Blogi (Jari-Pekka Teurajärvi)
Vino pino ääniä hylättiin huolimattomuuden vuoksiKeskiviikko 22.4.2015 klo 15.00 - Jari-Pekka Teurajärvi Havaintoja Oulun vaalipiiristä Olen Oulun vaalipiirilautakunnan varapuheenjohtaja ja pääsin seuraamaan eduskuntavaalien ennakkoäänten laskentaa sekä varsinaisen äänestyspäivän äänten tarkastuslaskentaa hyvin läheltä. Vaalipiirilautakunnan yksi tärkeä tehtävä on päättää äänten hylkäämisestä/hyväksymisestä. Huomattava määrä äänilipuista eli annetuista äänistä joudutaan hylkäämään (1 264, 0,5%). Protestiääniä tulee aina ja se on hyväksyttävää, koska se on yksi tapa kertoa tyytymättömyyttään vallalla olevaan politiikkaan. Huomasin kuitenkin, että paljon ääniä tulee hylätyksi myös epäselvän käsialan vuoksi. Äänestäjä on halunnut tosissaan antaa äänensä valitsemalleen ehdokkaalle, mutta numero on kirjoitettu äänilippuun epäselvästi. Syitä epäselvälle käsialalle on tulkintani mukaan useita. Yleinen syy on epävakaa käsi, joka viittaa äänestäjän korkeaan ikään tai sairauteen. Ihmettelen suuresti, että avustajaa ei ole käytetty vaikka tiedossa on vapiseva käsi. Sama vapiseva käsi on usein myös yrittänyt korjata ensimmäistä epäselvää numeroa kirjoittamalla päälle uudestaan saman numeron, mutta päällekkäisten piirrosten viivat eivät kohtaa paperilla ja lopputuloksena on edellistäkin epäselvempää suttua. Toinen syy epäselvälle käsialalle on kiire. Numero on sutaistu kiireellä ja tämä aiheuttaa epäselvän tulkinnan numeron osalta. Usein nolla (0) näyttää kiireellä sutaistuna numerolta kuusi (6) ja numerot kolme (3) sekä kahdeksan (8) eivät ole selvästi eroteltavissa. Lisäksi kolmonen (3) ja viitonen (5) voivat sekoittua kiireellä kirjoitettuna. Kaikkein ongelmallisimmat numerot ovat ykkönen (1) ja seitsemän (7). Tämä johtuu erityisesti siitä, että eri aikakausina on kouluopetuksessa opetettu kyseiset numerot kirjoittamaan eri tavalla. Vaikka vuoden 2015 vaaleissa on annettu ohjeistus käyttää numeron seitsemän (7) kanssa poikkiviivaa, ei sitä kaikki käytä ja tämä johtaa epäselvään tulkintaan. Suoraan sanottuna sääliksi käy niitä ehdokkaita, joiden ehdokasnumerossa oli ykkönen, seiska tai molemmat. Ongelma ovat myös ylimääräiset merkinnät äänilipussa. Jos numeron perään piirtää hymiön, niin ääni on hylättävä. Ohjeessa sanotaan, että äänilippuun tulee kirjoittaa ehdokkaan numero, ei mitään muuta! Joitain ylimääräisiä merkintöjä hyväksytään, kuten piste numeron perässä tai alleviivattu numero. Henkilökohtaisesti minulla harmittaa kovasti niiden äänestäjien puolesta, joiden ääni on tullut hylätyksi ja toisaalta niiden ehdokkaiden puolesta, joille ääni oli tarkoitettu. Toivoisin median valistavan äänestäjiä nykyistä enemmän oikean äänestysmerkinnän osalta kaikissa tulevissa vaaleissa. Ohjeet äänestyspaikoilla ovat asialliset, mutta ongelma on mielestäni nimenomaan se, että äänestäjä ei tiedä kuinka helposti ja pienen huolimattomuusvirheen vuoksi se ääni hylätään. Oulun vaalipiirin tilastoja Äänioikeutettuja Hyväksyttyjä ääniä Hylätyt äänet
Jari-Pekka Teurajärvi
Uusi Suomi uutisoi 22.4.2015 blogiini perustuen: ”Sääliksi käy ehdokkaita, joiden numerossa oli ykkönen, seiska tai molemmat”
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2015 |
Vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa 2015Perjantai 10.4.2015 klo 2.30 - Jari-Pekka Teurajärvi Loppu alkaa häämöttää. Ei kuitenkaan elämänlangan loppu, vaan vaalikampanjan. Aloitin Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n vaalipäällikkönä heinäkuussa 2014, tavoitteena saada mahdollisimman monta hyvää kansanedustajaa vaalipiiristämme edustamaan meitä Pohjois-Suomen ihmisiä ja koko Suomen kansaa. Eduskuntavaaliehdokkaaksi en lähtenyt, koska tiesin olevani liian tuntematon Oulun vaalipiirissä ja laskin, että saan hankittua enemmän ääniä Perussuomalaisten listalle toimimalla vaalipäällikkönä kuin ehdokkaana. Varsinaiseen vaalipäivään on jäljellä 9 päivää. Tiedän, että saamme hyvän vaalituloksen ja säilytämme Pohjois-Pohjanmaalla toiseksi suurimman puolueen aseman. Olen toiminut vaalipäällikkönä ennen Eduskuntavaalit 2015 -projektia myös muutamissa pienemmissä vaaleissa. Oulun Osuuspankin edustajiston vaaleissa 2013 saimme 300% lisää Perussuomalaisia edustajistoon. Osuuskauppa Arinan edustajiston vaaleissa 2014 saimme 700% lisää Perussuomalaisia edustajistoon. Näiden pienempien vaalikampanjoiden ansiosta sain kuitenkin hyvää kokemusta kyseisenlaisen projektin läpiviennistä. Minulla on ollut kaikissa vaaleissa paras mahdollinen työpari, diplomi-insinööri / yrittäjä Arto Kivimäki. Arto on vastannut markkinoinnista ja mediasuhteista. Hän on kilpailuttanut ja neuvotellut tarvittavat sopimukset. Pohjois-Pohjanmaan mediataloille alammekin olla jo tuttu parivaljakko. Arton kanssa hoidimme kahdestaan edellämainitut osuuskuntien edustajiston vaalit. Eduskuntavaalit 2015 oli kuitenkin sen verran isompi projekti, että päätimme laajentaa vaalitiimiä. Rekrytöimme tiimiin parhaat mahdolliset käytettävissä olevat voimat. Tiimi kasvoi pala palalta tarpeen mukaan. Tiimin koko oli kuitenkin tarpeen pitää pienenä, jotta tehokkuus säilyisi. Materiaalivastaavaksi pyydettiin Janne Koskela. Tapahtumista vastuussa olevaksi 2. vaalipäälliköksi nimettiin Joukamo Kortesalmi. Vaalikiertueita suunnittelemaan saatiin Tuomas Okkonen. Laskutusta alkoi hoitaa Mia Pelkonen. Lisäksi apuna on ollut useita eri paikallisydistysten aktiiveja, joita ilman ei olisi mitenkään tultu toimeen. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että suurin osa työstä on tehty ja osa äänestäjistä on päässyt jo ennakkoon myös äänestämään. Olemme järjestäneet satoja vaalitilaisuuksia, lehti ilmoituksia on ollut toista sataa ja mainontaa niin televisiossa kuin internetissä. Projekti on ollut riittävän haasteellinen ja pitänyt minut motivoituneena. Ajankäyttö on tuottanut aika-ajoin ongelmia. Olen ollut projektin lisäksi palkallisessa päivätyössä ja sen päälle yrittänyt parhaani mukaan tyydyttää vielä 6 henkiseen perheemme tarpeet. Arkisin olenkin tehnyt vaalihommia yleensä kello 21:00-03:00 välisenä aikana, jolloin perheen lapset ovat nukkumassa. Täytyy myöntää, että kovin pitkään näin kiihkeää rytmiä ei jaksaisi, mutta projektille on onneksi tyypillistä, että sillä on alku ja loppu. Samalla ajanjaksolla suoritin myös Projektin johtamisen sertifioinnin, IPMA level D ja tämä ei liittynyt mitenkään eduskuntavaalit 2015 projektiin. Olemme saaneet paljon palautetta projektin sujumisesta ja ennen vaalitulosta palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Vaalien jälkeen käydään projektin vaiheet kriittisemmin porukalla läpi, jotta osaamme parantaa seuraaviin vaaleihin. On ollut mukava kuulla, että "Koskaan aikaisemmin ei vaaleja ole hoidettu näin ammattimaisella otteella" tai "Olen ihaillen seurannut tiedottamistasi". Välitön ja positiivinen palaute auttaa jaksamaan myös projektin raskaina hetkinä. Kriittistä palautetta on tullut lähinnä vain niiltä, jotka eivät itse vaivaudu tekemään vaalityötä tai ponnistelemaan pyyteettömästi yhteisen hyvän eteen. Tekemisen ytimessä tiedetään paremmin, mitä oikeasti on tehty ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys. Odotan saavani parhaan kriittisen palautteen vaalien jälkeen itse ehdokkailtamme. Kampanjan aikana olen pyytänyt palautetta ehdokkailta aika ajoin, jotta veneen suuntaan on voitu tarvittaessa muuttaa, ennen kuin tömähtää karille. Vaalipäällikön tehtävät ovat antaneet minulle paljon. Olen mielestäni antanut myös paljon puolueelle ja ehdokkaille. Olen tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että nämä ovat viimeiset vaalini vaalipäällikkönä paikallisella tai piirin tasolla. Kansallisen tason vaalipäällikön tehtäviä voisin pyydettäessä harkita. Tulevissa vaaleissa aion keskittyä omaan vaalikampanjointiin tukiryhmäni kanssa, mikäli siis päätän asettua joihinkin vaaleihin ehdolle. Jos en itse asetu ehdolle, voisin harkita jonkun hyvän ehdokkaan kampanjapäällikön hommia. Kiitän tässä vaiheessa kaikkia vapaaehtoisia työntekijöitä ja kannattajiamme. Tulos on selvillä 9 päivän kuluttua ja tiedän, että tulos on vähintäänkin hyvä (3 paikkaa) ellei jopa erinomainen (4 paikkaa). Käy äänestämässä, se on osaltasi paras kiitos koko vaalitiimin tekemälle työlle! Käy äänestämässä, koska äänelläsi on merkitystä. Äänestäessämme olemme aidosti tasa-arvoisia. Olemmepa sitten köyhiä tai rikkaita, meillä jokaisella on yksi ääni. ps. Perussuomalaisten vaaliohjelmat löydät täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit-2015/perussuomalaisten-eduskuntavaaliohjelmat-2015/ pps. Oulun vaalipiirin ehdokkaat löydät täältä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/piirit/oulu ppps. tv-mainoksen toisen osan löydät täältä: https://youtu.be/Vu9okK49pHw |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2015 |
