla. Kaupunkilaisnuorista muutkin kuin varakkaimpien lapset pääsisivät näinollen liikenteeseen omalla autolla.

Insinööri Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kirjoitus on julkaistu mm. Forum24-lehdessä 8.3.2016 (verkko) ja 8.3.2016 (printti).

Uusi Suomi uutisoi 6.3.2016 blogiini perustuen: Uusi ehdotus Suomen liikenteeseen: ”Eroon mopoautoista”

LÄHTEET

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevyt_nelipy%C3%B6r%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/EPA-traktori

http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/08/05/liikenneopettaja-traktoriauto-voisi-olla-mopoautoa-turvallisempi/201410852/304

http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/08/05/idea-teinien-autot-kulkemaan-60-kilometria-tunnissa/201410847/304

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mopoauto, kevyt nelipyörä

Kielletty hedelmä pitäisi sallia

Keskiviikko 24.2.2016 klo 22.39 - Jari-Pekka Teurajärvi

Nuuskan myynti on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1995 alkaen eli siitä alkaen kuin liityimme Euroopan Unioniin. EU-maissa nuuskan myynti kiellettiin 1992, tosin Ruotsissa myynti on sallittua poikkeusluvalla. Myös Tanskassa myydään irtonuuskaa, mutta pussinuuskan myynti on kiellettyä. Nuuskan myynti on Pohjoismaissa noin 1,2 miljardin euron bisnes. Nuuskamarkkinoiden valtias on Haaparanta, jossa myydään vuosittain noin 10 miljoonan euron edestä nuuskaa. Tämä tarkoittaa noin 2,5 miljoonaa nuuskarasiaa. Alle 5000 asukkaan Haaparanta ei todellakaan omin voimin käytä moista määrää nuuskaa.

Ruotsin EU:lta saama poikkeuslupa edellyttää, että Ruotsi sitoutuu estämään tuotteidensa myynnin muihin EU-maihin. Tätä ehtoa ei kuitenkaan käytännössä noudateta. Kaikille myydään nuuskaa ja ostaa saa niin paljon kuin haluaa. Haaparannelle onkin perustettu nuuskan myynnin erikoisliikkeitä, joiden päämyyntiartikkeli on nuuska. Saman katon alla on sattumalta tarjolla limsoja, karamelleja ja sellaisia tuotteita, jotka ovat halvempia Ruotsissa kuin Suomessa. Missään muualla Ruotsissa ei myydä niin paljon nuuskaa kuin Haaparannalla. Tähän on selvä syy. Se johtuu suomalaisista. Vähintään 90 prosenttia asiakkaista tulee Suomesta.

Suomalaiset ostavat siis suuria määriä nuuskaa Haaparannalta. Nuuskanhakureissulla käydään mahdollisesti myös Ikeassa ja muissa erikoisliikkeissä, joiden keskittymä Ikean rinnalle on syntynyt. Nuuskaa ja halvemman makeisveron tuotteita ostettaessa haetaan myös mietoja alkoholijuomia. Muitakin tuotteita käydään ostamassa, kuten autonrenkaita, mikäli hallusta löytyy sopiva suomalainen y-tunnus, jonka avulla tuotteen voi ostaa verottomana. Verottomana ostetaan renkaiden lisäksi kiväärin kiikareita ja muuta tarpeellista. Tämä on tietenkin laitonta mikäli tuotteita ostetaan kaverin y-tunnuksella yksityiskäyttöön, mutta kiinnijäämisen riski on erittäin pieni. Rajakauppa kukoistaa.

Nuuskaa saa Suomen lain mukaan tuoda ulkomailta vain omaan käyttöön. Myydä ei saa, ei edes kaverille. Nuuskaa ei saa itse asiassa edes antaa kaverille lahjaksi. Jos näet kaupungilla henkilön tarjoavan pussinuuskaa rasiastaan kaverilleen, todistat rikosta. Tuontimäärät ovat myös rajoitettuja ja viimesin rajoitus on ollut 30 rasiaa per henkilö. Käytännössä tuota rajoitusta ei noudateta, eikä siitä moni nuuskan tuoja edes tiedä. Tornion tullin haaviin on tarttunut viimeisen puolen vuoden aikana useita laittoman nuuskamäärän tuoneita, sillä rajavalvontaa on palautettu turvapaikanhakijakriisin ansiosta. Jos haluaa pelata varman päälle, niin suuret nuuskalastit täytyy ajaa Aavasaksan kautta.