Päivän hyvä työTiistai 10.2.2015 klo 23.52 - Jari-Pekka Teurajärvi Kävin hakemassa tyttäreni partiosta ja paluumatkalla koukkasin kylmäaseman kautta, jotta vaimollani olisi mukava ajaa aamulla töihin tankki täynnä "löpöä". Kylmäasemalle ajaessani, totesin tyttärelle: "Kaatuikohan tuo poika autonsa alle, ko näin liukas kelikin". Poika näytti kömpivän autonsa alta, vaikka todellisuudessa olikin ollut ilmeisesti vain slaavikyykyssä. Ajaessani auton parkkiin polttoainepumpun viereen, huomasin että pojan auton vieressä oli tyhjä kanisteri. Ajattelin pojan hakevan bensaa moottorikelkkaan. Hyppäsin autosta ulos ja ruuvasin polttoainetankin korkin auki. Kuulin pojan yskivän ja melkein oksentavan. Työnsin Visa Debit korttini maksuautomaattiin ja samalla sain ensimmäisen katsekontaktin poikaan. Kysyin: "Onko kaikki hyvin?". Poika hieman vaivautuneena vastasi, että yrittää imeä polttoainetta pois tankista, koska oli tankannut väärää ainetta. Lisäsi vielä tankanneensa tankin täyteen. Mietin mielessäni, että ei se sitä tankkia saa tyhjennettyä 10 litran kanisteriin. Aikookohan poika kaataa polttoaineet viemäriin tai viereiseen metsään. Harkitsin jo tarjoutuvani ostamaan polttoaineet ja hakemaan kotoa isomman kanisterin. Kysyin: "Menikö diisseliä bensatankkiin vai toisinpäin?" Poika vastasi: "Ei, vaan tankkasin 95 bensaa, vaikka olis pitäny tankata 98." Jäin miettimään ja tankkasin samalla diisseliä perheemme Volvo XC90 ökymaasturin tankkiin. Pojan auto oli noin vuoden 1995 ooppeli tai joku japanilainen sedan. Poika jatkoi: "Auto ei enää käynnistynyt, koska tankkasin väärää bensaa". Mietin lisää. Totesin pojalle, että "Luulis sen starttaavan, vaikka matalampi oktaanista tankkiin menikin. Toisaalta, on erikoista ettei se käynnisty, jos ajamalla tänne tulitkin." Poika totesi auton tulleen juuri perusteellisesta huollosta ja oli sitä ennen ollut tallissa 3 vuotta. Poika yritti impata bensaa tankista ja yski taas. Oli kuulemma just googlettanut, että bensan imppaamisesta saattaa tulla keuhkokuume. Sanoin, että "Saattaa siitä tulla kunnon pössiskin". Poika kertoi, että hänen kaverinsa oli tulossa ja että sillä on kunnon pumppu, jolla saa tankin tyhjennettyä. Mietin mielessäni, että miksi helvetissä se sitten yrittää impata letkulla sitä bensaa? Volvon tankki tuli täyteen. Ruuvasin korkin kiinni. Siirryin pumpun sille puolelle, missä poikakin oli. Huomasin, että se on säheltänyt siinä muutakin. Takakontin pelti oli pullollaan ja polttoainetankin korkki oli jäänyt litistyksiin luukun ja tiivisteen väliin. Poikakin sen huomasi, kun korkkia katsoin. Se yritti sitä repiä siitä irti, mutta eihän se mihinkään lähtenyt. Totesin, että "Taitaa lähteä irti vain avaamalla peräkontin". Poika teki työtä käskettyä ja sai korkin irti. Hän sanoi, "tyttöystävä ei tykkää, olin menossa häntä hakemaan, mutta täällä sitä ollaan". Sanoin, että "kyseessä on force majeure, vie sille suklaata niin se leppyy." Ymmärsin kyllä, että pojalla oli mennyt pasmat sekaisin ko auto ei käynnisty oman typerän virheen vuoksi ja tyttöystävä odottaa. Nuorena sitä elää niin hetkessä ja luulee, että tyttöystävä hyppää toisen auton kyytiin tai jotain. Ehdotin pojalle, että koittaisi vielä käynnistää autoa uudelleen. Kerroin, että mulla on vuoden 1995 Audi 80 perheen toisena autona ja siihen kestää tankata sekä 95 että 98 bensaa, eikä ongelmia ole. 95E pitäisi käydä melkein kaikkiin moottoreihin. Kerroin, että vanhat autot saattaa lähteä käyntiin ko antaa niiden vähän aikaa olla ja yrittää uudelleen. Viimeisin oli tietenkin vain henkistä sparrausta. Poika hyppäsi kuskin paikalle ja starttasi. Auto antoi lupauksen käynnistymisestä, mutta ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Poika hyppäsi autosta ulos, toivonsa jo menettäneenä. Sanoin pojalle, että epäilen koneen saaneen liikaa bensaa ja ei sen vuoksi käynnisty. Pyysin häntä kokeilemaan vielä kerran siten, että pitää kaasupolkimen pohjassa yrittäessään samalla käynnistää. Sanoin, että "pidä kaasut pohjassa niin kauan, että auto käynnistyy". Auto starttasi noin 5 sekunnin yrityksen jälkeen. Poika oli suorastaan epäuskoinen. Totesin, että "on kokemusta näistä vanhoista autoista tämän verran". Hän sanoi, että auto on vasta hänen ensimmäinen. Tunsin itseni elämänkokemusta omaavaksi, mutta toisaalta vanhaksi. Poika sammutti auton, soitti heti puhelun jollekin. Oletan, että sille kaverille joka oli tulossa pumpun kanssa tai sitten vihaiselle tyttöystävälle. "Auto lähtikin käyntiin. Tuo, joku, auttoi minua". Puhuessaan puhelimeen hän pakkasi letkun, kanisterin ja tunkin. Mitähän helvettiä se oli sillä tunkillakin tehnyt? Poika oli sen verran tohkeissaan, ettei muistanut edes kiittää. Hyppäsin Volvoon ja kysyin tyttäreltä: "Onko partiossa opetettu, että mikä on päivän hyvä työ?" Tytär vastasi: "On". Sanoin: "Isi teki just päivän hyvän työn." Välittämällä lähimmäisistä ja auttamalla, pienilläkin teoilla voi vaikuttaa ihmisten arkeen. Aina pitäisi olla hetki aikaa, jos toisella on hätä. Iso tai pieni hätä. Pelkästään kysymällä: "Onko kaikki hyvin", voit luoda lähimmäiselle tunteen että joku välittää. Nykyaikana joutuu liian usein lukemaan lehdistä tai somesta, että kukaan ei auttanut tai kävelivät vain ohi, kun hätä oli suurin. Välittäkää, niin teistäkin välitetään. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arki, Välittäminen, Auttaminen |
Vuoden 2014 merkkipaaluja sekä muistojaTiistai 30.12.2014 klo 17.36 - Jari-Pekka Teurajärvi Tapahtumat ovat satunnaisessa järjestyksessä. |
Uskaltakaa purkaa byrokratiaa ja turhaa säännöstelyäLauantai 27.12.2014 klo 15.44 - Jari-Pekka Teurajärvi Turhan byrokratian ja säännöstelyn purkaminen vaikuttaa olevan erittäin haastavaa. Jopa pienimpien ja vähäpätöisimpien säännösten purkaminen tyssää jo kuntapolitiikassa, joten kansallisessa saatikaan eu-politiikassa se taitaa olla melkein mahdotonta. Perussuomalaiset kannattavat turhan byrokratian ja säännöstelyn purkamista. Näin väittävät tekevän myös Keskustalaiset ja ovat perustaneet sitä varten jopa "Sata ja yksi ehdotusta turhan byrokratian poistamiseksi". Käytännössä Keskustalaiset eivät kuitenkaan näytä olevan halukkaita toteuttamaan aikomustaan. Jätin eriävän mielipiteen 17.12.2014 Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston päätösesitykseen, koska muutosesitykseni ei saanut kannatusta. Esitin, että ”Joukkoliikennejaosto päättää, että maksuttomasti matkustavat alle 7-vuotiaat lapset saattajan kanssa.” Kokouksen hyväksymä päätösesitys kuuluu: ”Joukkoliikennejaosto päättää, että maksuttomasti matkustavat neljä alle 7-vuotiasta lasta saattajan kanssa, mutta päiväkoti- / perhepäivähoitoryhmässä kaksi alle 7-vuotiasta lasta yhden saattajan kanssa.” Perustelut eriävään mielipiteeseeni: Turhaa sääntelyä tulisi välttää, eikä päätösesityksen rajoituksiin ollut mitään perusteita. Käytännössä tilanne, että saattaja matkustaisi yli neljän alle 7-vuotiaan lapsen kanssa on harvinainen. Taloudellisin perustein rajoitusta ei siis voi perustella, koska viidennen tai kuudennen alle 7-vuotiaan lapsen matkustaminen saattajan mukana olisi harvinaista. Entä turvallisuus? Onko turvallisempaa matkustaa yli neljän alle 7-vuotiaan lapsen kanssa, mikäli maksaa viidennen tai kuudennen lapsen matkan? Päiväkoti- / perhepäivähoidon matkat maksetaan kaupungin kassasta joukkoliikenteen kassaan eli kaupungin kassaan. Eli käytännössä raha kiertää kaupungin sisällä, eikä näin ollen tuo kustannuksia saati tuloja. Jos rahan siirtää saman rahakukkaron taskusta toiseen, ei rahan määrä vähene tai lisäänny. Poikkeuksena voidaan todeta yksityiset päiväkodit, sillä heille tämä toisi todellista säästöä. Kaikki turha sääntely pitäisi poistaa ja tämä tapaus kuuluu sarjaan ”turha sääntely”. Esitykselläni ei myöskään olisi ollut negatiivista vaikutusta joukkoliikenteen ruuhkiin, koska päiväkoti- / perhepäivähoidon asiakkaat käyttävät joukkoliikennettä ruuhkattomina aikoina, keskellä päivää. Edellämainitussa esimerkissä ehdotukseni ei saanut kannatusta, koska joukkoliikeenpäällikkö ei "uskaltanut muuttaa sääntöä" ja päätösesitystään. Tulkitsin myös, että joukkoliikennejaoston muut jäsenet eivät uskaltaneet muuttaa sääntöä. Rohkaisen kaikkia suomalaisia päättäjiä purkamaan turhaa säännöstelyä, jotta meidän kaikkien elämä olisi helpompaa ja laadukkaampaa. Uskaltakaa. 27.12.2014, Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoitus on julkaistu Oulu-lehdessä 31.12.2014Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 2.1.2015 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: byrokratia, säännöstely |
Millä työväki kulkee työmaalle, jos ei bussit kulje?Lauantai 13.12.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Oulunsalolainen autoinsinööri, KM Laura Palmgren-Neuvosen mielipidekirjoitus Kalevan Lukijalta palstalla 12.12.2014 osui naulan kantaan. Lauran havainnot Oulun joukkoliikenteen ongelmista ovat todellisia ja koskettavat oululaisten veronmaksajien arkea.