Nuuskaa saa Suomessa ostettua kavereiden lisäksi netin välityksellä, sosiaalisesta mediasta sekä hyvin varustetuista kivijalkamyymälöistä. Haaparannan lisäksi nuuskan joppausta voi harjoittaa Venäjältä ja ruotsinlaivoilta. Laivalta nuuskaa saa ostettua yli tuontirajoitusten. Nuuskan katumarkkinahinta on 5-8 euron välillä rasialta, riippuen ostaako pussinuuskaa vai irtonuuskaa. Ostoksesta voi saada paljousalennusta.

Kouluterveyskyselyssä päivittäisten nuuskankäyttäjien määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen 2013 ammattikouluissa. Myös yläkouluissa ja lukioissa kasvu oli suurta. Päivittäin nuuskaa käyttää lähes 15 prosenttia 18-vuotiaista miehistä.

Tupakan käytön vaihtaminen nuuskaan vähentää tupakkajohdannaisten tautien esiintymistä. Nuuska ei altista syövällä ollenkaan siinä määrin kuin tupakka. Nuuska on erityisesti urheilijoiden suosiossa siitä syystä, ettei se ei alenna suorityskykyä kuten tupakka.

Nuuskan myyminen pitäisi sallia Suomessa. Tällä estettäisiin nykytilanteessa suomalaisille syntyvä verotappio. Nuuskan maine kiellettynä hedelmänä katoaisi, eikä se enää kiinnostaisi nuorisoa samalla tavalla.

Käytin nuuskaa yli 25 vuotta, kunnes lopetin.



LÄHTEET:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuuska

http://yle.fi/uutiset/haaparannan_nuuskakauppa_kukoistaa/5471431

http://nyt.fi/a1305946241685

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/312721-nain-nuuskan-salakauppa-toimii-ratsiat-laivoille-ruotsiin-ja-venajalle-paljastavat

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuuska

Alkoholi vapaaksi

Perjantai 19.2.2016 klo 11.03 - Jari-Pekka Teurajärvi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että vähittäiskaupoissa myytävän alkoholin vahvuusraja nostetaan 8,5 %:in nykyisen 4,7 %:in sijasta. Alkoholin myynti pitäisi sallia vähittäiskaupoissa klo 7-23 ja alkoholin ravintolamyynnin alv laskettaisiin 14 %:in. Nyt se on nyt 24 %. Lisäksi päivittäistavarakaupan valmistustaparajoitteesta luovuttaisiin eli myös muuten kuin käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynti tulisi sallia vähittäiskaupoissa. Pienpanimoille sallittaisiin ulosmyyntioikeus samoin edellytyksin kuin vähittäiskaupalle.

Pidän esitystä oikeansuuntaisena. Olisin valmis purkamaan Alkon monopolin ja vapauttaisin myös viinien ja viinan myynnin vähittäiskauppoihin. Näin on toimittu Keski-Euroopassa jo pitkään. Tämä olisi luonnollinen liike, kun vähittäiskauppojen aukioloajat on juuri vapautettu. Alkoholia pitäisi saada myydä kellonajasta riippumatta ja mielestäni sääntely on turhaa holhoamista. Alkoholin vapaa myynti nostaisi vähittäiskaupan palvelutasoa ja asiakas hyötyisi tästä.

Olen kannattanut pitkään alkoholiverotuksen linjaamista samalle tasolle naapurimaidemme kanssa. Nykyinen viinaralli Virosta ja miedompien juomien ralli Ruotsista ei ole kansantaloudellemme järkevää. Verorahat jäävät naapurimaahan ja haitat siirtyvät kotimaahan. Ideallitilanteessa naapurimaan asukkaat ostaisivat tuotteita Suomesta ja tämä lisäisi työtä sekä toimeentuloa kotimaahamme.

Ravintoloiden tulisi saada vähittäiskauppojen tapaan olla auki silloin, kun se on kannattavaa. Kannattavien aukioloaikojen määräytyminen jäisi loppukädessä asiakkaiden päätettäväksi. Nykytilanteessa suuri osa yökerho- ja ravintola-asiakkaista juo kunnon pohjat kotona ja lähtee ravintolaan vasta puolenyön aikoihin. Kotona juodaan liian monessa tapauksessa Virosta ja Ruotsista tuotua alkoholia, eikä ravintoloiden korkea alkoholin hinta houkuta. Halvempi alkoholi toisi asiakkaat aikaisemmin ravintolaan ja kotijuominen vähentyisi. Juominen siirtyisi valvovien silmien alle.