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 16.12.2014 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joukkoliikenne, Oulu |
"Aina tulevat seuraavat vaalit"Perjantai 28.11.2014 klo 22.25 - Jari-Pekka Teurajärvi Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n hallituksen puheenjohtaja Paula Juka on päättänyt luopua puheenjohtajan tehtävästä meneillään olevan kauden päätyttyä. Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana paljon yhteistyötä puheenjohtajamme kanssa. Suurinpina projekteina mainittakoot Oulun Osuuspankin edustajiston vaalit 2013, osuuskauppa Arinan edustajiston vaalit 2014 ja Europarlamenttivaalit 2014. Sekä Osuuspankin että Arinan edustajiston vaaleissa toimin projektipäällikkönä eli vaalipäällikkönä, vaikka tittelini taisi olla jotain muuta. Hommia ei tehdä titteleiden vuoksi, vaan mahdollisimman hyvän yhteisen tavoitteen saavuttamisen vuoksi. Edustajiston vaalien lopputulos oli erinomainen. Oulun Osuuspankin edustajistoon saimme 3 kertaa enemmän perussuomalaisia edustajia verrattuna edellisiin vaaleihin. Osuuskauppa Arinan edustajistoon saimme 7 kertaa enemmän edustajia verrattuna edellisiin vaaleihin. Europarlamenttivaaleissa toimin Oulun Perussuomalaiset ry:n toimeksiannosta Rotuaarin vaalikylän projektipäällikkönä (jälleen kerran tittelini oli tietysti ihan jotain muuta). Olen koulutukseltani insinööri ja työnteko on ollut usein projektiluontoista, kuten edellä mainitut projektit. Olen ollut maailman suurimman matkapuhelinyhtiön palveluksessa yli 12 vuotta. Tarkalleen ottaen 4530 päivää. Työni on ollut erittäin haastavaa asiantuntijatyötä globaalissa monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Olen nähnyt kymmeniä eri organisaatioita ja erilaisia toimintamalleja sekä johtajia. Olen tavannut ihmisiä työni merkeissä useista eri kulttuureista ja maanosista. Olen valvonut suomalaisten sekä kiinalaisten alihankkijoiden työtehtäviä. Olen ollut vastuussa matkapuhelimen toiminnallisuuksista, joita ovat käyttäneet sadat miljoonat ihmiset ympäri maapalloa. Tiedän miten organisaatiota ei kannata rakentaa tai johtaa. Olen nähnyt myös hyvin toimivia organisaatioita. Olen nähnyt hyviä ja huonoja johtajia. Luulen tietäväni, että miten hyvä organisaatio rakennetaan ja miten sitä johdetaan. Edellä mainitut perussuomalaiset projektit ovat onnistuneet hyvin, johtuen hyvästä tiimistä ympärilläni. Ainoastaan hyvällä yhteistyöllä voidaan asetetut tavoitteet saavuttaa. Vaaliprojekteissa minulla on ollut ehdokkaiden lisäksi erinomaisena apuna Arto Kivimäki. Hän on tehnyt valtavan määrän pyyteetöntä työtä puolueen eteen. Rotuaarin vaalikylässä kävi talkoilemassa noin kolmekymmentä henkilöä reilun kahden viikon aikana. Talkoolaisia tuli ympäri maakuntaa aina Pudasjärveltä ja Siikajoelta asti. Huomattavaa on, että talkoolaisia tuli myös maakuntarajojemme ulkopuolelta Simoa ja Kokkolaa myöten. Ilman talkoolaisia olisi Rotuaarin vaalikylän PS-koju ollut autio. Projektien onnistumista on edesauttanut myös piirin puheenjohtajalta saatu tuki ja luottamus. Luottamuksen olen varmaankin ansainnut tekemällä sen mitä olen luvannut, enkä ole luvannut sellaista mitä en pysty toteuttamaan. Lyhyesti sanottuna "Saat mitä tilaat". Olen myös tiedottanut projektien etenemisestä mahdollisimman tehokkaasti, jolloin kenenkään ei ole tarvinut elää epätietoisuudessa tai kysellä projektien etenemisen perään. Sisäisen tiedottamisen lisäksi olen joutunut haastaviin ulkoisen tiedottamisen tehtäviin. Erityisesti osuuskauppa Arinan edustajiston vaalien osalta jouduin hoitamaan paljon ulkoista tiedottamista johtuen siitä, että havaitsimme merkittäviä puutteita vaalien järjestelyissä. Kyseisten osuuskauppa Arinasta johtuneiden epäselvyyksien vuoksi projektin päättäminen myös venyi ainakin kuukaudella. Arina kuitenkin loppujen lopuksi myönsi virheet ja sain neuvoteltua hyvän sopimuksen niille meidän ehdokkaista, jotka kokivat tulleensa kaltoin kohdelluiksi. Kesäkuun jäsenvaaleissa kamppailtiin paikoista eduskuntavaaliehdokkaaksi ja oululaisista miesehdokkaista ainoastaan Sebastian Tynkkynen sai enemmän ääniä kuin minä. Hylkäsin kuitenkin eduskuntavaaliehdokkuuteni, kun puheenjohtaja pyysi minua alkamaan Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin vaalipäälliköksi eduskuntavaaleihin 2015. Tiesin, että vaalipäällikkönä saan hommattua Perussuomalaisten Oulun vaalipiirin listalle enemmän ääniä kuin ehdokkaana. Halusin laittaa yhteisen edun oman etuni edelle. Yhteistyömme puheenjohtajan kanssa on ollut erittäin tiivistä ollessani vaalipäällikkönä (kyllä, nyt tuo tittelikin on virallinen). Olen oppinut, että puheenjohtajamme on viisas nainen. Hän osaa olla tarvittaessa varsinainen rautarouva, mutta ei puutu jäsenten tekemisiin jos ei ole tarvetta. Hän kysyy asioihin muiden mielipidettä, mutta tekee päätökset oman harkintansa mukaan. Hän miettii sanansa tarkasti ja hänellä leikkaa nopeasti. Hän on evästänyt piirin paikallisyhdistysten puheenjohtajia uuden puheenjohtajan valinnassa seuraavasti: "Puheenjohtajalta vaaditaan ja odotetaan paljon. Vastuullisuus, tasapuolisuus, yhteistyökykyisyys, tavoitettavuus, ahkeruus, ym. Puheenjohtaja on 'keulakuva', joka luotsaa piiriä eteenpäin ja tuleviin vaaleihin". Paikallisyhdistysten puheenjohtajien odotetaan evästävän piirin syyskokoukseen lähettämiään äänioikeutettuja edustajia edellisen mukaisesti. Puheenjohtajan päätös luopua puheenjohtajan tehtävästä tuntui epätodelliselta, koska hän on toiminut puheenjohtana koko sen ajan kuin olen ollut Perussuomalaisten toiminnassa mukana. Hänen asemansa on ollut niin vakaa, etten ole koskaan edes kuvitellut mitään toisenlaista vaihtoehtoa tilalle. Hän on ollut ikään kuin vakiokalustoa, pysyvää sellaista. Suurena luottamuksen osoituksen minua kohtaan, hän sanoi: "Olin ajatellut sinua tilalleni". Kuten aina, hän antaa aikaa suurille päätöksille. Mietin asiaa viikon verran. Minulle vapautuu noin 500 tuntia lisää vapaa-aikaa vuodessa, koska lopetin jalkapallovalmentajan tehtävät tänä syksynä. Tuo on työviikkoina mitattuna noin 13 täysipäiväistä työviikkoa. Eli riittävästi aikaa minulla olisi. Tärkeinpänä periaatteenani luottamustehtävien osalta pidä sitä, että otan vastuulleni vain sen verran, mitä pystyn kunnialla ja erityisellä huolellisuudella hoitamaan. On tärkeää huolehtia myös siitä, että aikaa jää perheelle, kavereille ja harrastuksille. Olen puheenjohtajan pyynnöstä päättänyt antaa luvan esittää minua Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n puheenjohtajan tehtävään vuodeksi 2015. Piirin syyskokouksen äänivaltaiset kokousedustajat tekevät lopullisen päätöksen puheenjohtajasta ja toivon saavani laajan tuen taakseni. 28.11.2014Jari-Pekka Teurajärvi |
Eriävä mielipide Oulun joukkoliikenteestäKeskiviikko 5.11.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi
Jätin eriävän mielipiteen 30.10.2014 Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston kokouksessa asiakohtaan, jossa päätettiin vyöhykejako. Vyöhykejako näkyy kuvassa, jonka olen liittänyt tähän blogiin. Kuvassa vihreällä (oma lisäykseni kuvaan) on reunustettuna Oulun kaupunkiin kuuluvat alueet ja vihreän alueen ulkopuolella ovat naapurikunnat. Sopimuksen mukaiset bussit kulkevat paikkoihin, joihin kuvassa menee mustat viivat. Eriävä mielipide, joka ei saanut kannatusta: “Esitin, että Yli-Ii olisi siirretty vyöhykkeeltä D vyöhykkeelle C ja Ylikiiminki olisi siirretty vyöhykkeeltä C vyöhykkeelle B eli yhtä vyöhykettä lähemmäs Oulua, jotta kuntalain henki tasa-arvoisessa kuntalaisten kohtelussa toteutuisi paremmin. Kustannusvaikutus olisi erittäin pieni, esimerkiksi Yli-Iin osalta noin 18 000 euroa vuodessa, 24 miljoonan euron joukkoliikennebudjetissa. Sanotaan, että kuntalaiset voivat valita asuinpaikkansa, mutta ennen kuntaliitosta Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin muuttaneet eivät ole voineet tietää tulevista kunnan palveluiden karsimisista kyseisellä asuinalueella. Joukkoliikennepäällikön vyöhykehinnoitteluesitys asettaa kuntalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan ja ajaa vahvaa keskittämispolitiikkaa, koska taloudellisella vaikutuksella ei asiaa voi perustella. Bussit ajavat joka tapauksessa sekä Yli-Iihin, että Ylikiiminkiin, oli bussi sitten tyhjä tai täysi. Halvemmalla bussilipun hinnalla olisi voitu jopa kasvattaa alueiden matkustajamääriä ja siten myös saada lisää lipputuloja kaupungille.” Kustannusvaikutus syyskuun 2014 matkustajamäärien mukaan Yli-Iin osalta olisi ollut vuoden joukkoliikennebudjetista (24 000 000€) 0,075% eli reilusti alle tuhannesosa. Tilanteesta tekee varsin oudon myös se tosiasia, että kuntalaisten kannalta tasa-arvoisempi vyöhykejako olisi voinut johtaa hyvinkin siihen tilanteeseen, että kustannusvaikutus olisi ollut positiivinen. Näin siksi, että mitä enemmän matkustajia linjalla kulkee, sitä enemmän tuloja kaupungin eli veronmaksajan kirstuun. Nyt jos matkustajia ei kulje, ei ole myöskään tuloja - ainoastaan menoja. Menot ovat uuden joukkoliikennelain mukaisesti kiinteät, eli bussiyhtiöille maksetaan kiinteä korvaus heidän tarjoamastaa palvelusta ja lipputulot tulevat kokonaan kaupungille. Kaupungin kannalta olisi siis ollut kustannuksia ajatellenkin ollut järkevää siirtää sekä Yli-Ii, että Kiiminki yhtä vyöhykettä lähemmäksi Oulua. Nyt kaupungin reuna-alueilla asuvat veronmaksajat joutuvat maksamaan bussilipustaan huomattavasti suuremman hinnan kuin mitä kantakaupungin alueella asuvat, sillä matkat suuntautuvat yleensä reuna-alueilta kantakaupunkiin. Olin 14.10.2014 Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmän kanssa laatimassa kannanottoa liittyen Oulun joukkoliikenteeseen ja tavoitteet ovat toteutuneet suurelta osin, lukuunottamatta eriävässä mielipiteessäni esiintuomaa eriarvoisuus seikkaa: "Oulun joukkoliikenne siirtyi 1.7.2014 alkaen uuteen aikaan, kun voimaan astui uuden joukkoliikennelain mukainen liikennöinti. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyi tuolloin toimivaltaiselle joukkoliikenneviranomaiselle. Oulun seudun joukkoliikenneviranomaisen tehtävien hoitamisesta on vuodesta 2013 alkaen vastannut Oulun, Iin, Tyrnävän, Limingan, Muhoksen, Lumijoen ja Kempeleen yhteinen toimielin, Oulun seudullinen joukkoliikennejaosto. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikuttaa Oulun kaupungin talouteen. Asiakastulot ovat tätä ennen ohjautuneet liikennöitsijälle, jatkossa ne tilitetään kaupungille, joka maksaa liikennöitsijälle kilpailutuksen mukaisen kiinteän korvauksen liikenteen ajamisesta. Liikennöitsijän kannalta on siis aivan sama istuuko bussin kyydissä ketään. Kaupungin ja veronmaksajien kannalta tilanne taas on edullisin, jos bussit ovat täynnä matkustajia. Joukkoliikenne on käynnistynyt Oulussa yskähdellen. Joulukuun 2013 kaupungin valtuuston kokouksessa SDP:n esityksestä ja Keskustan ja Kokoomuksen vahvalla tuella päätettiin antaa Oulun joukkoliikenteelle paljon vähemmän rahaa, kuin mitä ylin joukkoliikenteestä päättävä elin Oulun seudullinen joukkoliikennejaosto oli omissa päätöksissään linjannut. Tehty päätös johti joukkoliikenteen palvelutason rajuun karsimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bussi tulee suunniteltua harvemmin pysäkille. Joukkoliikenteen uudistuksessa ollaan siinä vaiheessa, että linja-autot on saatu ajamaan uusilla aikatauluilla, värityksellä, linjanumeroilla sekä reiteillä. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus uudistaa lippu- ja maksujärjestelmät. Vaikka joukkoliikenteen palvelutaso on poliittisten päätösten vuoksi jouduttu karsimaan minimiin, tarjoaa kuitenkin uusi lippujärjestelmä uusine hintoineen mahdollisuuden parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Uudistuvan joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän tulee olla oululaisten kannalta mahdollisimman tasapuolinen, jottei kaupungin reuna-aluilla asuvat kansalaiset joudu täysin eriarvoiseen asemaan. Lippujärjestelmän tulee olla riittävän yksinkertainen ja lippujen hankinnan tulee olla helppoa lipunmyyntiverkoston ollessa riittävän laaja. Pyörätuolin ja saattajan lisäksi samanarvoiseen asemaan tulee saattaa muutkin henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat ryhmät, kuten näkövammaiset. Lastenvaunujen ja saattajan tulee saada matkustaa julkisessa liikenteessä joustavasti, jotta liikennöinti olisi sujuvaa ja turvallista. Sotiemme veteraanit ovat itseoikeutettuja maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Eläkeläisille ja työttömille tulee tarjota edullinen joukkoliikenteen vaihtoehto ruuhkattomina vuorokauden aikoina. Opiskelijoiden ja työssäkäyvien tulee päästä toimipisteilleen ajallaan. Työmatkalipun olemassa oloa ja käyttömahdollisuutta pitää markkinoida yrityksille. Tervetullut uudistus on lapsilipun ikärajan nosto yhdestätoista vuodesta kuuteentoista vuoteen. Kannatettavaa on myös siirto-oikeuden muuttuminen siten, että vaihtoja autosta toiseen saa tehdä rajattoman määrän ja suunnasta riippumatta vaihtoajan puitteissa. Vaihtoaika lasketaan ensimmäisessä autossa ostetusta tai leimatusta matkalipusta. Jatkossa myös linjaston tulee kulkea tärkeimpien kaupungin tarjoamien palveluiden kautta, kuten hyvinvointikeskukset ja -pisteet. Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen 2015 tulee tehdä korjaus, jossa lisätään joukkoliikenteen määrärahoja, jotta joukkoliikenne saadaan oikeasti toimimaan ja toimitaan strategian mukaisesti mahdollistaen joukkoliikenteen käytön kasvaminen. Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmä, 14.10.2014" |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joukkoliikenne |
Hallitus jatkaa Suomen alasajoa, mikä on motiivina?Torstai 7.8.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Suomen alasajo jatkuu EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden voimalla. Suomen hallitus ei tee asialle mitään muuta, kuin selittelee tyyliin "Ei tämä juuri Suomeen vaikuta". Tosi asia on kuitenkin, että vaikuttaa ja suuresti. Valio on yrityksistä ensimmäinen, jolla raaka-aineet näyttävät homehtuvan käsiin, sillä Venäjä asetti tuontikiellon kaikille meijerituotteille. Valion liikevaihdosta viidennes (1/5) koostuu Venäjän markkinoista. Odotettavissa on lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta tilanne voi näyttää jopa hyvältä, sillä on oletettavaa että meijerituotteiden hinnat laskevat ylitarjonnan vuoksi. Tilanne on kuitenkin harhaanjohtava, sillä hinnanalennukset kostautuvat kansallisen talouden lisääntyvänä taantumana viennin tyrehtyessä ja ansiotuloverojen pienentyessä. Suomen elintarvikeviennistä neljännes menee Venäjälle. Ukrainan kriisi näyttää jälleen kerran EU:n haitallisen vaikutuksen Suomen talouteen ja kansaan. Päätäntävalta on muualla kuin täällä Suomessa. Toki pakotteiden alkuperäinen tarkoitus on hyvä, mutta hinta meille suomalaisille on liian kova. Samaan aikaan suuret EU maat jatkavat vientiään Venäjälle vanhaan tapaan niillä talouden osa-alueilla, jotka ovat kyseisille maille tärkeitä. Pakotteet vaikuttavat eniten juuri Suomen talouteen. Toivon pikaista ratkaisua Ukrainan kriisiin sekä uutta hallitusta Suomeen. Ihmettelen mikä on Suomen hallituksen motiivi tälle kansakunnan alasajolle? Muutama huippuvirka EU:ssako? LÄHTEET: Uusi Suomi: Valio-johtaja ryöpyttää: Suomi löi Venäjääkin pahemmin Keskisuomalainen: Talousvaliokunnan puheenjohtaja: Vastapakotteilla kielteinen vaikutus Suomeen Maaseudun tulevaisuus: Marttila: ”Pahin vaihtoehto toteutuu” Taloussanomat: Venäjä iskee: Elintarvikkeille täysi stoppi |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valio, Suomen hallitus |
Oulun ja Suomen tilanteen voi parantaa ainoastaan uusi hallitusTorstai 31.7.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Microsoftin ja Broadcomin työntekijöille jäi käteen Musta Pekka. Ulkomaalaiset suuryritykset päättivät panostaa omiin juuriinsa ja valitsivat strategian, jossa oululaisten valmiit sekä kilpailukykyiset huipputuotteet joutivat romukoppaan. Suuryritykset ovat vastavanlainen poliittinen pelikenttä kuin valtiot hallintorakenteineen. Suomen hallitus on hoitanut omaa politiikkaansa päinvastaisella strategialla verrattuna näihin kahteen edellä mainittuun ulkomaalaiseen suuryritykseen. Siinä missä amerikkalaiset yritykset vetivät kotia päin, on Suomen hallitus heikentänyt kansakuntamme mahdollisuuksia ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja elättänyt meitä ulkomaisella velkarahalla. Esimerkkejä hallituksen epäonnistumisesta löytyy politiikkamme jokaiselta osa-alueelta. Suomessa käytettävästä energiasta tuontienergian osuus on noin 70%, vaikka maaperäämme on varastoitunut valtavat määrät energiaa puun ja tupeen muodossa. Satsaus tuulivoimaan on ollut katastrofi kotimaisuusasteen jäädessä pieneksi, koska myllyt valmistetaan ulkomailla ja silloin kun ei tuule, tarvitaan säätövoimaa korvaamaan puuttuva energia. Säätövoimaa tuotetaan ulkomailta tuodulla kivihiilellä, joka saastuttaessaan kumoaa myös tuulivoiman ympäristöedut. Hiilivoima on edullinen ja nopeasti ylös ajettava voimalaitos, joka voitaisiin korvata kotimaisella energialla, mutta Suomen hallitus ei vedä kotia päin, päinvastoin. Suomen hallitus maksaa tuulivoimasta takuuhintana jopa 105,30€/MWh, vaikka tuulimyllyn siipi ei liikahtaisikaan. Tämä kaikki veronmaksajien pussista. Käytännössä velkarahalla. Yrittäjyys ei ole kaikille, eikä edes suurimmalle osalle se varteenotettava vaihtoehto. Ei, vaikka taloudellista tukea olisi luvassa. Yrittäjyys vaatii tietynlaisen ihmisluonteen. Suomen hallituksen päätösten ansiosta yrittäjyyden valinnut tulee kohtaamaan heti suuren määrän byrokratiaa ja esteitä, joilla yrittäminen Suomessa tuntuu olevan rangaistavaa. Jos pystyisikin itsensä työllistämään yrittäjänä, niin sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuo viimeistään yrittämisen todellisuuden esiin. Suomessa ongelmana ovat kohtuuttomat kulut, jotka työntekijästä kohdistuu yrittäjälle. Palkkavertailuiden mukaan Suomi on kilpailukykyinen maa, koska Suomen palkkataso on varsin vaatimaton verrattuna muihin länsimaihin. Kilpailukyky loppuu kuitenkin siihen tosiasiaan, että yrittäjä joutuu maksamaan palkan lisäksi saman verran muita maksuja johtuen työntekijästä. Muita yrittäjyyttä vaikeuttavia seikkoja löytyy pilvin pimein, mutta suurin ongelma tällä hetkellä työllisyyden kannalta on työntekijän kallis kokonaishinta. Tästä johtuen tuotteiden loppuhinta on Suomessa kallis, ostovoiman ollessa surkean matalalla, joten edes sisämarkkinat eivät toimi toivotulla tavalla. Suomen hallituksen koulutuspolitiikka ansaitsee myös haukut. Oulun ammattikorkeakoulussa aloittaa tänä syksynä 90 tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijaa, jotka valmistuvat näillä näkymin 4 vuoden kuluttua työttömiksi. Yhteiskunnan tarpeet ja koulutuspolitiikka eivät kohtaa. Nuoret pettyvät yhteiskuntaan huomatessaan petoksen. Petos alkaa selvitä jo ensimmäistä työharjoittelupaikkaa etsiessä. Oman alan harjoittelupaikka on tietotekniikka alalla tämän päivän Oulussa lottovoitto. Pakolliset harjoittelutunnit kerätään joltain täysin eri alalta kuin siltä, mihin jonain päivänä valmistutaan. Työharjoittelu on ollut perinteinen väylä myös työelämään, joten opiskelijoilla pitäisi hälytyskellot soida viimeistään tässä vaiheessa! Ammattikorkeakoululle ja yliopistolle on tärkeintä saada paljon opiskelijoita sisään ja ulos, jotta rahoitus säilyy vakaana. Opinahjot osaavat vetää kotiin päin. Oulun yliopistossa aloittaa tänä syksynä 50 tietotekniikan insinööriksi opiskelevaa ja 100 tietojenkäsittelytieteisiin perehtyvää maisteriopiskelijaa. Niiden Microsoft ja Broadcom insinöörien kannalta, jotka eivät työllisty tai ala yrittäjiksi, houkuttelevin vaihtoehto on uudelleenkouluttautuminen. 40 ikävuoden kieppeissä ei varteenotettava vaihtoehto ole 4-5 vuoden opiskeluputki ammattikorkeassa tai yliopistossa opintotuen varassa. Tämä ei olisi perheelliselle ja velalliselle edes taloudellisesti mahdollista. Houkutteleva muuntokoulutusvaihtoehto olisi 1-2 vuoden intensiivinen opiskelu korotetun ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Järkevä vaihtoehto sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta olisi valmistua teollisuuden palvelukseen esimerkiksi kaivosteknologiaan tai bioteknologiaan, joihin viittasin edellä tässä kirjoituksessa. Yhteiskunnan kannalta olisi erinomaista, että Mustan Pekan käteen saanut olisi jatkossakin hyvä veronmaksaja ja hyviä veronmaksajia löytyy teollisuuden työntekijöistä. Tämä vaatisi kuitenkin täysin uuden ja kokoonpanoltaan erin hallituksen Suomeen. Keväällä 2015 on eduskuntavaaleissa jälleen mahdollisuus vaikuttaa tulevan hallituksen kokoonpanoon. Ainoastaan kotiin päin vetämällä saamme vientimme vetämään ja sisämarkkinat toimimaan. Korkea työllisyys takaa yhteiskunnan hyvinvoinnin. Nykyhallituksen mukaan hyvinvointivaltio tarkoittaa sitä, että valtio voi hyvin - ei kansa. Jari-Pekka Teurajärvi (ps), varaluottamushenkilö, Microsoft Mobile Oulun ylemmät toimihenkilöt |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Broadcom, Irtisanomiset, Microsoft |
Microsoft spekulointiaTorstai 17.7.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Työskentelin Nokian palveluksessa vuodesta 2002 aina tähän kevääseen saakka, jolloin Microsoft sai Nokia kauppansa viimeisteltyä. Olen nyt siis Microsoftin mies. En ota tässä kirjoituksessa, kuten hyviin tapoihin kuuluu, kantaa entiseen tai nykyiseen työnantajaani. Microsoftin Oulun yksikön varaluottamushenkilönä katson tarpeelliseksi kuitenkin kommentoida henkilöstön näkökulmaa johtuen viime päivien mediamyllerryksestä. Kaikki alkoi Microsoftin toimitusjohtajan Satya Nadellan 10.7.2014 yhtiön työntekijöille lähettämästä kirjeestä. Tätä kirjettä on yritetty tulkita tarkkaan ja hartaasti eri uutistoimistoissa. Bloombergin toimittaja Betty Liu uutisoi 15.7.2014 nimettömään lähteeseensä perustuen, että Microsoft olisi aloittamassa suurimmat väenvähennykset viiteen vuoteen. Tähän koukkuun tarttuivat muutkin uutistoimistot ympäri maailmaa ja spekulaatiot alkoivat. Nopeasti useat uutistoimistot "osasivat kertoa" jo että mitä yksiköitä ja teknologia osa-alueita irtisanomiset koskevat. Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja Petri Sajari uutisoi 16.7.2014, että Oulu yksikkö suljetaan. Toimittaja Sajari oli saanut tämän "tiedon" kahdelta nimettömältä lähteeltään. En ota kantaa siihen, että kuka saa potkut vai saako kukaan. Nähtäväksi jää, oliko edellämainittujen toimittajien nimettömät lähteet oikeassa. Se mitä toimitusjohtaja kirjoitti kirjeessään, on tulkittavissa monella tavoin, varsinkin yhtiön ulkopuolisten toimesta. Jos selviäisi, että nimettömät lähteet eivät olleetkaan oikeassa, mikä olisi toimittajan vastuu? Tulen ottamaan siitä tarvittaessa selvää. Suurin osa Suomen Microsoft yksikköjen työntekijöistään on tällähetkellä viettämässä hyvin ansaittua kesälomaansa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kesken lomien tulee pelko työpaikkansa menettämisestä. Nokialaisia oli vain vähän aikaa sitten Oulussa noin 2500. Jäljellä tuosta porukasta on 500 työntekijää tekemässä töitä nyt Microsoftille eli niin sanotusti "vanhoissa hommissaan". Tiedän, että monen ex-nokialaisen, kuten media tahtoo meitä kutsua, lomafiilis meni (taas) pilalle ja mielessä pyörii nyt epävarma tulevaisuus. Moni miettii mielessään sitä plan B vaihtoehtoa. Monella se on ollut valmiiksi suunniteltuna jo vuosia sitten. Vaihtoehtoja miettii luonnostaan, vaikka kysymys on vain huhuista ja spekulaatiosta. Niille "onnellisille", jotka ovat keskellä heinäkuuta töissä, löytyy vertaistukea ja kahvipöydän keskustelunaihetta ei ole vaikea arvata. Työpaikalla työmoraalia riittää entiseen tapaan ja suunnitelmista pidetään kiinni. Moni kuitenkin miettii, että miten saisi talon myytyä. Oulussa on viimeaikaisten uutisten mukaan vaikea saada omakotitaloa kaupaksi. Tarjontaa on, mutta kysyntä puuttuu. Kun Kolarissa 1989-1990 suljettiin puolen vuoden sisällä Rautuvaaran kaivos (Rautaruukki Oy) ja Äkäsjokisuun sementtitehdas (Partek Oy), olisi asuntojen hinnat kunnassa romahtaneet, ellei valtio-omisteinen yhtiö olisi pitänyt kiinni yhteiskuntavastuustaan. Kolarissa katosi puolessa vuodessa 10% työpaikoista. Tuolloin Rautaruukki tarvittaessa lunasti työntekijöiden talot. Tällä menettelyllä halukkaat pystyivät muuttamaan työnperässä pois paikkakunnalta ja samalla varmitettiin, ettei kiinteistöjen arvo romahtanut. Ex-nokialaisille on tarjottu viime vuosina yt-neuvotteluiden yhteydessä ns. taloudellista tukipakettia ja sen on voinut saada, mikäli on irtisanonut itse työsuhteensa. Tällöin yhtiöllä ei ole enää velvoitetta palkata samaa henkilöä, mikäli yhtiö aloittaisi uusia rekrytointeja. Toisaalta, irtisanoutunut työntekijä ei ole oikeutettu samoihin yhteiskunnan tarjoamiin tukipalveluihin kuin mitä irtisanottu työntekijä. Tukipaketti on ollut riippuvainen työntekijän työvuosista ja on ollut vähimmillään 6 kuukauden palkka ja enimmillään 18 kuukauden palkka. Summa on maksettu yhdellä kertaa tilille ja siitä on pidätetty verot Suomen verottajan käytäntöjen mukaisesti. Tukipaketti on ollut joillekkin työntekijöille pieni lottovoitto, sillä parhaimmassa tapauksessa työntekijä on voinut aloittaa työt seuraavassa työpaikassa heti seuraavana päivänä. Tässä parhaimmassa tapauksessa työntekijällä ei ole ollut asuntoa rasitteena tai hän on sen saanut myytyä nopeasti, kun uusi työpaikka on sijainnut uudella paikkakunnalla. Nopeasti asunnon sai myytyä vielä silloin, kun kysymyksessä oli ensimmäiset irtisanomisaallot muutamia vuosia sitten. Tukipaketti on ollut toisille työntekijöille Rautaruukin mallin mukaisesti pelastus asunnon pitämisen suhteen. Jos työhistoria on ollut pitkä, ei asunnosta ole ollut enää velkaa kuin tuon tukipaketin verran. Asunnon on saanut maksettua ja toimeen on tullut vähämmällä. Tukipaketti on ollut joillekkin mahdollisuus aloittaa oma yritys. Joku on jatkanut kesken jääneitä opintoja tai aloittanut opinnot täysin uudella alalla. Joku on käyttänyt tukipakettinsa auton ostoon, koska työsuhteen aikana käytössä oli työsuhdeauto. Tukipaketin on saanut käyttää haluamallaan tavalla ja se on laskettu ansioksi (palkkio), ikään kuin olisi ollut töissä yhtä monta kuukautta kuin tukipaketti kuukausipalkkoja sisälsi. Tukipaketin loputtua on voinut jäädä ansiosidonnaiselle päivärahalle 500 päiväksi, mikäli työtä/yrittäjyyttä ei ole ollut. On myös niitä tapauksia, että tukipaketti ja ansiosidonnainen päiväraha ovat antaneet lapsiperheelle mahdollisuuden asua siinä kalliissa omakotitalossa ja taloa on yritetty myydä kunnes tuet ovat loppuneet. Tuolloin talo on mennyt pakkohuutokauppaan. Viimeisimpinä irtisanotuiksi joutuneet ovat pahimmassa tilanteessa, koska he joutuvat tilanteeseen, jossa kaupungissa on jo 800 IT-alan työtöntä työnhakijaa ja asuntoa on mahdoton saada myytyä. Ulospääsemiseen tilanteesta vaaditaan tukea, taitoa, tuuria ja luovuutta. Olen vuosia seurannut eri uutistoimistojen keskusteluosioita Nokia uutisointien osalta. En ole koskaan ymmärtänyt sitä valtavaa "nokiakateutta", joka keskusteluosioissa purkautuu. "Ähäkutti, siitäpäs saivat" on se asenne, joka tulee keskusteluista esiin. Mitä pahaa nokialaiset, ex-nokialaiset ja mikkisoftalaiset ovat Suomelle tehneet? Tuntuu siltä, että Nokian merkitystä Suomen nousulle 1990 luvulla ei ymmärretä? Mitä olisi Suomi nyt ilman Nokiaa? Mitä olisi Oulu ilman Nokiaa? Tampere? Salo? Espoo? Jyväskylä? jne? Ex-nokialaiset ja nykyiset mikkisoftalaiset ovat toimeliasta porukkaa. Elokuussa kokoonnumme Nokia Mobile Phones Oulu in Memorial tapahtumaan, joka on vähän niinkuin luokkakokous. Voin sanoa, että minulla on paljon tuttuja ja ystäviä, jotka kuuluvat tuohon porukkaan. Lähes kaikki ovat löytäneet uuden juttunsa nokia uran jälkeen. Nämä ihmiset ovat yhteiskuntamme selkärankaa ja luovat uutta meidän jokapäiväiseen elämäämme. Nämä ihmiset ovat selviytyjiä. Uusi Suomi uutisoi 17.7.2014 blogiini perustuen: “Mitä pahaa nokialaiset, ex-nokialaiset ja mikkisoftalaiset ovat Suomelle tehneet?” Uusi Suomi uutisoi 17.7.2014 päivän tapahtumiin perustuen: Oulun ”viimeiset mohikaanit”: ”6 viikkoa ja valot sammutetaan” LÄHTEET: Kaleva: Luottamusmies: Töitä tehdään normaalisti spekulaatioista huolimatta Helsingin Sanomat: Oulussa sijaitseva tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö saatetaan lakkauttaa Ilta Sanomat: Oulussa Microsoft-huhut jätetään omaan arvoonsa MTV: Oulun kaupunginjohtaja ei halua spekuloida Microsoft-huhuja Taloussanomat: Peruspuhelinten kehitys Microsoftin leikkauslistalla? Talousemlämä: Analyytikko rauhoittelee Nokia-potkupuheita: "Nimettömistä lähteistä tulevia huhuja" MTV: Insinööriliitto ihmettelee Microsoft-huhumyllyä Talouselämä: Ennakoiko Microsoftin pääjohtajan kirje jättipotkuja Nokiassa? Bloomberg: Microsoft to Announce Job Cuts as Soon as This Week Microsoft: Letter from Satya Nadella to all emplyees Taloussanomat: Yhä useampi koti päätyy pakkomyyntiin |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Microsoft, Nokia |
Isyyden tunnustamista helpotetaanTiistai 15.7.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Kirjoitin aiheesta 2013 ja nyt asia on edennyt lakiesitykseen asti. Isyyttä ei voi tunnustaa uuden isyyslain jälkeenkään sähköisesti, mutta hommaa helpotetaan siten, että isyyden tunnustuksen voi tehdä jo ennen lapsen syntymää neuvolakäynnin yhteydessä. Lapsista yli 40 prosenttia syntyy vanhemmille, jotka eivät ole naimisissa ja lakimuutos helpottaa heidän elämäänsä yhden ylimääräisen virastokäynnin verran. Nykyisen voimassa olevan lain mukaan aviottoman lapsen isyys voidaan tunnustaa lapsen synnyttyä lastenvalvojan luona. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että lastenvalvojilta vapautuu työaikaa muihin tehtäviin. Mikäli eduskunta kannattaa uutta isyyslakiesitystä, tulee se voimaan arviolta 2016. Isyyden tunnustamista voitaisiin edelleen helpottaa tulevaisuudessa sähköisen asioinnin avulla. Tämä olisi turvallinen tapa, sillä molempien vanhempien tulisi erikseen tunnistautua sähköisessä palvelussa ja tieto päivittyisi välittömästi tarvittaviin tietokantoihin. Sähköinen isyyden tunnustaminen vapauttaisi jälleen äitiysneuvolan työntekijän työaikaa muihin tehtäviin. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: isyyslaki, byrokratia |
Koulujen päättäjäiskännit lähestyvätPerjantai 30.5.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Valtakunnallinen Raittiusseura ry on aloittanut koulujen päättäjäisten alla "Älä välitä ... alkoholia alaikäisille" -kampanja. Kampanja tarkoitus on varmaankin hyvä ja suojella alaikäisiä alkoholin aiheuttamilta vaaroilta, liian alkoholin aiheuttamilta seurauksilta ja loppujen lopuksi myös lain noudattaminen. Nythän kampanjassa valistetaan aikuisia olemaan ostamatta alkoholia lapsille. Paras kampanja kuitenkin suuntautuisi itse lapsiin ja nuoriin. Jos alkoholista tehdään tabu, tarkoittaa se sitä, että se kiinnostaa nuorisoa. Jos alkoholista tehdään arkipäiväinen asia (kohtuukäytettynä), ei se myöskään houkuttele enää samalla tavalla nuoria. Nuorten täytyy saada kokeilla. Tärkeää olisi, että nuoret saavat kokeilla turvallisesti. Tärkeää olisi, ettei kukaan tule hyväksikäytetyksi liiallisen humalan vuoksi. Tärkeää olisi, ettei kukaan vammaudu tai kuole alkoholin vuoksi. Tärkeää olisi, ettei tehdä tyhmyyksiä alkoholin vaikutuksen alaisena. Turvallinen alkoholin käyttö varmistetaan aikuisten valvonnalla. Alaikäiset saavat alkoholinsa. Tästä pitävät huolen juuri täysikäisyyteen tulleet kaverit, omat vanhemmat ja viron viinaralli. Joku saattaa hommata kaljansa viekkaudella ja varkaudella. Isin viinakaapin vodkapullo saattaa yllättäen laimentua veden avulla. Muurahaispesässä voi olla kiljut käymässä. Joku on tehnyt ammattikoulussa näyttötyönä elektronisesti ohjatun "vedenkeittimen". Litran tuoremehupurkki on laitettu pakastimeen jäätymään. Keinot on monet. Ne nuoret, jotka eivät saa laillista alkoholia laittomasti hommattua, voivat joutua kohtaamaan muita aineita, joilla pääsee viihteen makuun. Tarjontaa löytyy kovista huumeista aina lailliseen ilokaasuun. Pitääkää huoli lapsistanne ja kertokaa heille maailman tarjoamista mahdollisuuksista ja vaaroista. Antakaa nuorille mahdollisuus kokeilla turvallisessa ympäristössä. Käyttäkää tervettä järkeä ja antakaa myös lapsillenne mahdollisuus terveen järjen käyttöön. Hyvä itsetunto auttaa toimimaan oman mielen mukaan, vaikka ryhmän (kaverit) luoma paine olisi kovakin. Pakottaminen ja kieltäminen toimii huonommin kuin se, että kokee saavansa itse päättää asioistansa. Onnea kaikille koulunsä päättäville ja ammattiin valmistuville! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nuoret |
Perussuomalaisten vähemmän porvarillinen kannattajisto jäi kotiin OulussaMaanantai 26.5.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Oulun kaupungin alueella perussuomalaisten kannatus oli 11,9% (yhteensä 6856 ääntä) ja se nousi edellisistä eurovaaleista 1,6% (+1540 ääntä). Ääniä tuli kuitenkin 2011 eduskuntavaaleihin nähden 6,7% (-459 ääntä) vähemmän, josta voidaan päätellä että moni kannattaja jätti äänestämättä tai kannatus on laskenut. Omalla äänestysalueellani Oulun Knuutilassa, jossa toimin myös vaalilautakunnan varapuheenjohtajana, on perussuomalaisten kannatus keskiarvoa suurempi eli 14,8% (135 ääntä). Perussuomalaisista Pirkko Mattila (43 ääntä, 4,7% äänistä) ja Jussi Halla-aho (54 ääntä, 5,9% äänistä) saivan suurimman kannatuksen. Knuutilassa oli koko Oulun kaupungin suurin äänestysinto äänestysprosentin ollessa 49,5%. Asun Knuutilan ja Maikkulan rajalla, joten myös Maikkula on kannaltani mielenkiintoinen alue. Äänestyinnokkuus Maikkulassa oli laimea, vain 37,3%. Perussuomalaisten kannatus oli tästä johtuen Maikkulassa matala, vain 11,1%. Pirkko Mattila oli suosituin perussuomalainen Maikkulassa (46 ääntä, 4,0%) ja Jussi Halla-aho kakkonen (35 ääntä, 3,1%). Knuutila (1860 äänioikeutettua) ja Maikkula (3093) eroavat toisistaan mm. siinä, että Knuutilassa ei ole kerrostaloasutusta, mutta Maikkulassa on. Omakoti-, rivitalo- ja luhtitaloasumista löytyy molemmista. Voisi sanoa, että Knuutila on hieman porvarillisempi alue verrattuna Maikkulaan. Maikkulassa pitäisi perussuomalaisilla olla kaiken järjen mukaan parempi tai vähintään yhtä hyvä kannatus kuin mitä Knuutilassa? Mielestäni näitä kahta aluetta vertaamalla voidaan todeta, että perussuomalaisten vähemmän porvarillinen kannattajisto jäi Oulussa kotiin eurovaaleissa. Arvelen, että kannattajat jäivät kotiin katsomaan formuloita ja jääkiekkoa tai parantelemaan rapulaansa eikä eurovaalit jaksaneet kiinnostaa edes ennakkoäänestysajan helteillä. Se, että miksi eurovaalit eivät jaksaneet kiinnostaa kyseistä kansanosaa, on sitten eri analyysin paikka ja tähän pitää saada muutos ennen 2015 eduskuntavaaleja. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurovaalit 2014, Eurovaalitulos |
hallitus vie tuhkatkin pesästä syrjäseutujen lapsiperheiltäKeskiviikko 26.3.2014 klo 9.18 - Jari-Pekka Teurajärvi Lapsilisää ja asuntolainojen korkovähennystä heikennetään! Lisäksi syrjäseuduilla työssäkäynti on entistä kalliimpaa johtuen edelleen nousevista autoilun kustannuksista ja työmatkan verovähennysoikeuden kaventumisesta. Samalla tieverkoston annetaan rapistua! Nykylainsäädännön mukaan syrjäseudun asukas joutuu vastaanottaamaan työtä 80 km päästä tai karenssit paukkuu päälle. Tuo 80 km matka molempiin suuntiin tulee entistä kalliimmaksi kun usein joutuu pakon sanelemana sen kulkemaan omalla autolla. Syrjäseuduilla ei näet bussit kulje samaan tapaan kuin pääkaupungin metropolialueella. Hallitus on päättänyt nostaa sekä ajoneuvoveroa, että polttoaineveroa. Lisäksi oikeutta vähentää työmatkakuluja verotuksessa kavennetaan. Mahtava yhtälö! Hallitus on päättänyt leikata myös liikenteen väylärahoista, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että syrjäseutujen tiestön annetaan rapistua entisestään. Autoilusta maksetaan siis kova hinta, mutta rahoja ei toki ohjata autoilijoiden käyttämään tiestöön. Jokapäiväinen 160 km työmatkan ajaminen huonokuntoisella tiellä, talviliukkaalla ja pimeässä luulisi myös käyvän raskaaksi ja vielä kun ottaa huomioon, että työssäkäynnin ilosta voi joutua pienipalkkaisella alalla ja syrjäseudulla jopa maksamaan! Lapset joutuvat olemaan päivähoidossa 8 tunnin työpäivän päälle vielä 2-3 tuntia, koska vanhempi ajaa henkensä kaupalla työmatkaansa. Suoraan sanottuna, hallitus näyttää persettä syrjäseutujen lapsiperheille! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus, Kehysriihi, Lapsilisä, Syrjäalueet |
Saamelaispuvun sijasta lapinpuku ja etikettiohjeetTiistai 18.3.2014 klo 13.17 - Jari-Pekka Teurajärvi Ihan ensimmäiseksi on hyvä selvittää muutama käsite. Lappilaiset, lappalaiset ja saamelaiset sekoitetaan usein toisiinsa. Henkilö voi kuulua kaikkiin kolmeen ryhmään tai sitten johonkin niistä tai olla kuulumatta mihinkään.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on vähemmistönä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisia ei pidä kutsua lappalaisiksi, koska he kokevat sen loukkaavana. Sitten asiaan. Kun Tanja Poutiainen lopetti loistokkaan urheilu-uransa sunnuntaina 16.3. Sveitsin Lenzerheidessa, puki hän päälleen asun joka näytti tavallisen kadun tallaajan mielestä saamenpuvulta ja jota kutsuttiin mediassa lapinpuvuksi. Tästä nousi kohu saamelaisten piirissä, vaikka puku ei ollut aito saamenpuku vaan tekele. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lappalaiset, lappi, saamelaiset |
Turvallisempaa ja rauhallisempaa koulupäivää 1.1.2014 alkaenMaanantai 17.3.2014 klo 15.04 - Jari-Pekka Teurajärvi Sain lasteni koulun rehtorilta viestin, joka ilahdutti minua. Kyseinen viesti on hyvä jokaisen koululaisen sekä vanhemman lukea: "Koulujen työrauhaa koskevat uudet säännökset ovat tulleet Suomessa voimaan 1.1.2014. Säännökset muuttavat opettajan ja oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia ja siksi on tärkeää, että kaikki tietävät muutosten keskeisen sisällön. Käytännössä aikuisen oikeuksia työrauhan ylläpitoon on vahvistettu. Keskeiset muutokset ja kirjaukset ovat:
Oppilaan tavaroita koskeva tarkastus- ja poisotto-oikeus
Oppilaan tarkastusoikeus
Tavaroiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa koskevat tarkennetut määräykset
Kasvatuskeskustelu
Jälki-istunto
Opettajien viesti puuttuvista keinoista rauhallisen koulutyön varmistamiseksi on kuultu. Kehitettävää varmasti vielä löytyy, mutta suunta on nyt mielestäni oikea. LÄHTEET: Eduskunta.fi: Sivistysvaliokunta: Koulujen työrauhaa parannetaan |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiva koulu, Koulu, Koulujärjestelmä, Turvallisuus |
Kaivoksen ja luontomatkailun täydellinen symbioosi - case Hannukainen ja YlläsTiistai 4.3.2014 klo 21.46 - Jari-Pekka Teurajärvi Kolarin kunta elää matkailusta - Ylläs ja lohi
Kuten sanottua, Ylläksen yritysten ovet ovat kiinni puolet vuodesta. Käytännössä viikot 20-48 Ylläs on horroksessa, eli yhteensä 26 viikkoa vuoden 52 viikosta, kun otetaan huomioon parin viikon ruskasesonki. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Ylläksen alueen työntekijät ovat vailla työtä puolet vuodesta. Tämä on ollut ongelmana siitä asti kuin muistan. Aina on pähkäilty, että mistä saataisiin matkailijoita hiljaiselle kesäkaudelle ja Ylläksen matkailu ympärivuotiseksi. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana lohiturismi on alkanut nostamaan päätään samaisessa Kolarin kunnassa, missä myös Ylläs sijaitsee. Lohiturismi on vielä hyvin pientä verrattuna Ylläksen matkailuun. Lisäksi Ylläs sijaitsee liian kaukana Muonion- ja Tornionjoesta, jotta lohiturismi vaikuttaisi riittävän positiivisesti Ylläksen matkailuun. Lohiturimia varten on perustettu omat yrityksen joen varteen ja Ylläs uinuu samaan aikaan unessa. Lohiturismi ei riitä paikkaamaan puolivuotista työpaikka vajetta Kolarin kunnassa.
Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen ja 10km Yllästunturista länteen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin. Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030. Malmit (rauta, kupari, kulta) tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia Ylläksen matkailuyrittäjistä pitää kaivosta erittäin kielteisenä tai kielteisenä Ylläksen matkailulle.
Hannukaisen kaivoksen haittoja
Lisäksi muita negatiivisia näkymiä liittyen Hannukaisen kaivokseen
Ratkaisuehdotuksiani
Kolarin kunta elääkin 34 vuotta kaivoksesta?
Henkilökohtaisesti näen vakavampana uhkana kaivoksen luonnolle ja natura-alueelle mahdollisesti aiheuttamat haitat, kuin Ylläksen matkailulle aiheuttamat taloudelliset haitat. Onhan Ylläs jo nykyiselläänkin "raiskattu" monin tavoin. Ihmisen kädenjälki Ylläksen rinteillä näkyy yhtä kauas kuin mitä itse Ylläskin näkyy. Ylläs on lisäksi rakennettu suhkot täyteen mökkejä sekä hotelleja. Lisäksi Ylläs näkyy kaamosaikaan melko kauas, koska rinteitä valaisevat valot näkyvät todella kauas. Siinä mielessä Ylläksen yrittäjiltä on jopa hieman kaksinaamaista vastustaa kaivosta sillä verukkeella, että kaivoksesta saattaisi mahdollisesti tulla pölyä ladulle. Asioista on yleensä aina helppo löytää huonoja (tai hyviä) puolia ja niiden perusteella vastustaa (tai kannattaa) kyseistä asiaa. Tähän pystyy kuka tahansa. Ymmärrän matkuiluyrittäjien huolen toimeentulostaan, mutta erityisen pettynyt olen Ylläksen yrittäjien kyvyttömyyteen löytää tilanteelle mitään muuta ratkaisua kuin vain ja ainoastaan vastustaa kaivosta. Luulisi yrittäjillä ja erityisesti elämysmatkailua tarjoavilla yrittäjillä olevan hieman enemmän luovuutta? Kuten aikaisemmin kirjoitin, Ylläs on käytännössä puolet vuodesta kiinni. Voitaisiinko Hannukaisen kaivoksen ja Ylläksen yhteiselo toteuttaa siten, että Ylläksen ollessa kiinni olisi Hannukaisen kaivos toiminnassa? Tällätavoin haittavaikutukset Ylläksen matkailuun saataisiin minimoitua ja kaivoksen elinikä saataisiin samalla jopa kaksinkertaistettua. Ylläs tarjoaisi työtä kaivoshenkilökunnalle silloin kun kaivos olisi kiinni ja toisinpäin. Täydellinen symbioosi? Mikäli kaivostoiminta ei olisi riittävän kannattavaa kyseisenlaisella mallilla ja edellä mainituilla tiukoilla ympäristö- sekä lupaehdoilla, niin ehkäpä kaivostoimintaa ei kannata Ylläksen vieressä toteuttaa vielä tässä vaiheessa? Varmaa on, että mikäli malmeja ei kaiveta ylös maaperästä, säilyvät ne siellä. Varmaa on myös, että maailman malmivarojen ehtyessä, uudet ja hyödyntämättömät malmivarannot nostavat arvoaan. Jonain päivänä myös Hannukaisen rauta (sekä kupari ja kulta) olisi siinä arvossa, että malmia voitaisiin kaivaa puoli vuotta ja olla kaivamatta puoli vuotta, kannattavasti. Tuona kyseisenä ajankohtana, oli se sitten 50 tai 150 vuoden kuluttua on erittäin suurella todennäköisyydellä myös Ylläksen matkailu voimissaan. Entä sitten kun Hannukaisen ja Kuervitikon valtavat montut on kaivettu? Eikö niille löydy mitään muuta käyttöä, vaan onko ainoa vaihtoehto palauttaa luonto mahdollisimman lähelle alkupereistä tilaa? Montuillekkin löytyisi varmasti joku luovempi käyttötarkoitus? PÄIVITYS 5.3.2014 aamu Lukuisten eri medioista saamieni palautteiden ansiosta ja väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä blogikirjoituksen pointin: Mikäli kaivoksen lupaehdot saadaan blogikirjoituksessa mainittujen tiukkojen määräysten mukaisiksi ei nykyisellä kaivosteknologialla ja malmin maailmanmarkkinahinnoilla välttämättä kannata kaivostoimintaa vielä aloittaa. Kaivosyhtiö saisi kuitenkin kaipaamansa kaivosluvan. Nykyinen kaivoksen vastustaminen kovaäänisesti ei ole Ylläksen imagon kannalta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa kaivos voidaan toteuttaa paremmin tuottavana ja ympäristöä pilaamatta sekä Ylläksen matkailun kanssa symbioosissa. PÄIVITYS 5.3.2014 ilta Päivän aikana olen saanut edelleen paljon palautetta kaivosta vastustavilta henkilöiltä, että miksi kannatan kaivosta tai miksi ajan kaivoksen asiaa. Toistuvien väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä henkilökohtaisen kantani: En ole kaivosta vastaan tai kaivoksen puolesta. En ole vielä päättänyt kantaani asian suhteen. Olen pohtinut asiaa eri näkökulmista ja kerännyt faktoja asiaan liittyen ja kirjoittanut myös tämän blogikirjoituksen. Nyt olen saanut tietooni myös paljon mielipiteitä alueen asukkailta, toki enimmäkseen kaivoksen vastustajilta. Tieteellistä näyttöä ja verrokkikohteita ei kaikkien ongelmien osalta ole saatavilla, joten alueen asukkaiden mielipide tulee vaikuttamaan paljon lopulliseen kantaani.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeren lohi, kaivos, Kalastus, Matkailu, Poronhoito |
Lausunto lohistrategiatyöryhmän mietinnöstäPerjantai 28.2.2014 klo 11.51 - Jari-Pekka Teurajärvi Tänään 28.2.2014 on viimeinen päivä antaa lausunto lohistrategiatyöryhmän esityksestä kansalliseksi Lohi- ja Meritaimenstrategiaksi 2014-20120 Itämeren alueelle. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi (pdf-, word- tai rtf-tiedosto). Lausunnon voi laatia ja lähettää kuka tahansa kansalainen tai ryhmä. Lausunnon ei tarvitse olla pitkä ja virallinen vaan tärkeintä on, että itse asia tulee esiin.
Alla laatimani lausunto. En laittanut omaan lausuntooni samoja asioita, jotka Jasper ylempänä vinkkasi, koska arvelin, että niiden osalta viesti tulee menemään perille. Lausuntoni asiakohdat on helpompi ymmärtää mikäli lukee varsinaisen Lohistrategiatyöryhmän esityksen. Jotta Lohi- ja meritaimenstrategian visio (tavoitetila) 2020 päästään olisi seuraavat asiat huomioitava. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itämerenlohi, kansallinen lohistrategia |
Tasa-arvoisen avioliittolain näkökulmiaTiistai 25.2.2014 - Jari-Pekka Teurajärvi Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on saanut paljon keskustelua aikaan viime päivinä. On erinomaista, että keskustelua asiasta käydään ja on myös käynyt selväksi, että asia jakaa mielipiteet vahvasti. Julkisuutta asia sai erityisesti kun Eduskunnassa käytiin viime viikolla lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta. LÄHTEET:
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, tasa-arvoinen avioliittolaki |