Kotimaisen alkoholin nettimyynti tulisi myös sallia niin kotimaahan kuin ulkomaille. Suomalaiset ovat maailman parhaita alkoholiasiantuntijoita, sillä olemmehan alkoholin kulutuksen suurmaa mitattuna kulutuksella asukasta kohden. Alkoholista voisi tulla merkittävä vientituote, mikäli kilpailukyky olisi kohdallaan. Uusien innovaatioiden testaajista meillä ei ole pula.

Urheilu-, konsertti- ja yleisötapahtumissa alkoholin myynti ja anniskelut tulisi sallia samoin ehdoin kuin limsan tai kahvin myynti. Alkoholia pitäisi pystyä nauttimaan katsomossa eikä vain rajatulla anniskelualueella. Näin toimitaan myös Keski-Euroopaassa ilmaan minkäänlaisia ongelmia. Tämä tietenkin parantaisi tapahtumien palvelutasoa ja asiakkaiden viihtyvyyttä.

Kaikilla edellä mainituilla toimenpiteillä alkoholilta poistettaisiin kielletyn hedelmän maine ja pitkällä tähtäimellä tämä muuttaisi suomalaisen alkoholitapakulttuurin terveellisempään suuntaan.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kirjoitus on julkaistu mm. Forum24 -lehdessä 1.3.2016 (printti) ja 29.2.2016 (verkko)

LÄHTEET:

SU: PS: Nykyistä vapaampaa alkoholipolitiikkaa – myös vahvat oluet ruokakauppoihin

Aiemmat blogikirjoitukseni aiheesta:

21.8.2013 Viinarallin suunta pitäisi muuttaa

18.1.2014 Hallituksen keinot Viron viinarallia vastaan ajavat karille

30.5.2014 Koulujen päättäjäiskännit lähestyvät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholipolitiikka

Vihapuhetta

Perjantai 12.2.2016 klo 12.49 - Jari-Pekka Teurajärvi

Ilmapiiri Suomessa on muuttunut viimeisen vuoden aikana radikaalisti. Suuri syy tähän on meneillään oleva turvapaikanhakijakriisi. Vastakkainasettelu on saavuttanut epäterveet piirteet. Kärjistetysti voisi todeta, että vastakkain ovat äärivasemmisto ja äärioikeisto. Keskusteluun osallistuvat lisäksi vasemmiston ja oikeiston kansalaisvaikuttajat. Kysymyksessä ovat erilaiset arvomaailmat ja kärjistettynä sanottuna arvoliberaalit ja arvokonservatiivit.

Olen yksi henkilöistä, joka on keskusteluun osallistunut kansalaisvaikuttajana ja poliitikkona. Olen yksi niistä, jotka ovat laittaneet oman itsensä likoon yhteisen hyvän puolesta. Palkaksi olen saanut kohdata vihapuhetta ja rasismia. Tästä lisää myöhemmin tässä blogissa.

Mediapersoona Aleksi Valavuori jakoi maanantaina 25. tammikuuta Twitterissä viestin, jossa hän kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Jääkiekon suomalainen supertähti Teemu Selänne jakoi Valavuoren twiitin seuraavana päivänä. Asia nousi julkisuuteen ja Valavuorta sekä Selännettä syytettiin rasisteiksi.

Selänne kirjoitti seuraavana päivänä blogikirjoituksen oikaistakseen vääriä käsityksiä ja taustoittaakseen mielipidettään. Jos keskusteluilmapiiri Suomessa olisi terveellä pohjalla, ei Selänteen olisi tarvinnut blogia kirjoittaa puolustaakseen kantaansa.

Jyri Petroskoi kirjoitti 28.1.2016 paljon julkisuutta saaneen kolumnin ”Tolkun ihmiset” Iisalmen Sanomiin. Suuren julkisuuden kirjoitus sai, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti kolumnin Facebook -sivuillaan esiin kommentoiden: ”Kuulkaa, nyt tuli vastaan juttu, joka ehdottomasti pitää lukea. Se on Jyri Paretskoin kirjoitus 'Tolkun ihmiset' Iisalmen Sanomista. Kun lehti ei varmaan ihan kaikille vielä tule, niin liitän jutun tähän. Ja vastataan Jyrille, että me myönnämme, olemme tolkun ihmisiä! SN

Valavuori ja Selänne ovat mielestäni tolkun ihmisiä, mutta heidät leimattiin rasisteiksi. Tämä kertoo keskusteluilmapiirin tulehtuneisuudesta ja siitä, että ihmisiä aletaan kiusata heidän sanoessaan oman mielipiteensä asiaan.

Presidentti piti mielestäni erinomaisen puheen valtiopäivien avajaisissa 7.2.2016. Siinä hän totesi mm. ”Alkuvuonna olemme käyneet keskenämme mieleenpainuvaa julkista keskustelua. Osa toki tarpeellista varoittelua, kun ihmisiä on rikollisesti sanoin tai teoin loukattu. Mutta sen lisäksi olemme oppineet perusteellisesti haukkumaan toinen toisemme. On haukuttu miehet, on haukuttu naiset, on haukuttu suvaitsevaiset ja suvaitsemattomat, ja sitten hyväksi lopuksi poliisitkin; olemme perin itsemme haukkuneet.

Olen leimautunut rasistiksi, koska olen Perussuomalainen. En ole aikaisemmin lähtenyt Selänteen tavoin oikaisemaan kaikkia mahdollisia vääriä käsityksiä, koska mielestäni terveeseen keskusteluun kuuluu antaa ihmisten itse muodostaa mielipiteet asioiden osalta, ei sen osalta että olen Perussuomalainen. Olen ottanut kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja näin ollen rasistin leima on ollut nykyisessä keskusteluilmapiirissä selviö. Kaikki ihmiset, jotka tuntevat minut, tietävät etten ole rasisti.

Perustaessani Katuhaukat – Street Hawks katupartion Ouluun 10.1.2016, oli kovin monen ajatuksena Soldiers of Odin tyylinen äärioikeistolainen katupartio, koska uuden katupartion perustaja oli Perussuomalainen. Minun on vaikea ymmärtää miten katupartio, jonka ”tarkoituksena on havainnoida tapahtumia ja toimia osaltaan ennalta estävänä rauhoittajana” ja jonka ”toimintaan toivotaan mukaan tavallisia perheenisiä ja äitejä”, voidaan leimata äärioikeistolaiseksi? Asia on näin, koska nykyinen keskusteluilmapiiri on tulehtunut ja vastakkainasettelu on vallalla.

Ylivoimainen enemmistö saamastani palautteesta liittyen katupartioon on ollut kuitenkin positiivista, joka kertoo ”Tolkun ihmisten” olemassaolosta. Katupartiossa on tällä hetkellä noin 50 vapaaehtoista ja partioitu on viikonloppuisin Oulun keskustassa. Kaikki toimittajat, jotka ovat haastatelleet minua liittyen katupartioon, ovat muuttaneet mielipidettään asian osalta. He ovat jopa myöntäneet, että heillä oli tietynlainen ennakkoasenne asian suhteen.

Seuraavan kerran minut leimattiin rasistiksi, kun otin kantaa MV-lehteen. Koska en kiihkoisasti vastustanut lehteä, olin joidenkin mielestä sen kannattaja ja rasisti. Olen todennut ”lehden saavuttaneen suuren suosion ja haukanneen ison osan mainosrahoja valtamedialta”. Olen myöskin todennut, että ”MV-lehden olemassaolon mahdollistaa internet ja EU sekä puutteellinen lainsäädäntö”. Olen todennut ”MV-lehden perustajan olevan innovatiivinen henkilö”. Olen myöskin todennut, että ”MV-lehti on paikkansa ansainnut”. Vaikka edellä sanomani asiat ovat faktoja, ei se keskustelussa auta, jos vastapuoli on jyrkästi eri mieltä ja taustalla on aatteellinen filosofia.

MV-lehden perustajan on minulle todettu olevan rikollinen, joka pyörittää lehden toimintaa Espanjasta käsin, samalla pakoillen Suomen viranomaisia. Mikäli tuo on totta, niin silloinhan lehden perustaja on osannut käyttää lakien porsaanreikiä hyväksi. Tähän perustan väitteeni henkilön innovativiisuudesta. Ei MV-lehden perustaminen ja nostaminen suosioon olisi keneltä tahansa onnistunut.

Internet mahdollistaa lehden toimittamisen mistä tahansa sijainnista, jolloin toimituksen sijainnilla suhteessa lukijakuntaan ei ole merkitystä. Tämän asian MV-lehden perustaja on tajunnut. Suomen laki ei ulotu Espanjaan. EU on myöskin epäonnistunut siinä suhteessa, että henkilöä ei saada palautettua Suomeen, mikäli oletetun rikoksen taso on liian alhainen. Mikäli EU muuttaisi lainsäädäntöä tämän suhteen, siirtyisi henkilö ja lehti todennäköisesti EU:n ulkopuoliseen maahan. Tämä osoittaa taas internetin tarjoaman mahdollisuuden ja toisaalta sen heikkouden. Internettiin voi sijoittaa materiaalia, joka on jonkun maan lakien mukaan rikollista.

MV-lehden suosio osoittaa, että lehti on paikkansa ansainnut. Täytyy muistaa, että lukijat valitsevat mitä haluavat lukea, on sisältö sitten mitä hyvänsä. Käsitykseni mukaan valtamedia on epäonnistunut tässä suhteessa. MV-lehteä luetaan, koska se uutisoi niistä asioista, mitä valtamedia jättää uutisoimatta. MV-lehteä pidetään ikäänkuin totuuden sanansaattajana.

Toimittajan perussääntöihin kuuluu, että uutiset julkaistaan faktoina ilman toimittajan omaa mielipidettä. MV-lehti ei noudata medialle asetettuja sääntöjä ja mm. sekoittaa faktoja ja mielipiteitä. Valitettavasti myös valtamedia on osittain näyttänyt unohtaneen tuon perussäännön ja yhä useammin uutisissa korostuu toimittajien oma mielipide. Tämä näkyy erityisesti kotimaisessa tv-tuotannossa ns. asiaohjelmien sisällössä.

Yleisradion (YLE) merkitystä on alettu haastaa ei ainoastaan kansan, vaan myös vallanpitäjien toimesta. Onkin odotettavissa, että tällä hallituskaudella YLE tulee kokemaan muutoksia rahoituksessaan ja toiminnassaan. Poliitikkojen ei tule puuttua ohjelmiston sisältöön, mutta rahoitukseen kylläkin.

Eettisesti ajateltuna MV-lehti ei ole hyväksyttävä asia. Lehden sivustolla julkaistaan mm. rikoksesta tuomittujen henkilötunnuksia. Lehden keskustelupalstaa ei moderoida ja se sisältää rasistisia kommentteja sekä erittäin karkeaa kielenkäyttöä. MV-lehden julkaisua on vaikea ehkäistä edes teknisin keinoin, koska internetistä löytyy aina kiertotiet.

MV-lehtiasian osalta sain kohdakseni vihapuhetta. Eräs tuttavani oli ottanut kuvakaappauksen Facebookissa käymästäni keskustelusta. Hän oli tietenkin irrottanut yhden kommenttini asiayhteydestä ja lisännyt siihen toisen kuvakaappauksen, jossa oli tiedusteltu nuorten medialukutaitoa. Varsinaisessa keskustelussa olin tuonut esiin, että aina lukiessa täytyy käyttää kriittistä medialukutaitoa. Erityisesti, jos lukee MV-lehteä. Vihapuheessa sanottiin: ”Mietin, et mitä ero on persuilla ja 13-15 vuotiaalla? 13-15 vuotiaalla on medialukutaitoa.” Kyseisen vihapuheen oli omilla Facebook sivuillaan jakanut eräs kahvilayrittäjä Lapista, lapsuuden tuttuni kotikunnastani. Hän oli lisännyt omaa vihapuhettaan Facebook päivitykseen: ”Vau nouseva politikko oulusta luottaa Mv- lehden uutisointiin”.

Mikähän vaikutus hänen kahvilayrityksen imagolle olisi, jos olisin julkaissut tiedot yrittäjästä ja kahvilasta? Olisiko kahvilan imago jatkossa ”vihapuhekahvila”? Sosiaalisessa mediassa ihmiset eivät aina välttämättä ajattele seurauksia ennen Enter-napin painallusta. Vihapuheella on tapana pahentua keskustelun edetessä. Näin myös kestomassani omakohtaisessa esimerkissä:

  • Tuo tyyppi häpäisee sukunimensä”,
  • levittänyt valheita muiden valopäiden mukana”,
  • Henkilö, joka yllä olevan mukaisia valheita levittää, täytyisi joutua vastuuseen”,
  • Mie en kyllä ole koskaan roskan kirjoittajia kadehtinut”,
  • aatheen kannattajasta jolle ihmisyys inhimillisyys ja ihmisoikeudett on vieraita käsitteitä. Ja joka varta vasten nyt tässäkin tapauksessa tukee valheellisia tietoja levittävää propaganda lehteä jonka tarkoituksena on tehhä tästä meän kohtuullisen demokraattisesta oukeusvaltiosta rasistinen valkoisen vallanmaa”,
  • Valehtelu ei ole samalla viivalla totuuden puhumisen kanssa”,
  • mun kuvakaappauksessa ei ole mitään tekaistua tai keksittyä”,
  • En vain jaksa arvostaa henkilöä joka tuommoista ****** kirjoittaa. Ja kuten ***** hyvin kirjoitti, että tässä tapauksessa korjauksella ei ole paljon merkitystä, koska kirjoittaja lähtökohtaisesti uskoo mv-lehden juttuja ja levittää niitä”.

Edellä mainitussa esimerkissä MV-lehden vastustajat eivät huomaa käyttävänsä keskustelussa täysin samoja keinoja kuin itse MV-lehti. He käyttävät vihapuhetta ja muuntavat totuutta. He siis tekevät täysin sitä samaa, mitä he vihaavat. Tässä tulee selville koko nykyisen tulehtuneen keskusteluilmapiirin perusongelma.

Vihapuhetta levittävät myös vallanpitäjät. Viimeisimpänä esimerkkinä europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Hän kirjoitti Facebookissa seuraavaa: ”Katselin A-studiota, jossa asiallisen oloinen nuori mies kertoi alustavia tietoja turvapaikanhakijoiden koulutustasosta. Ihan hyviä faktoja, mutta huomiotani kiinnitti kuinka vaivoin haastateltava pystyi peittämään negatiivisen ja tarvapaikanhakijoita vähättelevän asenteen. Se vain paistoi muuten hyvän esiintymisen läpi. No, sitten huomasin, että mies oli työministerin erityisavustaja eli persu”.

Turvapaikanhakijakriisin puhjettua Facebookissa vastaani tuli SPR boikottiin -sivusto. Halusin seurata, mitä sivustolla kirjoitetaan, joten painoin tykkää -nappia. Tykkää nappia painamalla saa Facebook sivustojen julkaisut esiin omaan uutisvirtaan. Ei mennyt kovinkaan kauaa, kun eräässä asiaan kuulumattomassa keskustelussa toinen osapuoli otti asian esille: ”Boikotoit SPR:ä?”. Vastasin, että en halua toistaiseksi lahjoittaa rahaa SPR:lle. Toinen osapuoli jatkoi, inttämistään: ”Mutta boikotoit kuitenkin SPR:ää”. Jankkaaminen jatkui ja jatkui ja lopuksi taivuin toteamaan, että boikotoin. Myös tämän asian osalta olen saanut vihapuhetta niskaani, vaikka oikeasti en edes boikotoi SPR:ä, en vain halua toistaiseksi lahjoittaa heille rahaa. Totean tässä nyt: En boikotoi SPR:ä. Piste.

Henri Heikkinen kirjoitti erinomaisen vastineen Jyri Petroskoin kolumnille, josta kerroin tämän blogin alussa. Heikkisen vastineen otsikko on ”Tolkun ihminen, ole hiljaa”. Heikkinen kirjoittaa: ”Tolkun ihminen tietää, että kertomalla mielipiteitään hänet leimataan, eikä siitä leimasta ole mitään muuta kuin harmia. Vaikka tolkun ihminen kirjoittaisi mitä tahansa ja miten perustellusti, tulee aina joku läski vinkumaan. Parhaimmillaan tolkun ihminen pääsee superpositioon, jossa on yhtä aikaa suvakki ja rasisti tai kommari ja kapitalisti.” Heikkinen jatkaa ”Ennen pitkää tolkun ihmisen on vaikea päästä töihin, koska hänestä on mielipiteidensä vuoksi tullut 'kiistanalainen'. Harva sanoo sitä suoraan, mutta tolkun ihminen huomaa sen kuitenkin. Ennen niin pidettyyn ihmiseen suhtaudutaan yhtäkkiä kovin varauksellisesti. Vaikka ihminen tulisi takaisin 'tolkkuihinsa', hän saa huomata, että kerran hankittu leima ei lähde kulumallakaan. Entisestä tolkun ihmisestä puhutaan selän takana vielä pitkään.

Olen huomannut Henri Heikkisen kirjoituksen osuneen omalla kohdallani täysin nappiin.

 

Lähteet:

Aleksi Valavuoren Twiitti

Teemu Selänteen blogi

Jyri Petroskoin kolumni

Presidentin puhe

Henri Heikkisen blogi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vihapuhe

Maan etuun on sitouduttava

Perjantai 22.1.2016 klo 9.52 - Jari-Pekka Teurajärvi

Perussuomalaiset ovat hallituksessa vaikeaan mutta samalla tärkeään aikaan. Suomi tarvitsee päättäjiä, jotka sitoutuvat maan etuun. Perussuomalaisten vaikutus näkyy hallituksessa vahvasti. Myös maahanmuuttopolitiikkaan meillä on ollut suuri vaikutus. Siihen on tullut ja tulee tänäkin vuonna merkittäviä tiukennuksia. Me emme ole pyytäneet 32 000 turvapaikanhakijaa Suomeen. Päinvastoin – kun hallitus alkumetreillä muodosti kannan EU:n ehdottamaan sisäiseen taakanjakoon, me äänestimme hallituksessa hallituksen linjaa vastaan.

Me varoitimme, että päätös on kannustava signaali ihmissalakuljettajille ja että se pahentaa muuttoaaltoa Eurooppaan. Mutta jälleen kerran järjen ääni jäi EU-pöydissä vähemmistöön. Viime päivinä mediassa on kirjoiteltu hallituksen suunnitelmista muokata perheenyhdistämisiä käsittelevää lainsäädäntöä.

Joidenkin juttujen mukaan hallitus olisi lieventämässä joulukuussa päätettyä linjausta, jonka mukaan perheenyhdistämisistä tehdään niin vaikeita kuin se vain EU-lainsäädännön nojalla on mahdollista. Moiset ”uutiset” eivät pidä paikkaansa. Hallitus pitää kiinni yhdessä sovituista linjauksesta. Tällä hetkellä virkamieskunta selvittää, mitä tehdä EU-direktiiville, joka sitoo käsiämme ja joka vaatii meitä liudentamaan päätöksiä. Perussuomalaiset pitää kiinni tavoitteestaan tiukentaa perheenyhdistämisen kriteerejä. Perussuomalaisten ja hallituksen yhteinen kanta on se, että yhdistämistä hakevan henkilön täytyy pystyä osoittamaan, että hän kykenee elättämään perheensä itse. Tukien varassa elävän ei enää ole mahdollista tuoda perhettään Suomeen. Tästä emme halua tinkiä. Edellä mainitut asiat ovat Perussuomalaisten ministeriryhmän terveisiä. Perussuomalaiset ovat ensimmäistä kertaa 20 vuoden historiansa aikana päättämässä asioista Suomen valtioneuvostossa eli kansankielellä hallituksessa.

Valtioneuvosto on Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Tämä 74. Suomen hallitus on ollut vallassa tätä kirjoittaessani 235 päivää, kun hallitusten keskimääräinen ikä on 484 päivää. Mikäli meillä olisi vasemmistohallitus, olisi asiat menneet täysin eri suuntaan edellisenä 235 päivänä. Suomen talous olisi rakennettu velkarahan varaan ja julkinen sektori paisuisi edelleen kuin pullataikina. Rakenteeellisia muutoksia ei olisi alettu toteuttaa ja sote-uudistus olisi edelleen lähtökuopissaan. Säännöstelyä ja normeja laadittaisiin lisää, eikä kaupat saisi olla auki haluamanaan aikana. Welcome -kyltit pystyssä olisi maahamme hakemalla haettu lisää turvapaikanhakijoita, eikä palautussopimuksia olisi edelleenkään laadittu. Suomesta olisi rakennettu Euroopan houkuttelevin turvapaikkakohde, jossa turvapaikanhakijat menisivät asuntojonoissa ohi työssäkäyvien kantasuomalaisten.

 

Jari-Pekka Teurajärvi, puheenjohtaja, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

 

Kirjoitus on julkaistu mm. sanomalehti Kalevan Lukijalta palstalla 22.1.2016, Forum24-lehdessä 21.1.2016 (verkko) ja 21.1.2016 (printti)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtioneuvosto, Perussuomalaiset

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »